Savolainen tunsi olonsa entistä huolestuneemmaksi. Oli päivänselvää, että jotakin merkillistä oli tekeillä, jotakin... Jotakin, mikä sai Savolaisen levottomaksi.
Rikoskomisario Hannu Savolainen on kollegoidensa kanssa kirkossa. Kaksimetrinen rikosylikonstaapeli Markus Linna seisoo sulhasen paikalla ja näyttää epätoivoiselta. Tämän piti olla Linnan elämän suuri päivä, avioituminen rakastamansa naisen kanssa - kunnes morsiamen äiti Katri Niinistö oli astunut papin luo ja kuiskannut jotain.
- Valitettavasti meillä on pieni viivästys vihkimenoissa.
Morsian ei jotain syystä ole saapunut paikalle ja Linnaa ahdistaa:
- Ei hän tekisi minulle näin. Jotakin on sattunut. Ei hän muuten koskaan tekisi minulle näin. (...) Minulla ei ole aavistustakaan missä Elli on. Ei niin minkäänlaista tietoa. Näin hänet viimeksi iltapäivällä, kun lähdimme kodistamme kohti keskustaa.
- Ei hän tekisi minulle näin. Jotakin on sattunut. Ei hän muuten koskaan tekisi minulle näin. (...) Minulla ei ole aavistustakaan missä Elli on. Ei niin minkäänlaista tietoa. Näin hänet viimeksi iltapäivällä, kun lähdimme kodistamme kohti keskustaa.
Välttäkseen huonoa onnea morsian oli yöpynyt hotellissa. Seuraavana päivänä Elliä ei ollut näkynyt aamupalalla, hotellihuone oli tyhjä eikä puhelimeen vastattu. Häistä tulikin katoamiskeissi.
Ja jotta poliisi ei pääse liian helpolla, niin toinenkin henkilö katoaa. Eivätkä rikokset lopu tähän.
Tarina etenee kolmella aikajanalla: nykyisyys, Viipuri 1939 ja Kuusama 1992. Mitä menneisyydessä on mahtanut tapahtua ja miten tapahtumat ovat yhteydessä katoamisiin?
Missä kadonneet ovat ja mitä tarkoittavat löytyneet marmorikuulat?
Hannu Savolaisella, Siru Hakalalla, Hannes Kivivuorella ja Kari Laineella riittää selvitettävää, mutta seinä tuntuu olevan edessä. Tutkinta ei etene.
Sitten poliisilaitokselle ilmestyy nuori nainen:
- Naisella oli jaloissaan huikean korkeakorkoiset niittikengät, ja hänen silmänsä olivat vahvasti meikatut. Naisen lyhyt polkkatukka oli toiselta puolelta musta ja toiselta violetti ja otsahiusten linja oli niin suora, että se tuntui kirurginveitsellä leikatulta.
Viskiä taskumatista juova nuori nainen esittäytyy Milla Lutheriksi, joka kertoo muistavansa kadoneen naisen, Elli Niinistön. Savolainen kiinnostuu ja yllättyy perinpohjin kun Milla kertoo mistä yhteydestä Ellin muistaa. Ja on Millalla muutakin asiaa, joka vaatii poliisitoimia. Milla on myös omatoimisesti päättänyt auttaa poliisia. Miten poliisi mahtaa suhtautua tähän enneunia näkevään avuliaaseen naiseen?
Kaiken kiireen keskellä Savolaiselle tulee omia yllättäviä huolia. Perheeseen liittyvien vakavien ongelmien lisäksi on naapurisopu tai oikeastaan sen puute ollut jo vuosia koetuksella. Kauppias Harri Saarinen kun ei ole naapuureista se helpoin.
- Saarinen oli rakentanut jättikokoisen kompostin aivan heidän tonttinsa rajalle, ja tästä harmistuneena Savolainen oli tehnyt oman siirtonsa. Hän oli eräänä kesäkuisena myöhäisiltana ottanut lapion ja siirtänyt pihassa toisessa kulmassa olevan valtavan muurahaiskeon aivan Saarisen ja oman tonttinsa rajamaastoon, lähelle Saaristen kesäkeittiötä.
Savolaisesta tuntuu ettei mikään luonnistu eikä selviä, ei kotona eikä töissä. Tekee mieli heittää kaikki sikseen, kadota maasta, muuttaa jonnekin lämpimään ja elää siellä loppuelämä. Mutta näinhän ei voi tehdä. Kesken olevat rikokset on yritettävä selvittää, mutta miten käy? Löytyykö Elli ja mitä menneisyydessä on tapahtunut?
Sarjan aloitusosasta, Kaivosta, olen aikoinaan kirjoittanut, että "alku oli turhan hidastempoinen, mutta sitten tarina parani". Noiden aikojen jälkeen ei liian hitaita alkuja ole ollut, ja Ristiinan enkelissä on jo riittävästi tapahtumia, rikoksia ja vedätyksiä. Hyvä on myös uusin dekkari, jonka Eronen on kirjoittanut yhdessä miehensä kanssa. Tarinasta ei missään vaiheessa erota miten työnjako on tehty. Yksityiselämää on sopivasti. Kirjan pituus passeli.
Kissat ovat Erosen suuri rakkaus, joten tässäkin osassa mainitaan Leevi ja Kawaii.
Kelpo dekkari, jossa on rikosten lomaan ujutettu huumoria. Ja lopusta päätellen jatkoa on jossain vaiheessa tulossa. Hyvä, hyvä!
Kuvittele, jos taivas onkin meri ja nuo valkoiset pilvet laivoja, joiden päälle voit hypätä. Jos ylhäällä onkin alhaalla ja päinvastoin, Milla sanoi mietteliäästi. - Mihin sinä purjehtisit? - En kauas. Kotiin, Savolainen vastasi...
Kirjailija, vapaa toimittaja
Annika Eronen, synt. 1977. Asuu Lempäälässä.
Annika Eronen, synt. 1977. Asuu Lempäälässä.
Kirjalija, Lempäälän-Vesilahden Sanomien päätoimittaja ja oman kaapelitelevisiokanavan vetäjä
Kari Pusa, synt. 1958. Asuu Lempäälässä.
********
Ilmestyneet teokset:
Hannu Savolaisen tutkimukset:
Kaivo 2017 - Yöhön kadonnut 2018 - Ristiinan enkeli 2020 - Kissa joka kehräsi kuolemaa 2022 (yhdessä Kari Pusan kanssa)
Ilmestyneet teokset:
Hannu Savolaisen tutkimukset:
Kaivo 2017 - Yöhön kadonnut 2018 - Ristiinan enkeli 2020 - Kissa joka kehräsi kuolemaa 2022 (yhdessä Kari Pusan kanssa)
Linkki edelliseen osaan: Ristiinan enkeli, 3. osa
Kommentit
Lähetä kommentti