Colson Whitehead: Nickelin pojat - kauno

 

Elwood sai elämänsä parhaan lahjan jouluna 1962, vaikka sen herättämät ajatukset koituivatkin aikanaan kohtalokkaiksi. Martin Luther King at Zion Hill jäi hänen ainoaksi levykseen eikä hän ottanut sitä levylautaselta ikinä.

Colson Whitehead: Nickelin pojat, 222 s. - lähihistoria - suom. ilm. 2020 - The Nickel Boys 2019 - suomennos: Markku Päkkilä - kannen suunnittelu: Oliver Munday - kannen kuva: Reflection, Harlem - Otava ********kirjaston kirja

Whiteheadin uudempi teos Maanalainen rautatie (suom. ilm. 2021) pääsi viime vuoden top-listalleni, joten odotukset olivat korkealla. Nickelin pojista kirjoitettiin paljon sen ilmestymisvuonna 2020, mutta minä pääsin kirjan kimppuun vasta nyt. 

Prologissa kerrotaan kuinka Nickelin alueella oli tehty arkeologisia kaivauksia, jolloin läheinen hautausmaa oli tyhjennetty. Sitten eräs opiskelijoista havaitsee toisen hautausmaan, josta löytyy huonokuntoisia ruumiita. Muuttofirman omistaja ja itsekin entinen Nickelin koulukodin kasvatti Elwood Curtis kuulee löydöstä ja päättää kertoa paikasta totuuden. Mitä Nickelissä oikeasti oli tapahtunut?

Sitten varsinaiseen tarinaan:

Kirja kertoo vanhempiensa hylkäämästä värillisestä Elwood Curtisista, joka elää isoäitinsä kanssa Floridan Tallahasseessa 1960-luvulla, jolloin USA:ssa eletään kansalaisoikeustaistelujen aikaa. Elwood on tavallinen rikkeetön lukiolaispoika, joka työskentelee tupakkakaupassa ja haaveilee collegeen menosta, jonne pääseekin. 

Sitten tapahtuu jotakin, joka vie Elwoodin Nickelin koulukotiin. Poika oli väärässä paikassa väärään aikaan ja joutuu syyttömänä laitokseen. Koulukotinimestään huolimatta Nickel ei ole koulu vaan pahimmanlainen rangaistuslaitos, jossa poikia kutsutaan oppilaiksi eikä vangeiksi. Laitoksen henkilökunta käyttää poikia hyväkseen, hakkaa, potkii ja pahoinpitelee, joskus jopa kuoliaaksi asti. Sanomattakin on selvää mitä karkulaisille tehdään.

Elwood oli päättänyt heti aluksi, että käyttäytymällä hyvin pääsisi pian laitoksesta pois. Jos isoäiti olisi ollut rikas, niin ehkei tyttärenpoika olisi ikinä joutunutkaan Nickeliin. Elwood yrittää uskoa tulevaisuuteen, ja siihen. että kaikki sujuisi hyvin ja voisi palata isoäidin luo ja jatkaa opintoja.

Mutta eihän hyvä käytös auta, vaan Elwoodkin päätyy "Valkoiseen taloon", jossa hänet hakataan sairaalakuntoon. "Jäätelötehtaassa" - kuten valkoiset pojat tilaa kutsuvat - on vanha kovaääninen pesulapuhallin, jonka meteli peittää poikien tuskanhuudot. Elwood olikin aluksi miettinyt, mistä kummallinen hurina on peräisin. Pian nuorukainen sai tietää.

Nickelissä Elwood saa liittolaisen, Turnerin, joka puolestaan yrittää selviytyä pysymällä itsekseen. Poikien ystävyys tuo tarinaan hieman lämpöä ja inhimillisyyttä. 

Laitoksessa on sekä valkoisia että värillisiä poikia, mutta heidät on eristetty toisistaan. Eri työt, eri koulut ja eri asuntolat. Nyrkkeilyottelut ovat poikkeus, silloin valkoiset ja värilliset kohtasivat ja purkivat jännitteitä. 

Martin Luther King on ollut tärkeä hahmo pojalle, joka oli kuunnellut Kingin levyä. Puheita oli taltioitu ympäri maata, ja niiden avulla Elwood pääsi kosketuksiin kansalaisoikeustaistelun kanssa. 

Kirjan lopussa Whitehead kertoo, että tarina on fiktiota, mutta vaikutteita on saatu Floridan Mariannassa toimineen *) Dozierin poikakoulun tarinasta. 

P.S.

*) Monet pojista päätyivät Dozieriin pikkurötösten vuoksi tai vain siksi, että olivat orpoja. Laitoksessa poikia kohdeltiin niin julmasti, että osa kuoli vammoihinsa. NPR-yleisradioyhtiön toimittaja Greg Allen teki v. 2012 reportaasin koulun historiasta ja haastatteli miehiä, jotka olivat olleet Dozierissa 1950- ja 1960-luvuilla. Laitos suljettiin v. 2011, jonka jälkeen alueella aloitettiin kaivaukset, joissa löytyi kymmenittäin poikien (6-18 v.) hautoja. Dozier oli pystyssä 111 vuotta ja kuolemantuomiot laitoksessa kiellettiin virallisesti vasta 1968.

(Lähde: Yle uutiset 31.1.2016)

Hurja, väkevä ja koskettava tarina, joka on kirjoitettu eleettömästi. Poikakodissa tapahtuu kamalia, mutta kirjailija ei jää vellomaan niihin. Kirjan tapahtumat ja tietysti myös oikeat Dolzierin tapahtumat saavat hiljaiseksi. Kirjassa on myös yllätys. Huh! 

Nickelin poikien ja Maanalaisen rautatien jälkeen aion lukea myös Harlem Shufflen, joka ilmestyi tammikuussa 2022. Myös Balladi John Henrystä kiinnostaa. 

Extraplussaa annan yksinkertaisesta, oivaltavasta kannesta.

Pojat olivat ongelma vielä kuolleinakin. 

P.P.S. At Zion Hill on levy, joka koostuu Martin Luther Kingin puheista. 

++++++++

Kirjailija, kriitikko, esseisti

Colson Whitehead, synt. 1969. Asuu New Yorkissa ja varttui Manhattanilla. Useasti palkittu kirjailija on kirjoittanut kymmenen teosta, ja Pulitzer-palkittu kahdesti: Nickelin pojat ja Maanalainen rautatie.

Edit: kuvasin kirjailijan Helsinki Litissä 14.5.2022 kun mies oli kertomassa kirjastaan Harlem Shuffle.

********

Ilmestyneet suomennokset:

Balladi John Henrystä 2002 - Nickelin pojat 2020   - Maanalainen rautatie 2021- Harlem Shuffle 2022 (kertoo nimensä mukaisesti Harlemista 1960-luvun alussa.)

Näiden lisäksi kirjaiijalta on ilmestynyt muutamia suomentamattomia teoksia. 

Linkki seuraavaan teokseen: Maanalainen rautatie