Matheson: Palapelimies & Hancock: Ruumiskukka - dekkari

Kuka kopioi vankilassa istuvaa Palapelimiestä? Ruumiskukka puolestaan on tarina kostosta ja oikeudenmukaisuudesta.

Molemmat dekkarit ovat sarjojen aloitusosia.

...kun hän pääsee koiransa luo ja näkee, mikä tämän huomion on kiinnittänyt. (...) Joku tarttuu häntä käsivarresta ja vetää kohti lahonneita laiturin portaita. (...)  Kumartuessaan poimimaan mukia hän näkee liikettä näkökentän reunalla. Vain puolen metrin päässä kärpäsparvi pörrää jonkin kapistuksen yläpuolella.

Nadine Matheson: Palapelimies, 463 s.  - sarjan 1. osa - suom. ilm. 2021 - The Jigsaw Man  2021- suomennos: Juha Ahokas - kansi: Istockphoto & Shutterstock - kirjan tausta on netin ilmaiskuva - Like Kustannus ******kirjaston kirja

Aluksi on kolme löytöä ja kolme eri ruumiinkappaletta. Näitä lähtevät tutkimaan rikoskomisario Angelica Henley, sarjarikoksia tutkivaa yksikköä johtava Stephen Pellacia sekä yli-innokas kokematon etsiväharjoittelija Salim Ramouter. 

Löytyneitä ruumiinosia on useampia, mutta montako on uhreja? Ainakin enemmän kuin yksi. 

Aiemmin oli tapahtunut samanlaisia paloittelumurhia, mutta niiden tekijä oli saatu kiinni ja alkuperäinen palapelimies, Peter Olivier, istuu vankilassa. Kuka kopioi Olivieria? Eikä siinä kaikki, sillä kaikissa uhreissa on "merkki", jonka Olivier aina jätti jälkeensä. Tätä yksityiskohtaa ei ole koskaan julkistettu. 

Tutkinnasta tulee Henleylle rankka, sillä Olivier oli päässyt kiinniottotilanteessa puukottamaan. Angelican aviomies, Robin, on vakaasti sitä mieltä, että vaimon pitäisi pysyä tiukasti erossa tästä tutkinnasta. Mutta eihän Henley pysy. 

Tutkinta ei tunnu edistyvän. Poliisi ei tiedä missä, kuka ja miksi? Missä heidät tapettiin, kuka heidät tappoi ja miksi? Siinä onkin ryhmälle pohdittavaa.

Periaatteessa ihan ok-dekkari. Tällä kertaa vaimo, äiti, tekee liikaa töitä ja mies marmattaa saaden Henleyn tuntemaan jatkuvaa huonoa omatuntoa. Näitä valituksia olisi voinut jättää vähemmälle. Ja pitääkö päähenkilöllä olla niin usein perhesuhdeongelmia! 

Paloittelumurhat ei ole aiheena uusi, eikä tähänkään tarinaan saatu oikein mitään erilaista tai uutta kulmaa. Lisäksi minun makuuni palasia alkoi tulla turhan hengästyttävään tahtiin. Vähempikin olisi riittänyt (tiiivistys). 

Tarina etenee kuitenkin hyvin ja yli-innokas etsiväharjoittelija on kiintoisin henkilöhahmo. Etenkin kun hänellä on toisella paikkakunnalla vaimo, jolla on nuorehkosta iästään huolimatta alkava Alzheimerin tauti. Miten perhe-elämä vaikuttaa etsivän työskentelyyn? Olisin halunnut lukea pariskunnasta enemmän. 

Palapelimiehen tarina sai alkunsa tosielämän tapauksesta eli vuonna 2009 murhatusta Jeffrey Hovesta. Hoven jalka löydettiin moottoritien pientareelta. 

Matheson sanoo eräässä haastattelussa, että vaikeinta oli kirjoittaa Palapelimiehen hahmoon charmia. Se oli vaikeampaa kuin rikoksien kuvailu. Matheson kuitenkin halusi hahmoon viehätysvoimaa, sillä tälläkin sarjamurhaajalla oli omat ihailijansa, etenkin naiset. 

P.S. Hybristofilia = henkilön seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu sarjamurhaajiin ja muihin törkeisiin rikollisiin. 

++++++++

Kirjailija, rikosasianajaja

Nadine Matheson, synt.  Lontoossa, jossa myös asuu.

Asianajajana ollessaan Matheson on edustanut murhaajia ja on ollut mukana järkyttävissä tapauksissa. Onneksi tapaukset eivät ole olleet yhtä kamalia kuin mitä kirjailija on kirjoittanut Palapelimieheen. 

********

Ilmestyneet teokset:

Palapelimies 2021

+ suomentamaton esikoisteos The Sisters 2015

Rikosetsivä Henley on saamassa jatkoa, ainakin kahden osan verran. 

Kirjailija on myös kirjoittamassa lakitrilleriä. 

....................

Kuinka raaka peto ihminen voi pahimmillaan olla?

Anne Mette Hancock: Ruumiskukka, 334 s. - suom. ilm. 2021 - 1. osa Kaldan & Schäfer -sarjaan - Ligblomsten 2017 - suomennos: Salla Korpela - kansi: henriettemork.dk - Bazar Kustannus /WSOY ******* kirjaston kirja

Journalisti Heloise Kaldan on töissä Demokratisk Dagbladissa ja on nyt saamassa ehkä potkut. Kaldanin juttu oli julkaistu lehdessä ja oli käynyt ilmi, että lähde oli valehdellut. 

Anna Kieliä epäillään eräästä murhasta. Anna on kuitenkin ollut vuosia kadoksissa. Jostain syystä Anna lähettää Heloise Kaldanille kirjeen, jonka sanoma on osittain epäselvä. Heloise ei ymmärrä miksi juuri hän on saanut kirjeen. Journalistina tietysti tietää tapauksesta, muttei tunne Annaa. Voisiko olla pilaa? Kun toinen kirje saapuu, niin Heloise ymmärtää ettei ole kyse kepposesta.

Heloise joutuu tahtomattaan syventymään tapaukseen lisää eikä saata arvatakaan mistä lopulta on kyse.

Tutkinnanjohtaja ja ylikonstaapeli Erik Schäfer Kööpenhaminan poliisista on tutkinut Anna Kielin tapausta apunaan Lisa Augustin. Epäilty murhaaja tuntuu hävinneen kuin tuhka tuuleen, kunnes eräänä päivänä poliisilaitokselle saapuu nainen, joka haluaa tavata Schäferin. Naisella on tapaukseen liittyvä tieto, mutta auttaako se poliiseja eteenpäin. 

Sitten löytyy uusi uhri. Onko Anna Kiel taas ollut asialla? Schäfer huomaa tutkiessaan tapausta, että yllättävän moni asia viittaa Heloise Kaldaniin. 

Onko Anna Kiel lopulta syyllinen vai syytön? Miten Heloise Kaldan liittyy tapaukseen? Saako paha palkkansa? Kaldan ja Schäfer päätyvät tutkimaan tapausta yhdessä. 

Sujuvasti kirjoitettu esikoisdekkari. Hieman löysästi alkava tarina saa loppua kohden vauhtia siipien alle ja loppuratkaisussa on yllätys. 

Kuten ylläoleva Palapelimies, tämäkin teos on aloittamassa jälleen kerran uutta sarjaa! Ensimmäisen osan perusteella saatan lukea lisää. Kävin vilkaisemassa kahden seuraavan kirjan sisältöjä ja vaikuttavat lupaavilta. 

Toisaalta, uusia sarjoja on viime aikoina ilmestynyt liikaa, jotta niitä kaikkia ehtisi tai jaksaisi lukea. Hyvin äkkiä karsin vähemmän kiinnostavat. Voi että, kunpa itsenäisiä teoksia ilmestyisi enemmän.

++++++++

Kirjailija, toimittaja

Anne Mette Hancock synt. 1979 Gråsten, Tanska

Hancockin teoksia on myyty Tanskassa jo yli 100 000 kappaletta. 

********

Ilmestyneet teokset:

Ruumiskukka 2021

Kirja on palkittu Tanskan Rikosakatemian debyyttipalkinnolla v. 2017. 

Sarjaan on ilmestynyt jo kaksi suomentamatonta osaa: Mercedes-snittet 2018 ja Pitbull 2020

P.S. Kirjassakin selvitetään mikä on ruumiskukka, toiseltaan nimeltään jättipökkövehka. Kukkaa sanotaan maailman kamalimman hajuiseksi. Kasvi kukkii noin yhdeksän vuoden välein ja silloinkin vain muutaman päivän ajan. Jättipökkövehka koostuu yhdestä ainoasta lehdestä, joka voi olla korkeudeltaan jopa viisi metriä ja kukinto saattaa kasvaa kolme metriä korkeaksi. Kasvi haisee mätänevälle raadolle, jonka takia on saanut nimen ruumiskukka. 

Kasvi kasvaa luonnonvaraisena Sumatran länsiosien sademetsissä sekä Indonesian Borneossa.

(Lähde Ryytimaan nettisivut, josta löytyy kasvitietoja, jos kiinnostaa lukea.)

Netin ilmaiskuva ruumiskukasta, jonka sanotaan haisevan pahemmin kuin tuhat oksennusta. Kasvia on luonnossa enää alle tuhat kappaletta.