Yrsa Sigurðardóttir: Syvyys, 4. osa

 

...muutama lommoinen limutölkki, kasaan rutistettu sipsipussi, käytettyjä servettejä, kaksi katkennutta tupakkaa ja tyhjä muovinen makkarapaketti. Kylläpä taksit olivat nykyään epäsiistejä. Vai eikö kyseessä ollutkaan taksi? Oliko hän pummannut itselleen kyydin?

Yrsa Sigurðardóttir: Syvyys, 349 s. - itsenäinen 4. osa Huldar & Freyja - sarjaan - suom. ilm. 2021 - Gatið 2017 - suomennos: Tuomas Kauko & Tuula Tuuva-Hietala - kansi: Timo Numminen - Otava *******arvostelukappale

Rikostutkija Huldar Jónas on hälytetty Hirttokentän Hirttokalliolle, joka on vanha teloituspaikka. 
Se oli saanut nimensä kahtia jakaantuneesta kalliojärkäleestä. Hirttokallio, jossa rikolliset ennen hirtettiin ja jonka luokse heidät haudattiin. 
Paikalta löytyy hirtetty henkilö, jonka rintaan on naulattu paperinriekale. Kyseessä ei taida sittenkään olla itsemurha. Mutta kuka mahtaa olla surmattu?

Freyja ja Hlynur on kutsuttu töihin. He työskentelevät Reykjavikin kaupungin lastensuojeluvirastossa, jossa Freyja tekee satunnaisia ilta- ja viikonloppuvuoroja. Pari seisoo leveällä käytävällä eräässä Reykjavikin hienoimmista taloista. Lastensuojelulle oli ilmoitettu lapsesta, joka olisi eräässä asunnossa ja saattaisi olla vaikeuksissa. Kukaan ei kuitenkaan tule avaamaan ovea ja naapurin rouva sanoo, ettei tuossa talon kalleimmassa huoneistossa asu lapsia. 
Freyja ja Hlynur jatkavat sitkeästi koputtamista ja ovikellon rimputtamista ja sitten ovi aukesi. Raosta kurkisti alle kouluikäinen lapsi, joka sanoi:
- Minä haluan kotiin.

Siggi on neljävuotias ja huoneistossa yksin. Poika sanoo ettei asu asunnossa, mutta että asuu Islannissa. Tarkemmin kysyttäessä kertoo asuvansa Reykjavikissa. Siggi tietää ikänsä ja vanhempien etunimet, jotka saattavat olla lempinimiä, kuten pojan omakin nimi. Lapsi ei tiedä miten on päätynyt asuntoon ja eikä muutakaan osaa sanoa: 
- En minä tiie (...) En minä tiie. (..) En tiie.

Freyja ja Hlynur ottavat pojan mukaansa ja alkavat selvittää tapausta, jossa näyttää siltä ettei huoneiston omistajalla ja pikkupojalla ole mitään yhteyttä toisiinsa. Eikä kukaan ole ilmoittanut kadonneesta lapsesta. Käsissä on mysteeritapaus. Sitten pojalta irtoaa tieto, jonka perusteella vanhemmat tai ainakin äiti saatettaisiin ehkä tavoittaa, mutta löytämisellä on kiire.

- Mikä räkälä tämä oikein on? (...) Lähiympäristö on tupaten täynnä loistavia ravintoloita ja sinä valitsin tämän? Mitä oikein on tekeillä? 
Þormar oli tietoisesti valinnut ravintolan, johon yksikään islantilainen ei eksynyt sattumalta. Paikassa kokoontuu neljä nuorta uraputkessa olevaa miestä, Þormar, Gunni ja Tómas, joka työskenteli keskuspankissa sekä ulkoministeriössä töissä oleva Bjarni. Tosin tässä tapauksessa miesten hienoilla ammateilla ei ole mitään tekemistä tapaamisen aiheen kanssa. Miehet olivat saaneet jotain, josta Þormar halusi heidän keskustelevan.

Miten nämä tapahtumat liittyvät yhteen ja putkahtaako menneisyydestä lisää? Tutkittavaa ainakin riittää, sillä pitää kuulustella todistajia, analysoida kerättyä aineistoa, kahlata läpi erään henkilön mutkikkaita finanssikuvioita, selvitellä tiettyjen ihmisten kohtaloita, pitää yhteyttä pelastuslaitokseen, tutkia tietokoneita ja ties mitä muuta vielä. Tätä kaikkea selvittävät Huldar, tämän esimies Erla, nuori opiskelija Lína sekä Guðlaugur. 
Huldarin työyhteisö ei tunnu kovin mukavalta, sillä Erla tuntuu kyykyttävän Línaa, joka uutena ja innokkaana yrittää olla avuksi. Erna pyörittää silmiään, ei halua jakaa tiimisuunnitelmiaan Línan kanssa eikä kommentoi tälle.
- Erla ei mielestään ollut vastausvelvollinen Línalle, ja toimistossa vallitsi hiljaisuus.

Toisaalta Línankin toiminnoissa on joskus parantamisen varaa, naisella ei ole tilannetajua, kun esimerkiksi neuvoo esimiestään:
- Ehkä sinun kannattaisi harkita jonkun vielä korkea-arvoisemman, vaikka poliisiylijohtajan, pyytämistä avuksi tietojen hankkimiseen.
Erlan pinna paloi. "Tai ehkä minun pitäisi pyytää pääministeriä tehtävään? Ei kun...nyt tiedän. Paavia. Minä soitan paaville ja pyydän häntä hoitamaan tehtävän.

Ehkä työ tekijäänsä opettaa ja Lína löytää paikkansa, mutta olisi Erlankin käytöksessä parantamisen varaa. Huldar-parka yrittää luovia äkäisen pomonsa ja poliisikonkaria esittävän oppilaansa välissä. Huldar on hieman huolissaan ja toivoo ettei Lína ihastuisi häneen. Huldar on nimittäin laitoksella ainoa, joka kohtelee Línaa asiallisesti. Pisteenä i:n päälle Huldar ei erikoisemmin pidä Guðlauguristakaan. Ei tunnu kovin mukavalta työyhteisöltä. 
Huldarin ja lastensuojelun Freyjan kanssa hommat sen sijaan näyttävät sujuvan. Tässä osassa avattiin Freyjan yksityiselämää 

Noin yleisesti ottaen luen liian vähän islantilaisia kirjoja. Siihen on eräänä syynä nimet, joissa menen aina sekaisin. Aluksi ei välttämättä tiedä edes onko kyseessä mies vai nainen. Ihmisten ja paikkojen nimiä on vaikea muistaa (Guðlaugur, Þórðardóttir, Suðurland jne) ja jotkut nimet ovat turhan samankaltaisia, kuten Syvyyden Siggi ja Sibbi ja Systa, joista jälkimmäinen on naisen nimi. Muistan, että joskus olen jättänyt jonkun islantilaisen kirjan kesken, kun olin nimissä ihan pihalla. Syvyyden nimissä vielä pärjään. 
Kirjastosta on tulossa Ragnar Jónassonin Pimeys, joka on kyllä luettava, sekin.

Mitä tulee Syvyyden sisältöön, niin tässäkin osassa on mukana lapsiaihe. Kuinkas muutenkaan kun sarjan teemana on poliisin ja lastensuojelun yhteistyö. Tarina eteni suht' hyvin, mitä nyt puoliväliin kaipasin hippasen tiivistystä ja aloin odotella ratkaisun paikkoja. Ihan hyvä tarina, paitsi, että loppu jäi mietityttämään... 
Ensimmäisestä osasta pidin, toisesta vähemmän. Jostain syystä kolmas osa jäänyt lukematta. Syvyys oli ihan ok-dekkari ja luen kyllä jatkonkin.

+++++++
Kirjailija
Yrsa Sigurðardóttir, synt. 1963

********
Ilmestyneet suomennokset:
Huldar & Freyja -sarja:
Perimä 2017 -   Pyörre 2018 -  Synninpäästö 2019 -  Syvyys 2021

Koska kolmas osa lukematta, niin tässä lyhyehkösti osasta 2Pyörre

Muita;
Thora Gudmundsdottir- sarja
Kolmas merkki 2017 - Joka toiselle kuoppaa kaivaa 2008 - 
Sarjaa on ilmestynyt vielä neljä osaa, joita ei ole suomennettu

Lisäksi kirjailijalla on muitakin suomentamattomia rikosromaaneja sekä lasten- ja nuortenkirjoja.

Kommentit

  1. Olen lukenut sarjan ensimmäisen eli Perimän. Oli ihan hyvä, mutta jostain syystä seuraavat kirjat ovat jääneet lukematta.
    Nyt voisinkin jatkaa!
    Kiitos esittelystä ja muistutuksesta 😉

    VastaaPoista

Lähetä kommentti