Pirkko Soininen: Valosta rakentuvat huoneet - kauno - historia

 

Valo tekee rakennukset eläviksi. Hän sommittelee valoa, muotoilee valon avulla tiloja, sillä ilman valoa kukaan ei voi nähdä tilan muotoja. Vasta valo ja varjot herättävät tilan eloon.
BZ
Pirkko Soininen: Valosta rakentuvat huoneet, 382 s. - ilm. 2021 - Bazar  

Tarina arkkitehti Wivi Lönnistä on fiktiivinen, mutta perustuu faktaan ja etenee päiväkirjanomaisesti alkaen vuodesta 1879, jolloin Wivi oli vielä Olivia. 

Wivin perhe asuu Tampereen Onkiniemessä, Amurin takana. Perheessä oli neljä lasta. Isä oli panimomestari. 
Seitsemänvuotiaana tyttö piirtää ensimmäisen työnsä, mökin, jonka mitat ovat 2 metriä kertaa 1,5 metriä.. Isä kehuu: 
- Mistä sinä keksit piirtää mökin pohjapiirustuksen? (..) Ja olet miettinyt sitäkin, miten katto saadaan tuettua. Miten sinä sitä tulit ajatelleeksi?
- Höpsö isä, eihän katto voi pysyä paikoillaan noin vain, ilmassa keikkuen.

Vuotta myöhemmin tyttö peilailee ja tulee siihen tulokseen ettei näytä Olivialta, somalta tytöltä. Ja niin hän vaatii, että kaikki kutsuisivat häntä jatkossa Wiviksi.

Wivin ollessa kuudentoista isä kuolee ja äiti jää neljän lapsen elättäjäksi. Tällöin perheen oli muutettava Onkiniemestä Amuriin.

Kansakoulu ja tyttökoulu, ja jo silloin Wivillä oli haave. Unelmia arkkitehdin työstä ja opiskelusta. Wivi oli lukenut Signe Hornborgista, joka oli ensimmäinen arkkitehdin tutkinnon suorittanut nainen Euroopassa. Nainen voisi siis olla arkkitehti. Wivi voisi olla arkkitehti.

Sitten Wivi pääsi Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolle ainoana naisoppilaana. Vuoden kestäneistä rakennusmestarin opeista oli myöhemmin apua arkkitehdin töissä. 

Wivi meni kouluun, vaikka poika oli suunnitellut naimisiinmenoa, perheen perustamista, lapsia ja omaa taloa.
- En todellakaan anna sinulle lupaa opiskella, se olisi aivan typerää. Ei naisia ole tarkoitettu tuollaisiin toimiin, äitiydessä ja taloudenpidossa on ihan riittävästi työtä.
Ja kun poika pistää Wivin valitsemaan itsensä ja haaveen välillä, niin Wivi tietää mitä haluaa. Jollei kerran poika anna Wivin lähteä toteuttamaan unelmaansa, niin poika saa mennä. 

Vuoden kuluttua osaston johtaja arkkitehti Georg Schreck suositteli oppilastaan pyrkimään Helsingin Polyteknilliseen opistoon, sillä Wivin taidot menisivät hukkaan teollisuuskoulussa. Kun äiti vielä lupaa auttaa rahallisesti on päätös tehty. Ja Wivi Lönn pääsee Polytekniseen ylimääräisenä oppilaana, sillä naisia ei tuohon aikaan hyväksytty opistoon. 

Opistossa Wivi tutustuu Armas Lindgreniin, josta tulee hyvä ystävä ja myöhemmin heillä on myös yhteisiä suunnittelutöitä. Alunperin Wivi olisi halunnut, että he olisivat perustaneet yhteisen toimiston, sillä Armas on kaunosielu ja loistava piirtäjä ja realistina Wiviä kiinnostavat rakennusten pohjaratkaisut ja tilat. Näin ei kuitenkaan käy, vaan Armas perustaakin toimiston yhdessä Herman Geselliuksen ja Eliel Saarisen kanssa. Wivi on pettynyt. 

Valmistuttuaan Wivi saa Gustav Nyströmin toimistosta piirtäjän paikan, mutta päättää ettei todellakaan aio piirtää ikuisesti. Pitäisi päästä suunnittelemaan rakennuksia. 
Ja kun Tampereen kaupunki vuonna 1898 tilasi Suomalaisen tyttökoulun uudisrakennuksen suunnittelutyön, koittaa hetki. Wivin menestyksekäs ura arkkitehtinä alkaa ja vihdoin Wivi uskaltaa perustaa oman toimiston. Lönn  ei ollut ensimmäinen naisarkkitehti, mutta ensimmäinen nainen, jolla oli oma toimisto. Haave oli toteutunut.

Vuonna 1911 kuvaan astui varakas maatilan pitäjä, vaneri- ja  sahayrityksen johtaja Hanna Parviainen (1874 - 1938), joka tilasi Wiviltä teollisuusyhdyskunnan suunnittelutyön Säynätsaloon. Hanna Parviainen oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kauppaneuvos (1926).
Hannasta tuli Wivin hyvä ystävä ja myöhemmin ehkä muutakin. Kummankaan äidit eivät olleet järin innostuneita tästä ystävyydestä. 
Millainen Hannan ja Wivin suhde sitten oli? Faktojen perusteella Soininen päätyy intimiin suhteeseen, jota kuvaillaan kirjassa hyvin hienovaraisesti. 

Kirjassa edetään lapsuudesta nuoruuteen ja siitä aikuisuuteen ja myöhäiseen keski-ikään. Ja jossain siellä väleissä olivat opiskelut, työt ja rakkaus.
Elämäkertaosuus päättyy vuoteen 1932, mutta alun prologissa viivähdetään hetki vuodessa 1945, jolloin Eyvind pyytää Wivi-tätiään piirtämään vielä kerran. 
- Pudistan päätäni, minun on mietittävä, minun on annettava itselleni aikaa. Tämä on liikaa, kaikesta on liian kauan. Minä haluan piirtää, enkä halua.
Lönn lopetti uransa, mutta vielä 71-vuotiaana suunnitteli Tähtelän observatorion Sodankylään. Entisen observatorion olivat saksalaiset hävittäneet.

Wivi voitti yksinään viisi arkkitehtuurin kutsukilpailua, nimettömänä. 
Wivi suunnitteli elämänsä aikana hyvin paljon, mm. huviloita, kouluja, opistoja, ja myös Tallinnan Estonia-teatterin ja Helsingin Osakuntatalon yhdessä ystävänsä Armas Lindgrenin kanssa. Kaikki rakennukset ovat omanlaisiaan, mutta tärkeintä oli valo ja käytännöllisyys ja estetiikka.

Lönn matkusti paljon ympäri Eurooppaa sekä työnsä puolesta että yksityisesti. Hannalla ja Wivillä oli Pariisissa muutaman vuoden ajan oma asunto ja Wiesbadenissa Lönn hoidatti särkeäviä polviaan.

Uransa ohella Wivi omisti aikaansa äidilleen. Tuon ajan mukaisesti perheen naimattomana naisena äidistä huolehtiminen lankesi automaattisesti Wiville. Wivi ei koskaan avioitunut eikä saanut lapsia. 

Lopulta, monien vuosien jälkeen Wivi ja Hanna pääsevät asumaan yhteen. Parviainen oli rahoittamassa Helsingin NNKY:n talon rakennustöitä, mutta ehtona oli, että Hanna ja Wivi saisivat yläkerroksesta oman asunnon. Tällöin Wivin Matilda-äiti oli jo kuollut.

Minulle Wivi Lönn = Tampereen keskuspaloasema, jota pidetään Lönnin päätyönä 1908 (kuva ylinnä ja alempana pari yksityiskohtakuvaa). Lönn voitti kilpailun, johon osallistuttiin nimettömästi. Tulosta yritettiin kumota kun selvisi, että voittaja olikin nainen: Kuinka nyt nainen osaisi paloaseman suunnitella. 

Ennen tätä kirjaa en ollut tajunnut kuinka tuottelias Wivi on ollut ja kuinka monta Lönnin suunnittelemaa rakennusta pelkästään Tampereella on. Wivi Lönn on monessa suhteessa ollut aikansa edelläkävijä, eikä vain ammattinsa vuoksi.  

Tämä oli yksi niistä kirjoista, jotka houkuttelevat googlaamaan ja näköjään myös kuvaamaan. 

Tampereen keskuspaloasema. Tästä ja alempana olevista kuvista näkee hyvin Lönnin mieltymyksen ikkunoihin. Olen muuten kiivennyt oikean puoleiseen kuvan torniin. 

Eniten kiinnosti googlata Villa Wivi. Talo sijaitsee Jyväskylässä Seminaarimäellä. 
Kuva peräisin Finnish Architecturen sivuilta. 
©Kari Hakli (MFA)

Kuvassa on yksi monista Wivin suunnittelemista kouluista (Tampereella) ja nuolen kohdalla on Wivin relief, kuva alla.

                                                                    
Wivi työskenteli miesten alalla joutuen taistelemaan vähättelyä yms. vastaan. Silti pärjäsi, mutta millä keinoin? Miten jaksoi? Olisi ollut mukava tietää.
Päiväkirjamaisuus aiheutti sen, että joidenkin lukujen tarinoihin olisin mielelläni halunnut lisää, etteivät olisi loppuneet niin töksähtäen. Rakennuksien luettelemisia oli minulle hieman liikaa.
Mutta muuten mielenkiintoinen ja jopa viihteellinen kirja lahjakkaasta ja määrätietoisesta naisesta, josta en ollut aiemmin tiennyt lähes mitään.

Hän muistaa miettineensä termiittipesien automaattisesti toimivaa ilmastointijärjestelmää, kun suunnitteli Aleksanterin koulua. Hän mietti hämähäkin lankaa, kun keksi keskuspaloaseman rautabetonirakenteet. Hän ajatteli mehiläispesän kennorakennetta, kun laski Estonia-teatterin lujuuslaskelmia.
Luonto on kaikista suurin arkkitehti.

Olivia Matilda "Wivi" Lönn 1872 Tampere  - 1966 Helsinki. 
Lönn on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle Tampereelle.

+++++++
Kirjailija, toimittaja
Pirkko Soininen, synt. 1969. Asuu Turussa.
Kirjailija alkoi tehdä Lönnistä romaania kustantamon pyynnöstä vuonna 2018. Taustatyöhön on kulunut aikaa, siitä kertoo teoksen lopussa oleva monisivuinen lähdeluettelo. Oulun yliopistosta kirjailija löysi kiiltokuva-albumin, matkapäiväkirjan ja postikortteja. 

******
Ilmestyneet teokset:
Murretut päivät (runoja) 2013 - Avataan siiven alta (runoja) 2016 -  Ellen  (Ellen Thesleff) - 2018 - Valosta rakentuvat huoneet (Wivi Lönn) 2021

"Taidedekkarit" yhdessä Eppu Nuotion kanssa:
Dokumentiiohjaaja Salome Virta -sarja:
Nainen parvekkeella 2016 -   Sakset tyynyn alla 2018  - Punainen vaate 2019

Tulossa: Atenan kustantamana on syyskuussa ilmestymässä teos: Kristiina Markkanen & Leena Virtanen: Wivi ja Hanna - Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet.
.......
Kiitos kustantajalle ennakkokappaleesta!

Kommentit