Josh Malerman: Punainen piano, 326 s. - suom. ilm. 2020 - kauhu / dekkari - Black Man Wheel 2017 - suomennos: J. Pekka Mäkelä - kansi: Mika Wist - Karisto - Arvostelukappale, kiitos!
Tarina alkaa: Potilas on herännyt ja näkee ensimmäiseksi lääkärin.
- "Sinä olet loukkaantunut hyvin vaikeasti."
Mieheltä on murtunut jok'ikinen kehon luu: ranteet, kyynärpäät, kaikki käsien kaksikymmentäseitsemän luuta, sääri-, reisi- ja pohjeluut, kylkiluut, rintalasta, ohimo, otsaluu...
- Itse asiassa sinun kehossasi ei ole yhtään samankaltaista murtumaa, ei mitään sellaista, mikä selittäisi yhtään mitään siitä, millainen kapine, syy tai selitys näille vaurioille voisi olla.
Philip Tonka on ihmeissään, mutta koska kaikki luut ovat murtuneet, niin mies ei voi puhuakaan... kysyä. Lääkärit ovat ymmällään, mitä on voinut tapahtua? Philip Tonka soitti The Danes -nimisessä bändissä. Ja sitten bändiä ollaan lähettämässä Afrikkaan tutkimaan erästä salaista tapahtumaa.
Missä mahtavat muut bändin jäsenet olla, rumpali Duane Noles, basisti Larry Walker ja kitaristi Ross Robinson? Philip oli pianisti. Missä muut jäsenet ovat!!
Ennen Afrikkaan lähtöä The Danes oli ollut melko kuuluisa bändi. Philipin ohjenuorana on aina ollut Polku.
- Philipin Polun symbolina toimii yksi ainoa pianon kosketin, F, joka riippuu hänen kaulassaan. Kosketin on peräisin ensimmäisestä pianosta, jonka Philip näki palattuaan sodasta, toisesta maailmansodasta (...) Koskettimen valinnassa ei ollut vaikeuksia. Sen piti olla F, koska F oli mukana molemmissa aloittelevien pianistien muistisäännöissä: EGBDF.
Danesin jäsenet ovat kolmekymppisiä toisen maailmansodan veteraaneja. Nyt Danesit on palkattu tuottamaaan LP-levy, rock and roll -albumi, koska he osaavat hommansa. Miehet puurtavat musiikin parissa ja viihtyvät baarissa. Erään kerran sinne tulee sotilaannäköinen mies, Jonathan Mull, jolla olisi asiaa bändille. Tarjolla olisi rahakas 14 vuorokauden mittainen keikka Afrikassa, mutta siitä erikoinen keikka, että sillä ei ole tarkoitus soittaa. Vaan tehdä mitä? Miehet saavat kolme tuntia mietintäaikaa: Rossin äiti sanoo: "Älä mene!". Duane:" Ei hyvältä näytä." Larry: "Nääh." Ja Philip tuntee vain kauhua. Silti miehet päättävät lähteä.
Sen verran miehet tietävät keikasta, että se on äärimmäisen tärkeä ja että miesten pitäisi selvittää mikä on saanut armeijan radiot sekoamaan. Sekä myös selvittää mikä on erään häiritsevän äänen lähde.
Mitä Afrikassa oikein oli tapahtunut? Ja mitä tapahtuu? Entä mikä on aiheuttanut Philipin luiden murtumiset? Missä muut bändin jäsenet ovat? Tapahtumia ja kysymyksiä riittää, mutta saadaanko niihin kaikkiin tyydyttävät vastaukset tai saadaanko vastauksia lainkaan?
Kirja etenee kolmessa janassa. Yksi: sairaalan tapahtumat. Kaksi: aika ennen Afrikkaan lähtöä. Kolme: Afrikan tapahtumat.
Myönnän, että tunnen huonosti nykykauhua ja ihmettelinkin, että onko se tällaista nykyään. Kauhua, joka on "miedonpaa" kuin monissa dekkareissa tai psykologisissa trillereissä. Ne kauhukirjat, joita muinoin luin olivat, niin jännittäviä, että tuskin uskalsi lukea. Vai onko nykyään erikseen myös "kevytkauhua"?
Jos nyt en pohdi enempää kauhun olemusta, niin olihan tämä niin kirjoitettu, että oli luettava eteeenpäin saadakseen tietää kaikki mystiset tapahtumat.
Esikoisteos Lintuhäkki ilmestyi kuusi vuotta sitten ja kirja on edelleen luettavieni listalla. Lintuhäkin saamien kehujen perusteella tartuin Punaiseen pianoon. Petyinkö? No vähän, sillä olin odottanut vähän hiuksia nostattavampaa tarinaa... Mutta näin "kevytkauhuksi" oli ihan ok.
Sotilaan pitää olla valmistautunut siihen, että vihollinen on hullumpi kuin hän itse.
P.S. Tiedän, että sana "eriö" tarkoittaa myös sivuhuonetta ja kabinettia. Itse olen käyttänyt eriötä vain ja ainoastaan merkityksessä: käymälä, vessa. Joten on outoa lukea esim. "Hän johdattaa miehen eriöön". Heti ajattelin, että miksi pitää mennä vessaan!
++++++++
Kirjailija ja muusikko
Josh Malerman, synt. 1975 Michiga, Yhdysvallat. Malerman on ollut rockbändi The High Strungin laulaja ja lauluntekijä. Keikkamatkoillaan kirjailijalla oli tapana kirjoittaa. Mies ei koskaan kirjoittanut dollarinkuvat silmissään, mutta oli silti ottanut kirjoittamisen tosissaan. Noina aikoina Malerman ei ollut julkaissut vielä mitään, vaan kirjoitti omaksi huvikseen ajatellen, että joskus kirjat ehkä julkaistaan.
Kun Bird Box eli Lintuhäkki vuonna 2014 julkaistiin, niin sitä seurasi monia novelleja ja kirjoja.
(Lähde: Josh Malermanin kotisivut)
*********
Suomennetut teokset:
Lintuhäkki 2014 (esikoisteos) - Punainen piano - 2020
Suomentamattomia teoksia löytyy netistä
^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Insta: #pirittaolen
Twitter
Kommentit
Lähetä kommentti