Aloitusvuoron saa yksi kirjahyllyni aarteista eli Sateenkaarikirja v. 1929 WSOY (ei muita tekijätietoja). Kannet kangasta. Kirja oli äitini, minun ja lapsieni lapsuuden lempisatukirja. Äiti sai sen vanhemmiltaan 3-vuotiaana v. 1931. Äitini luki näitä satuja minulle ja minä omille lapsilleni.
Kirjassa on kahdeksan kuvitettua satua ja joka tarina on erivärinen: vaaleansinisen tarinan kuvitus on vaaleansininen jne. Ihania satuja ja kauniita kuvia❤️
Kirjaa saa vielä antikvariaateista.
..................................
Joanne Harris: Karamellikengät, Otava 2008, suomennos: Satu Leveelahti, 511 s. Kannen suunnittelu Claire Ward.
Lupailin mukaan myös viihdyttävää luettavaa ja tämä jos mikä on sitä. Kirja kuuluu samaan sarjaan kuin Pieni Suklaapuoti (1999).
Yanne (ent. Vianne) on muuttanut Pariisiin ja viettää aikaa suklaapuodin yläkerrassa. 11-vuotias Annie-tytär haikailee entisen asuinpaikan perään ja 4-vuotiaan puhumattoman pikkusiskon ympärillä sattuu onnettomuuksia. Sitten kuvaan ilmestyy kaunis ja häikäilemätön Zozie, joka alkaa lumota Yannin ympäristön ihmisiä. Joitain takaa-ajatuksia naisella on.
Tämä maaginen tarina kertoo mm. äidinrakkaudesta, luopumisesta sekä tietysti suklaasta. Harrisin kauniskantiset kirjat ovat kerrassaan viehättäviä. Kommenteissa on takakansi ja lista suomennetuista teoksista, joissa pääteemoina mm. viini ja appelsiinit. Mikä parasta, toukokuussa 2020 ilmestyy Mansikkavaras, joka kertoo taas Viannesta ja hänen tyttäristään.
...........................................
(Nicci Gerrard & Sean French eli) Nicci French: Ihon alla, 347 s. suomennos: Kristiina Savikurki, Otava (SSKK) 2003.
Perheetön opettaja Zoe, varakas perheenäiti Jennifer sekä klovnina työskentelevä Nadia. Mitä yhteistä heillä on? Se, että jossain on mies, joka rakastaa heitä, tuntee heidät liiankin hyvin, lähettää kirjeitä ja uhkaa heidän henkeään. Pystyykö ymmällään oleva poliisi auttamaan ennen kuin on liian myöhäistä?
Nicci French on julkaissut useita teoksia, joista vain viisi on suomennettu. Aikoinaan ihmettelin miksi heidän tuotantonsa kääntäminen lopetettiin, sillä minusta dekkarit olivat hyviä. Ilokseni nyt keväällä on ilmestynyt uusi suomennos: Murhaajan maanantai (Blue Monday 2011), joka aloittaa 8-osaisen sarjan. Päähenkilönä on psykoterapeutti Frieda Klein. Toinen osa ilmestyy jo syksyllä: Tiistai taakse jäänyt. Kiitos Blue Moon, että otitti sarjan kääntääksenne. Ovatko kirjat enää nykymittapuulla yhtä hyviä kuin ennen, se jää nähtäväksi.
Edit: Olen nyt lukenut Murhaajan maanantain, josta tulee blogiin arvostelu jossain vaiheessa.
..............................................
Louise Erdrich: Anna meille siivet, 299 s. suom. ilm. 1986 - suomennos: Helene Kortekallio - kansi Kaarina Ewart, Otava (SSKK}
Romaani kertoo kahden reservaatissa elävän chippewa-intiaaniperheen vaiheista 1930-luvulta 1980-luvulle. Samalla kirja kertoo intiaaneista, joilta yhteiskunta on riistänyt maan, kulttuurin ja uskonnon.
Romaani on sekoitus mielikuvitusta ja todellisuutta, mutta tausta on aina todellinen. Teos on intiaaniyhteisön kuvaus, värikäs sukuromaani ja ihmissuhde- ja yksilöromaani. Suosittelen.
Erdrich tietää mistä kirjoittaa, sillä hän ja hänen miehensä ovat molemmat puoliksi intiaaneja.
..........................................
Huhtikuun kirjakalenteri 5.4.2020
Eeva Tenhunen: Keisari seisoo palatsissaan, 219 s. - ilm. 1971 - kansi: Heikki Ahtiala WSOYPäähenkilö Liisa on kirjallisuuden opiskelija, joka saapuu kesänviettoon kartanoon, jonka omistajasuvun pojan kanssa on kihloissa. Sulhon poissaollessa Liisa kuluttaa aikaansa tonkimalla vuosikymmmeniä vanhoja sukusalaisuuksia.
1970-luvulla kartanoissa näkyi vielä yläluokkaisuus, vaikkei sisäköitä yms. enää ollutkaan. Tarina on oivaa aikamatkailua 1970-luvulle.
Eeva Tenhunen lienee tunnetuin esikoisteoksestaan "Mustat kalat" 1964. "Keisari seisoo palatsissaan" on kirjailijan toinen salapoliisiromaani.
................................................
Cecilia Ahern: Sateenkaaren tuolla puolen, 563 s. - suomennos Terhi Leskinen - Gummerus - pokkari 2007
Tänään viihdekirjallisuutta. Rosie ja Alex ovat lapsuudenystäviä, jotka jossain vaiheessa päätyvät miettimään voisivatko olla jotakin muutakin kuin ystäviä, jotakin enemmän. Kohtalo kuitenkin päättää toisin ja tiet eroavat. Silti Rosie ja Alex eivät unohda toisiaan.
Kirja rakkaudesta ja ystävyydestä.
....................................
Wilbur Smith (synt. 1933): Joen jumala, 505 s. alkup. ilm. 1993, suomennos: Ilkka Terho, Otava, Seven-pokkari 2007
Tarina sijoittuu muinaiseen Egyptiin 1780 eKr. Päähenkilö on kaunis ja nokkela eunukkiorja, joka on ylhäisen virkamiehen palveluksessa.
Taitavaa Egyptin kuvausta, historiaa, rakkautta, jännittäviä juonitteluita ja taisteluita. Joen jumala on Egypti-sarjan 1. osa.
Smithiltä on ilmestynyt myös sarjat Courtneyn ja Ballentynen suvuista, jotka alkavat 1800-luvun Afrikasta sekä yksittäisiä romaaneja. Suomennoksia löytyy yli 30.
Olen lukenut lähes kaikki Smithin kirjat ja ihaillut taitavaa tarinankerrontaa (ja hyviä suomennoksia), kunnes joitakin vuosia sitten luin kirjan, jonka tyyli oli ihan jotain muuta: tapahtumaköyhää, yksinkertaista. Ihan kuin joku muu olisi siitä lähtien kirjoittanut Smithin teokset tai ollut ainakin vahvasti mukana. En ollut väärässä, sillä Smithin nimen oheen alettiin liittää myös nimet Giles Kristian ja Tom Cain.
Uusimmat kirjat eivät valitettavasti vedä vertoja vanhemmalle tuotannolle, jota kannattaa ehdottomasti lukea.
..........................................
Tuomas Anhava: Kevään kukat, syksyn kuu, kootut tankarunot, 297 s. - ilm. 1982 - Otava (SSKK)
Kirja sisältää 5-rivisiä tanka-runoja ja on kooste eri kirjailjoiden runoista. Jälkilauseessa Anhava kertoo tankan muodostumisesta, historiasta ja suomentamisprosessista. Kirjailija on suomentanut tankat pääasiallisesti englannin- ranskan- ja saksankielisten käännösten pohjalta.
Lopussa on vielä tietoja runoista ja runoilijoista, joista vanhimmat elivät jo 600-luvulla ja nuorimmat olivat syntyneet 1800-luvun lopussa.
Olen lukenut kirjaa paljon, sillä kirjassa on niin ihania runoja.
......................
Willy Lamb: Dolores ja lentävä jalka, 512 s - suom. ilm 1998 - suomennos: Pirkko Biström - WSOY
Kirja on nuoren naisen kasvutarina 1960-luvulta 1990-luvulle. Suurisuinen Dolores Price taistelee alusta alkaen estojen, liikalihavuuden ja hulluuden kanssa. Sisukas Doroles ei lannistu. Televisiolla on tarinassa erityinen asema.
Kirjan tekee mielenkiintoiseksi myös se miten mieskirjoittaja on päässyt sisälle naisen sielunelämään.
......................
Yrsa Sigurðardóttir: Kolmas merkki, 384 s. - suom. ilm. 2007 - suomennos: Tuomas Kauko - Otava
Reykjavikin yliopistolta löytyy ulkomaalaisen opiskelijan ruumis, jonka rintaan on viilletty mystinen merkki. Opiskelija oli ollut kiinnostunut noituudesta ja siihen liittyvistä asioista. Asianajaja Thóra Guðmundsdóttir palkataan selvittämään murhaa.
Dekkari, joka ei ole raaka ja jossa on islantilaista luontoa.
"Kolmas merkki" on esikoisteos.
...........................
Nicholas Evans: Suden läheisyys, 462 s. - suom. ilm. 1998 - suomennos: Hilkka Pekkanen - WSOY
29-vuotias chicagolainen biologi ja susien tutkija Helen Ross lähtee töihin Hopen pikkukaupunkiin Montanaan. Sudet ovat palanneet Hopeen, joka on susivihan sydänmaata. Miten Helen tulee toimeen vihamielisten karjankasvattajien kanssa? Pohdittavana on myös oman elämän ongelmia.
..................
Kate Jacobs: Pieni lankakauppa, 622 s. - suom. ilm. 2008 - suomennos: Arja Tuomari - kansi: Jenni Noponen - Gummerus, Loistopokkari
Georgia Walker pitää New Yorkissa pientä lankakauppaa, josta tulee vuosien mittaan innostuneiden neulojien tapaamispaikka. Perjantaisin kokoontuu neulontakerho, jolloin asiakkaat voivat saada paitsi seuraa ja apua käsitöissä myös kuulijoita ilon ja surun asioissaan.
Leppoisa tarina, jossa on mukavaa tunnnelmaa. Ainakin näin käsityöihmiselle.
Kirjan lopussa on ohjeet aloittelijan kaulaliinaan sekä resepti erään asiakkaan herkkumuffinseihin.
Lankakauppa-sarjaan on ilmestynyt kaksi jatko-osaa: Lankakaupan talvi ja Lankakaupan tyttö.
.........................
Toni Morrison: Minun kansani, minun rakkaani, 330 s. - suom. ilm. 1988 - suomennos: Liisa Ryömä - Tammi, Keltainen kirjasto
Ohio Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen. Sethe on karannut orjanainen, joka yrittää torjua menneisyyden. Sitten taloon saapuu mies, joka on ollut orjana samassa paikassa kuin Sethe. Molemmat haluaisivat unohtaa, mutteivät voi olla kertomatta toisilleen tuskallisia muistojaan.
Väkevä, hieno kirja!
....................................
Ilkka Remes: Pääkallokehrääjä (esikoisteos), 454 s. - ilm. 1997 - graaf. suunn. Mika Tuominen - WSOY (pokkari)
Eletään vuotta 1986, jolloin alkaa Suomen Armeijakunnan uhkarohkea suunnitelma venäläissotilaiden poistamiseksi Suomesta varatettujen ydinpommien avulla. Päähenkilöinä mm. Ruotsissa asuva loikkari Heikki Ervasti ja suomalainen aktivisti Antero Määttä. Tarina on faktan ja fiktion sekoitus.
Puhuessani dekkaritaustastani en voi ohittaa Ilkka Remestä. Kun v. 1997 luin Pääkallokehrääjän tajusin, ettei Suomessa ole aiemmin kirjoitettu tämän tyylistä dekkaria (tai minä en ainakaan ollut lukenut). Jotain uutta ja erilaista oli siis julkaistu. Jos muistan oikein, niin tämä ei tainnut olla helppo luettava, mutta herätti kuitenkin mielenkiintoni, niin että ostin ja luin myös seuraavat yli kymmenen kirjaa. Sen jälkeen lopetin, sillä markkinoille oli tuona aikana alkanut virrata mielenkiintoisia kilpailijoita, joihin halusin tutustua.
.........................................
Jeffrey Archer: Suuri unelma, 532 s. - suom. ilm. 1991 - suomennos: Anu Niroma ja Sirkka Salonen - kansi: Irmeli Ilmanen - Otava (SSKK)
Charlie Trumper, köyhä pikkupoika, myy vihanneksia Lontoon East Endissä. Vuosien kuluessa Charlesista tulee yksi Englannin varakkaimmista miehistä. Matkalla vaurauteen on vastoinkäymisiä ja murheita. Charlie Trumperin elämää seurataan 1900-luvun alkupuolelta 1970-luvulle.
Archer on tunnettu muistakin romaaneistaan kuin Clifton-kronikasta. Valitsin tämän kirjan, koska minusta Suuri unelma on yksi kirjailijan parhaimmista teoksista. Myös 1980-luvulla ilmestyneitä kannattaa lukea.
.........................................
Michael Cunningham: Samaa sukua (v. 1995), 575 s. - suom. ilm. 2003 - suomennos: Marja Alopaeus - kansi: Jani Blommendahl - Gummerus
Perhetarina. Constantine Stassos, köyhän perheen poika, muuttaa Kreikasta Yhdysvaltoihin, rakastuu, perustaa perheen ja työskentelee rakennuksilla. Eräänä päivä Constantine kohtaa maanmiehensä Kazanzakiksen, joka on urakoitsija. Miehet aloittavat tuottoisan yhteistyön. Stassosit rikastuvat, mutta tekeekö vauraus perheen onnelliseksi?
........................................
Patricia Cornwell: Post mortem, Kay Scarpettan tutkimuksia (1990), 352 s. - suom. ilm 1994 - suomennos: Erkki Jukarainen - Otava, Seven-pokkari
Kay Scarpetta on oikeuspatologi ja Virgininan johtava kuolinsyyntutkija, joka rakastaa italialaisia ruokia ja viinejä. Kay työskentelee yhdessä Pete Marinon kanssa. Mukana myös siskontytär Lucy, joka on tässä sarjan aloitusosassa vasta 10-vuotias. Jo tuolloin älykäs Lucy on Kaylle rakas kuin oma tytär.
Tarinassa murhaaja murtautuu naisten koteihin ja kuristaa heidät. Tapaukset koskettavat Kayta, joka päättää löytää syyllisen.
Kirjan ilmestymisestä on 30 vuotta, jolloin esim. DNA:n käyttöä aloiteltiin. Cornwallin kirjat olivat tuolloin jotain uutta ja jäin tämänkin dekkaristin koukkuun. Hyllyssä on yli 20 Cornwallin teosta (muitakin kuin Kay Scarpettaa), mutta sitten tarinat alkoivat hyytyä ja lopetin sarjan ostamisen ja lukemisen. Millainen sitten lienee tämä uusin Kvantti (kapteeni Chase-sarja)?
.............................................
John Fowles: Jumalten naamiot (1966), 544 s. - suom. ilm. 1981 - suomennos: Erkki Haglund - kansi Kauko Allén - Otava, pokkari
Nuori englantilainen Nicholas Urfe joutuu opettajaksi syrjäiselle Kreikan saarelle. Siellä Urfe tutustuu rikkaseen vanhaan mieheen, jonka huvilassa tapahtuu outoja asioita. Nicholas päätyy mukaan kokeeseen, joka tutkii ihmisen käyttäytymistä. Lopulta ei olekaan selvää mikä on totta ja keneen voi luottaa.
Pokkaria oli vaikea lukea koska fontti oli tosi pientä. Lisäksi oli myös vieraskielisiä kääntämättömiä sanoja, paljon juonenkäänteitä ja hämäyksiä. Silti kirjassa on jotain koukuttavaa.
.......................................
Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi, 214 s. - ilm. 1995 - kansi: Hanna Hyrske ja Ulla Vuorinen - Kirjayhtymä Oy
Eletään 1960-lukua, jolloin Kaisu päättää lähteä kauppa-apulaiseksi Ruutinojan Sekatavaraan Pohjanmaalle. Nihkeästi menestyvän kyläkaupan kauppias on pieni ja hintelä Erni, joka on äitinsä ja siskonsa tossun alla. Myös Kaisu joutuu suvun hampaisiin, vaikka on tehnyt paljon hyvää kaupan eteen.
Ja Kaisu ja Erni rakastuvat.
Surullisen ihana kirja, josta tehty myös tv-sarja. Pidin siitäkin.
.....................................
Gabriel García Márquez: Mamá Granden hautajaiset (1962), 152 s. - suom. ilm. 1981 - suomennos: Matti Brotherus - WSOY
Kirjassa on kahdeksan lyhyttä novellia, aiheina mm: hammaslääkäri saa asiakkaaksi potilaan, jonka kanssa on eri mieltä politiikasta, merkittävä mamá Grande, jonka uskottin olevan kuolematon ja köyhä mies tekee maailman kalleimman lintuhäkin.
Erilaisia henkilöhahmoja, mystisyyttä sekä huumoria.
Ensimmäinen lukemani Márquezin kirja oli tietysti "Sadan vuoden yksinäisyys" (1. suom. ilm. 1971). Se kolahti nuoreen ihmiseen niin paljon, että ostin ja luin sen jälkeen monta kirjailijan teosta.
"Mamá Granden hautajaisien" alkuteos ilmestyi ennen "Sadan vuoden yksinäisyyttä" .
........................................
Lisa Carey: Merenneitojen laulu, 305 s. - suom. ilm. 1998 - suomennos: Eva Siikarla - WSOY (SSKK)
Cliona, Grace ja Gráinne ovat kolmen sukupolven naiset, irlantilaissukuisia. He ovat naisia, jotka matkaavat Irlannin ja Amerikan väliä. Naisten elämässä on erimielisyyksiä, rakkautta, luopumista, kuolemaa ja yllätyksiä. Tarinan kokoonpaneva voima on Irlanti, sen luonto, tarut ja sadut. Kertomus alkaa isoäidin nuoruudesta 1950-luvun tienoilta ja päättyy kun tyttärentytär Gráinne on aikuinen. Kirja Irlannin ystäville.
....................................
Stuart Harrison: Miekkavalaat saapuvat, 384 s. - suom. ilm. 2000 - suomennos: Jorma-Veikko Sappinen - WSOY
Liikemies Howard Larson haluaa tehdä pienestä St. Georgen saaresta turistirysän. Vauhdittaakseen toimiaan mies pyrkii pormestariksi. Larson saa vastaehdokkaakseen Ella Youngin. Nainen on kalastaja ja alkuperäinen saarelainen, joka vastustaa Larsonin liiketoimia. Miten käy, kumpi kisan voittaa ja miten miekkavalaat liittyvät saaren elämään?
...............................
Mark Childress: Alabaman hullut (1993), 515 s. - suom. ilm. 1999 - suomennos: Hilkka Pekkanen - WSOY
Alabama 1965. Orpopoika Peejoen lapsuus loppuu rotumellakoiden aikaisina kuukausina. Peejoen täti on aina halunnut Hollywood- tähdeksi ja täti ryhtyy toteuttamaan haavettaan.
Chicago Tribunen arvostelussa sanotaan:"Erittäin hauska romaani kuolemanvakavasta aiheesta. Elävää kerrontaa, älykkäitä juonenkäänteitä ja rakastettavia henkilöitä."
...................................
Eino Säisä: Niin aika menee, 176 s. - ilm. 1977 - kansi: Seija Kirkkala - Tammi
Kirja sisältää kolmetoista novellia, jotka kertovat mm. luonnosta, ihmissuhteista ja kotiseudusta.
..............................
Herbjørg Wassmo: Seitsemäs kohtaaminen (2000), 431 s. - suom. ilm. 2003 - suomennos: Katriina Savolainen - kansi: Walter Bibikow - Otava (SSKK)
Rut ja Gorm tapaavat ensimmäistä kertaa jo lapsina. Gorm oli varakkaan perheen poika ja Rut maallikkosaarnaajan tytär. Lapsuuden jälkeen he näkevät joskus vain ohimennen, mutta eivät voi unohtaa toisiaan, ja tekevät vääriä ratkaisuja.
Kirja on rakkaustarina, muttei todellakaan mitään kevyttä luettavaa. Jos on lukenut kirjailijan kirjoista "Lasi maitoa, kiitos" tai "Dinan kirjan", niin voi aavistaa, että kirja on paljon enemmän kuin vain tavallinen romanttinen kertomus.
.......................................
Isabelle Allende: Eva Luna (1987), 364 s. - suom. ilm. 1989 - suomennos: Jyrki Lappi-Seppälä - kansi: Hannu Taina - Otava (SSKK)
Kirja kertoo Eva Lunan ja Robin Carlén tarinat lapsuudesta aikuisuuteen. Eva Lunalla oli köyhä lapsuus, mutta silti onnellinen, sillä Eva oppi äidiltään tärkeän taidon: tarinankertomisen. Itävaltalainen Robin on sadistisen isän poika, jonka äiti lähettää Etelä-Amerikkaan. Jossain vaiheessa Evan ja Robinin tiet kohtaavat.
Salvador Allende on kirjailijan eno, ja niinpä Chilen poliittinen tilanne heijastuu myös Allenden kirjoihin, joskin vain sivuosassa.
Eva Lunaan on myös jatko-osa: Eva-Lunan rakkaudet.
................................................
Richard Mason: Yhdessä, 325 s. - ilm. 2004 - suomennos: Mika Tiirinen - kannen suunnittelu: Liisa Holm - Gummerus
Julian, Jake, Adrienne ja Maggie ovat neljä kovin erilaista nuorta. He opiskelevat Oxfordissa ja ystävystyvät. Erään kerran Maggie houkuttelee porukan kokeilemaan rajojaan. He aikovat antaa opetuksen Jakea aikoinaan kiusanneelle henkilölle, mutta kaikki ei menekään suunnitellusti.
Kirja luokkaeroista, kiusaamisesta, vallasta ja sen käytöstä.
.............................................
Colum McCann: Valon tällä puolen, 310. - suom. ilm. 1999 - suomennos: Erkki Jukarainen - kansi: Saku Heinänen - Otavan kirjasto
Kolmen sukupolven tarina. Vanhin, Nathan on ollut v. 1916 kaivamassa New Yorkin metrotunnelia. Tummaihoinen Nathan menee naimisiin valkoisen naisen kanssa ja he saavat kolme lasta, joista vanhin on Clarence. Vuosikymmeniä myöhemmin, 1990-luvulla, Clarencen poika "Lehtisammakko", entinen pilvenpiirtäjän rakentaja, elää asunnottomana New Yorkin metrokäytävässä. Siellä "Lehtisammakko" kertoo elämäntarinaansa katutyttö Angielle.
.................................
Roma Ligocka: Punatakkinen tyttö, 402 s. - suom. ilm. 2001 - suomennos: Maija Kyrö - kannen kuva on yksityisestä kokoelmasta - WSOY
Roma Logocka oli Schindlerin lista -elokuvan ensi-illassa vuonna 1994. Leffassa on myös dokumenttiosuuksia, joista Ligocka tunnistaa itsensä, pienen punatakkisen tytön. Roma Ligocka päätti kertoa tarinansa. Millaista ghetossa oli lapsen silmin kuvattuna ja miten sieltä päästiin pois. Tytön elämässä oli myös yksi valopilkku, muutamaa vuotta vanhempi serkkupoika, Roman Polanski.
Vaikuttava tositarina valokuvineen.
.........................................
Kirjakalenterin päättää kevyempi kirja eli P. G. Wodehouse: Pip-pip, sir, 279 s. - suom. ilm. 1967 - suomennos: Raija Mattila ja Paavo Lehtonen - kansi: Matti Louhi - WSOY
Legendaarinen, älykäs ja ovela Jeeves on Bertie Woosterin henkilökohtainen herrasmiespalvelija. Jeeves ei siedä mitään ulkomailta opittuja aatteita tai muovivirtauksia. Jeeves on patavanhoillinen. Bertie Wooster puolestaan on maailmasta tietämätön aikamiespoika, joka käyttäytyy välillä kuin 15-vuotias.
Herrat ilmestyivät kirjallisuuteen 1920-luvulla ja heidän tarinansa jatkuivat 1960-luvulle asti. Kirja sisältää 12 Jeeves-novellia.
............
Toivottavasti saitte uusia vinkkejä näistä vanhemmista kirjoista. Minusta oli hauska taas tutkia vähän tarkemmin omia hyllyjä ja moni kirja jäi vielä odottamaan seuraavaa kalenteria, jonka voisinkin koota vaikka vain yhden genren kirjoista: dekkareista, viihteestä, historiasta tavalla tai toisella, klassikoista tai sarjoista.
Hyvää loppukevättä! Toivottavasti pääsemme pian normaaliin elämään. Pitäkää huolta itsestänne ja lähimmäisistänne❤️
Linkki edelliseen kalenteriin:
http://kirjarouvanelamaa.blogspot.com/2019/12/joulukalenterin-2019-kooste.html
^^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Insta: #pirittaolen
Kivasti kirjoja!
VastaaPoistaScarpetan olen minäkin lukenut.
Uutuuksien vastapainoksi on kiva välillä muistella vanhempiakin kirjoja.
PoistaKuusi kirjaa olen lukenut upeasta kalenteristasi. Wassmo kiinnostaa kovasti.
VastaaPoistaOikein kivaa Vapun aikaa.
Kiitos! Wassmo(kin) kannattaa ehdottomasti lukea.
Poista