Rosella Postorino: Suden pöydässä - kauno/historia


Teillä ei ole lupa nousta pöydästä. Jäätte paikoillenne, kunnes toisin määrätään. Mitään puhumatta. Jos ruuassa oli myrkkyä, se imeytyy verenkiertoon nopeasti." ... "Yksi tunti, ja se on siinä", vartija sanoi. "Tunnin kuluttua olette vapaita."

Rosella Postorino: Suden pöydässä, 334 s. - suom. Ilm. 2019 - Le Assaggiatrici 2018 - suomennos: Helinä Kangas - kannen suunnittelu: Hanna-Reeta Meilahti - Bazar *********kirjaston kirja

Vuonna 1943 26-vuotias Rosa Sauer pakenee Berliinin pommituksia Gross-Parchiin, joka sijaitsee parin kilometrin päässä Hitlerin salaisesta päämajasta, Sudenpesästä. Gross-Parchissa asuvat aviomiehen, Gregorin, vanhemmat. Aviomies itse on sodassa. Rosan omat vanhemmat, isä rautatieläinen ja äiti ompelija, ovat kuolleet. Isä aiemmin ja äiti pommituksessa. Franz-veli oli lähtenyt rapakon taakse, eikä ollut antanut kuulua itsestään.

Päästyään Gross-Parchiin Rosa luuli olevansa turvassa, kunnes viikkoa myöhemmin, syksyllä 1943 appivanhempien kotiin ilmestyy miehiä, jotka sanovat etsivänsä Rosa Baueria.
- "Onko mieheni palannut?" kysyin. 
- "Heil Hitler!" Kaksi tummaa hahmoa heilautti oikean käsivartensa etuviistoon minua kohti...
- "Rosa Sauer?" Nyökkäsin. " Fűhrer tarvitsee teitä." Fűhrer ei ollut koskaan nähnyt minua. Hän tarvitsi minua.

Tästä alkoi "ura" Hitlerin ruuanmaistajana. Rosa Sauer oli jostain syystä valikoitunut kymmenen saksalaisen naisen joukkoon. Heidän tehtävänään oli esimaistaa kaikki se ruoka, joka myöhemmin kannettiin Hitlerin pöytään. Kolme ateriaa päivässä ja tunti odottelua syömisen jälkeen, jotta varmistettiin ettei myrkytysoireita tullut kenellekään.
- Minun lautasellani oli parsapaistos. Vasta myöhemmin ymmärsin, että ruokayhdistelmien määrääminen eri ryhmille oli yksi varotoimenpiteistä.
SS- vartijat vahtivat, että naiset söivät kaiken eivätkä käyneet vessassa oksentamassa.

Rosa, Gertrude, Elfriede, Leni, Ulla, Sabine, Theodora, Beate, Heike ja Augustine. Maistajanaiset, mutta millä perusteella heidät oli valittu?
-  Kun olin ensi kerran noussut linja-autoon, olin kuvitellut joutuvani kiihkeiden natsien pesään, jossa laulettiin ja heiluteltiin lippuja, mutta pian olin tajunnut, että usko puolueeseen ei kuulunut valintakriteereihin. Olivatko värvätyt kaikkein köyhimpiä, kaikkein puutteenalaisimpia? 

Hitlerin kokki Otto Gűnther eli Krűmel, Murunen, joksi SS-vartijat miestä kutsuivat, asui Sudenpesässä ja valmisti yli kaksisataa ateriaa päivässä ja hemmotteli joskus myös ruuanmaistajia. Varmaan kokkikin pelkäsi selkänähkansa puolesta, sillä mitä jos joku pääsisi keittiöön laittamaan myrkkyä ruokaan.

Aluksi naiset saivat viettää yönsä kotonaan, Rosa appivanhempiensa luona. Eräänä yönä Rosa näkee miehen ulkona tuijottamassa ikkunaan. Rosa tunnistaa henkilön Obersturmfűhreriksi ja eräänä iltana kun mies taas seisoo ulkona, Rosa pujahtaa ulos...

Sota on lähenemässä loppuaan, mutta miten käy Rosan ja muiden naisten? Kehittyykö suhde naimisissa olevan Obersturmfűhrerin kanssa? Palaako Gregor Sauer koskaan rintamalta?

Mielenkiintoinen tarina, sillä en ole lukenut aiheesta yhtään kirjaa. Postorino on kuvaillut hyvin todentunteisesti monia asioita. Voin vain kuvitella kuinka pelko oli läsnä maistelutilanteissa. Mitä jos juuri minun ruuassani on myrkkyä. Toisaalta, miltä tuntui saada joka päivä hyvää ruokaa ja joskus herkkujakin, kun muualla ihmiset söivät paljon huonommin tai jopa näkivät nälkää.
- Zwieback oli rapeaa ja tuoksuvaa, tunsin siinä ristiriitaisen etuoikeuteni julman makean maun.
(Zwiebackit olivat Hitlerin rakastamia korppuja, blog. huom.)

 Kuinka paljon naiset uskalsivat oikeasti puhua "työstään" ollessaan ulkomaailmassa. Maistelua voisi kutsua työksi, sillä naiset saivat siitä palkkaa. Mutta tuskin raha poisti pelkoa.
- Kaksisataa markka kuussa, se oli korvauksemme... Huoneessani laskin rahat ja yllätyin: summa oli korkeampi kuin palkkani Berliinissä.

Naisten välille syntyy yhteenkuuluvuutta, mutta myös epäluuloa ja kateutta. Rosaa mm. pidetään hienostelevana, koska hän on Berliinistä. Lempinimikin on Berliinitär. Jotkut naiset kuitenkin ystävystyvät sen verran, että viettävät vapaa-aikaa yhdessä.

Harmi ettei Postorino ikinä ehtinyt haastatella *) Margot Wölkiä. Oletan silti, että monet tarinan kohdista perustuivat tositapahtumiin.
Ainoa mitä pähkäilin oli kirjan loppu, joka jäi irralliseksi muusta tarinasta. Olisiko sen voinut jättää pois? Joka tapauksessa hyvin kirjoittu kirja kiinnostavasta aiheesta.

Rakkaus syttyy juuri tuntemattomien välillä, toisilleen vieraiden ihmisten, jotka ovat kärsimättömiä ylittämään rajoja. Rakkaus syttyy toisiaan pelkäävien välillä.

*) Taustaa kirjalle:
Alunperin kirjan piti kertoa Margot Wölkistä, joka oli v. 2014 viimeinen elossa oleva Hitlerin ruuanmaistaja. Wölk ei ollut koskaan puhunut asiasta, mutta 96-vuotiaana päätti tulla julkisuuteen. Postorino kiinnostui aiheesta, mutta kun oli aikeissa ottaa yhteyttä niin hän sai kuulla, että Margot Wölk oli kuollut.
Aihe jäi kuitenkin kirjailijan mieleen ja niinpä Postorino kirjoitti omanlaisensa version, jossa Margotina on keksitty Rosa Sauer -hahmo. Tarinassa on kuitenkin todellisuuspohja. Tarkemmin voi tutustua googlettamalla "Margot Wölk".

P. S. Margot Wölk 1917 - 2014 oli saksalainen sihteeri, joka valikoitui vuonna 1942 15 naisen joukkoon maistelemaan Hitlerille tarkoitettuja ruokia. Hitler pelkäsi, että hänet saatettaisiin myrkyttää ruuan avulla. Wölk jäi maistelijoista ainoana eloon. Muut kuolivat puna-armeijan teloittamina sodan loppupuolella 1945.

P. P.S. Lukemalla oppii. Minulle oli "vaapsahainen" oli vieras sana. Nykysuomen sanakirjan (juu, minulla on vielä tämä kirjasarja ja jopa käytän sitä) mukaan tarkoittaa ampiaista.
Wikipediassa vaapsahainen = vaaksiainen on sääskiin kuuluva kaksisiipisten heimo. Kuvassa näyttää hyttyseltä. Mikä on sitten oikein? Jos jollainen on oikea tieto, saa kertoa, kiitos.

+++++++++
Kirjailija,  journalisti:
Rosella Postorino, synt. 1978 Italian Reggio Calabriassa ja asuu Roomassa.

**********
Suomennetut teokset:
Suden pöydässä 2019  (on voittanut arvostetun Premio Campiello - kirjallisuuspalkinnon Italiassa v. 2018.)

Lisäksi on suomentamattomia kirjoja aiemmilta vuosilta.

^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Insta: pirittaolen

Kommentit