Halpaan pukuun pukeutunut mies tarkkailee häntä. Miehellä on huonosti lankatut teräväkärkiset kengät ja karvaiset kädet. Hän on ruma. Hän voisi olla sopiva... tai opiskelijapoika ... tai viisikymppinen mies.
Leïla Slimani: Adèle, 229 s. - esikoisromaani - Dans le jardin de l'ogre 2014 - suomennos: Lotta Toivanen - kansi: Jeff Cottenden - WSOY ******* kirjaston kirja
Adèle ei ole tyytyväinen elämäänsä, ei työhönsä, ei avioliittoonsa, eikä edes itseensä. Kaiken kuitenkin pitäisi olla ok, sillä kolmekymmentäviisivuotiaalla Adèlella on ensinnäkin menestyvä lääkäriaviomies. Toiseksi he asuvat hienostokaupinginosassa isossa vuokrahuoneistossa. Edelleen: heillä on pieni lapsi ja Adèlella on toimittajan työnsä lehdessä. Mikä hiertää? No, se että Adèle on levoton, hän on seksiriippuvainen.
- Adèle on kolmekymmentäviisivuotiaana edelleen kaunis nainen. Iän myötä hänestä on tullut vahvempi, neuvokkaampi, pärjäävämpi. Kasvonpiirteet ovat kovemmat, mutta katseeseen on tullut uudenlaista voimaa.
Kauniin naisen on helppo saada miehiä. Ja heitähän löytyy. Seksikumppaneita voi iskeä joka paikasta: kaduilta, ravintoloista tai vaikkapa ystäväpiiristä. On nuoria, vanhoja, siistejä, nuhrusia, naimattomia, naimisissa olevia, rumia, kauniita. Edes tutut eivät ole turvassa. Hankaluutena on vain se, että "toiminnan" pitäisi pysyä salassa, niin töissä kuin kotonakin, eikä se ole helppoa.
Vieraiden joukossa Adèle mielii mieluummin miesten joukkoon, sillä ei kestä naisten turhanpäiväistä höpötystä. Ja miesporukassa voisi olla joku mielenkiintoinen iskettävä.
Seksihurjasteluistaan huolimatta Adèle rakastaan miestään. Tosin Richard on paljon poissa kotoa, tekee usein päivystyksiä ja sijaisuuksia. Niinpä:
- ... heidän elämänsä on mitätöntä, surkeaa, vähäpätöistä.
Mutta kuinka kauan tällaista menoa pystyy jatkamaan? Milloin aviomies havahtuu? Ja jos Adèle jäisi kiinni, niin mitä sitten tapahtuisi? Miten tarina päättyy?
Slimani on ollut rohkea esikoiskirjailija tarttuessaan näinkin harvinaiseen aiheeseen kuin naisen kyltymätön halu. Etenkin kun lähes koko tarina kertoo juuri siitä. Onneksi tekstin lomaan on ujutettu yksityiselämää tilkkeeksi. Sivuja on vain 229, ja se on juuri sopivasti ettei ihan alkanut puuduttaa. Välillä tarina tosin tuntuu aika epätodelliselta. Voiko nainen todella toimia noin härskisti? Kuinka kukaan ei huomaa? No, kaipa salailu onnistuu, jos on riittävän ovela.
Entä kirja loppu? Oliko se oikeanlainen? Jaa-a, ehkä se oli hyvä juuri noin.
Kaiken kaikkiaan hyvin kirjoitettu tarina, mutta
olisinko tarttunut tähän kirjaan, jollen olisi lukenut ensin ilmestynyttä Kehtolaulua. Hm, ehkä, ehkä en.
Yö on lauha, ja jossain kauempana rajuilma saa hevoset hirnumaan. Hän pysäyttää auton. Istuu ja katselee taloa. Julkisivun rapistuneita ikkunanpuitteita. Puupenkkiä ja aamiaispöytää.
P.S. Seksuaaliterapeutti Karoliina Vuohtoniemi arvioi Suomessa olevan noin 70 000 enemmän tai vähemmän seksiriippuvaista aikuista! Milloin aktiivinen seksielämä tai seuranhaku menee addiktion puolelle? Riippuvuudesta puhutaan silloin kun seksuaalinen käytös tai ajatukset alkavat olla pakonomaisia ja normaalia elämää häiritseviä.
(Lähde: Ylen uutisnettisivut 24.11.2018 Karoliina Vuohtoniemen haastattelu. Löytyy netistä mm. hakusanalla: seksiaddiktio)
+++++++++
Kirjailija, toimittaja:
Leïla Slimani, synt. 1981 Rabatissa Marokossa ja asuu Pariisissa.
Nimitettiin v. 2017 Ranskan kulttuurin ja kielen lähettilääksi.
**********
Suomennetut teokset:
Kehtolaulu 2018 - Adèle 2019
Vuonna 2015 Slimanin esikoisromaanille Adèle myönnettiin Marokon suurin kirjallisuuspalkinto La Mamounia. Slimani oli ensimmäinen nainen, jolle ko. palkinto annettiin.
Kommentit
Lähetä kommentti