Päiväntasaajan aurinko nousi vuorten takaa ja valaisi koko aavikon. Kun Shamsu saapuu purolle, lampaat juoksevat repimään pensaiden lehtiä ja alkoivat pureskella niitä tyytyväisinä.
Aurinkotyttö, 252 s.
- ilmestynyt 2019
- itsenäinen jatko-osa
- kansi: Timo Numminen
- Otava
- kirjaston kirja
Kirja kertoo aavikon tytön aikuistumisesta 1970-luvun Somaliassa, pääosassa on Aurinkotyttö-Shamsu.
Nuoret tytöt Aurinkotyttö-Shamsu, Zainab ja Anab olivat klaanipuun kautta sukua. Shamsu kaitsee aavikolla lampaita, mutta Zainabin ei tarvitse. Hän vain tulee purolle viettämään aikaa ystäviensä kanssa. Kolme tyttöä, kolme aika erilaista tyttöä ja erilaisista perheistä. Yhteistä heille on kuitenkin haaveksiminen ja pojista & naimisiinmenosta puhuminen.
Shamsu elää perheessä, jossa Keyse-isällä on kaksi vaimoa. Luul on ensimmäinen vaimo, kiltti, mutta lapseton. Senpä vuoksi Keysen oli otettava toinen vaimo, Khalija. Monissa perheissä vaimot vihaavat toisiaan, mutta Shamsun perheessä on toisin. Lapsettomuuden takia Luul ajattelee saaneensa perheen. Lapset pitävät Luulista ja Luul lapsista.
-" Ilman Luulia en olisi ikinä selvinnyt lastenhoidosta", Khalija oli todennut. Eikä ihme, sillä Khalija oli synnyttänyt yksitoista lasta.
Perheessä elää myös Fatima-mummi, joka on Khadijan äiti. Mummi jakelee hanakasti kaikille mielipiteitään ja ajatuksiaan.
- Keyse otti sinun äitisi, minun tyttäreni, toiseksi vaimokseen kun Luul oli epäonnistunut tehtävässään eikä lapsia kuulunut. Keyse maksoi sinun äidistäsi hyvin, toivottavasti sinulle käy yhtä hyvin, sanoo Fatima Shamsulle.
Mummi neuvoi ja oli huolissaan, ettei mistään tulisi mitään ilman häntä. Piti olla myös ripeä toimissaan, esimerkiksi vettä oli noudettava nopeammin, ettei mummi kuolisi janoon.
Zainab oli kaunis, juoruiluun taipuvainen ja hemmoteltu tyttö, jonka ei perheen kuopuksena tarvinnut osallistua kovinkaan paljon askareisiin. Niinpä Zainab saattoi lojua haaveksimassa Shamsun veljestä Roblesta.
Zainab ja Roble olivat ihastuneet toisiinsa jo lapsina. Nuorten oli vaikeata pitää näppejään irti toisistaan, mutta on pakko. Se on haram, syntiä! Miten käy, saavatko nuoret toisensa?
Anab on laiha ja riutunut, kuten kaitsemansa lampaatkin. Tytöllä on kehossaan paljon arpia, jotka ovat tulleet tappelemisesta. Joku onneton leiriläinen oli erehtynyt haukkumaan Anabin äitiä köyhäksi.
- Anab oli ylpeä arvistaan. "Ne muistuttavat minua rohkeudestani."
Anabin isä oli kuollut, äiti sairasteli jatkuvasti ja lapset olivat aina nälkäisiä. Anab haaveilee pääsystä rikkaisiin naimisiin. Ei haittaisi vaikka sulhanen olisi ruma ja vanha.
- Shamsu ajatteli, ettei Anabin olisi helppoa löytää miestä, sillä tyttö oli aika huolimaton, suorastaan epäsiisti.
Paitsi Zainabilla, on Anabilla ja Shamsulla myös omat ihastuksen kohteensa. Tyttöjen kulttuurissa kuitenkin vanhemmat valitsevat aviomiehen. Silti Khalija on sitä mieltä, että naisillakin on oikeus sanoa ei. Naisten ei pitänyt aina nöyrtyä miesten edessä...Meidän naisten täytyy ymmärtää arvomme. Kauneus ja hyvä klaaninimi ovat tärkeitä. Älä ikinä päästä miehiä helpolla.
Kirja kertoo naisten asemasta ja rajoitteista klaaniyhteisössä. Mikä on sallittua ja mikä ei. Perheen miehet suojelevat aina tyttöjä ja Shamsun isäkin oli todennut katkaisevansa kaulan miehiltä, jotka tulivat liian lähelle hänen tyttäriään. Entä millä perusteilla tytöille valitaan mies ja missä järjestyksessä perheen lapset voivat avioitua.
Miten käy Shamsun, jolla olisi sydämen valittu katsottuna. Kelpaako mies perheelle? Zainab ja Anab ovat sitä mieltä, että tytöillä on vain yksi haave: saada oma mies ja maja ja kasvattaa lapsia ja eläimiä.
Shamsun mielessä on kuitenkin muutakin.
- Shamsu tunsi olevansa erilainen kuin ystävänsä. Hän ei haaveillut majasta eikä lapsista. Eniten maailmassa hän halusi oppia.
Oppia lukemaan, kirjoittamaan ja käydä koulua. Ja asua kaupungissa.
Fatima-mummi ja etenkin isä vastustivat: Mihin tytöt tarvitsevat koulua? Koulu on tämä elämä, joka on tarpeeksi vaikeaa. Se opettaa sinut kasvamaan naiseksi, tyttö hyvä.
Pidin kirjasta. Hyvä tarina jossa on paitsi lämpöä, myös surua ja menetystä. Millaista on elää klaaniyhteisössä naisena ja tyttönä. Minkälaista on elämä jossa ei arvosteta omia haluja, toiveita eikä rakkauksia. Joku muu päättää kaiken puolestasi. Surullista. Kirja antoi myös tietoa paimentolais- ja klaanielämästä. Onneksi henkilöitä ei ollut enempää, muuten olisi ollut ehkä vaikeuksia muistaa kuka on kukin.
Muista vastoinkäymiset eivät ole ikuisia
ne kulkevat ohitse kuin tuuli
tekevät meidät vahvemmiksi
muistuttavat meitä kaiken keskellä
nauttimaan ilosta pitämään sitä aarteena
Vastoinkäymiset eivät ole ikuisia
ne kulkevat ohitse kuin tuuli.
++++++++
Pari sanaa kirjailijasta:
Nura Farah, 1979 on suomalainen kirjailija, joka muutti Suomeen Somaliasta 13-vuotiaana.
Ammatiltaan Farah on laborantti. Farahin tullessa Suomeen ja mennessä kouluun, ei siellä ollut juuri muita maahanmuuttajia. Oppilaat antoivat selvästi ymmärtää, että Farah oli vähemmän älykäs. Farah oli opiskellut vuoden suomea ennen kuin aloitti yläasteen ja opiskelu oli hankalaa vähäisen sanavaraston takia. Lukemalla paljon ja ahkeruudella kieli parani ja lukiossa suomi alkoi jo sujua ja ystäviäkin löytyi.
Aavikon tyttärien ilmestyminen oli kirjailijalle unelmien täyttymys, sillä kirja oli tärkeä tilinteko siitä, miksi Somalia oli ajautunut tilanteeseen, jossa klaanit taistelevat toisiaan vastaan. Farah oli Suomen ensimmäinen somalikirjailija.
Aurinkotytössäkin Farah haluaa murtaa ennakkoluuloja ja käsitellä naisten asemaa somalikulttuurissa.
(Wikipedian linkki / Uusi Suomi 2013 ja HS 5/2019)
*********
Ilmestyneet teokset:
Aavikon tyttäret 2014 - Aurinkotyttö 2019, joka on jatkoa Aavikon tyttärille.
P.S. Pari sanaa Somaliasta, ilman historiaa, politiikkaa, sotia, uskontoa ja klaanijärjestelmää.
Maa sijaitsee Itä-Afrikassa ja siellä on noin kymmenen miljoonaa asukasta. Somalia on maailman köyhimpiä ja turvattomimpia maita. Luonnonkatastrofit ja kuivuus vaivaavat. Terveydenhoito on puutteellista ja äitiyskuolleisuus on eräs maailman korkeimmista. Somalian ruokakulttuuri vaihtelee seuduittain. Kaikkea kuitenkin yhdistää halal. Siksi aterioihin ei kuulu sianliha, alkoholi eivätkä veriruuat.
Ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta.
.............................
Kirjablogeissa vietetään naistenviikkoa. Haasteen järjestää Tuija Tuijata-blogista.
https://tuijata.com/
Ensimmäinen kirjani on naisen kirjoittama ja päähenkilö on Aurinkotyttö.
Tänään on Riikan nimipäivä, onnitttelut.
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Instagram: #pirittaolen
Kommentit
Lähetä kommentti