Olen vasta seitsemän, mutta ymmärrän että juuri tämä erottaa perheemme selvimmin muista: me emme käy koulua.
Opintiellä, 435 s.
- omaelämäkerta
- esikoisteos
- suom. ilm. 2018
- Educated 2018
- suomennos: Tero Valkonen
- Tammi
- kirjaston kirja
Tämä on omaelämäkerta Tarasta ja hänen mormoniperheestään.
Seitsemänvuotias Tara on nuorin Gene ja Faye Westoverin seitsemästä lapsesta: Tony, Shawn, Tyler, Luke, Audrey, Richard ja Tara. Kaikki lapset käyvät kotikoulua. Tara kertoo lapsuudestaan kurinalaisessa mormoniperheessä, jossa isän sana oli laki. Kun kaksi ensimmäistä poikaa oli syntynyt, Gene-isä muuttui pikkuhiljaa. Veljet otettiin pois koulusta ja äiti joutui synnyttämään kotona. Lisäksi seuraavien neljän vuoden aikana isä hankkiutui eroon puhelimesta ja päätti olla uusimatta ajokorttiaan. Hän lakkasi katsastamasta ja vakuuttamasta autoaan, eikä turvavöitä käytetty. Sitten hän alkoi hamstrata ruokaa ja bensiiniä. Oli myös tarkkaa millaisia vaatteita käytetttin, minne asti hameen helma sai ulottua ja kuinka laaja kaula-aukko puserossa oli.
- Isä sanoi että kunniallinen nainen ei koskaan paljasta mitään nilkan yläpuolelta.
- Isä kantaa huolta, että hallitus pakottaa meitä kouluun, mutta se ei voi, koska se ei edes tiedä meistä. Vanhempieni seitsemästä lapsesta neljällä ei ole syntymätodistusta. Meistä ei myöskään ole terveystietoja, sillä me synnyimme kotona, emmekä ole koskaan olleet lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla.
Äiti yrittää tasapainoilla isän ja lasten välillä, mutta lojaalius aviomiestä kohtaan on suuri. Faye on luonnonparantaja, josta tulee myös itseoppinut kätilö. Niinpä hänellä ei ole laillista lupaa lapsenpäästöön jonka takia synnytykset piti hoitaa salassa. Äiti vastusti alunperin kätilöksi ryhtymistä,
- Äiti ei halunnut kätilöksi. Koko juttu oli isän idea, yksi hänen omavaraisuutta parantavista suunnitelmistaan.
- "Minä en pysty siihen." Isä laski kätensä äidin hartialle. "Herra on kutsunut sinua", isä sanoi. "Ja joskus Herra pyytää vaikeita asioita."
Taran lapsuus ja nuoruus on kovin yksinäistä, sillä ei ole koulutovereita eikä oikein muitakaan ystäviä. Teatterissa tyttö sai esiintyä, vaikka siinäkin oli omat ongelmansa. Lisäksi isä uhkaili koko ajan lopettamisella.
- Isä sanoi, että koska hän oli pitänyt minut vuosien ajan pois kunnallisesta koulusta, minä en saisi turmeltua myöskään näyttämöllä.
Perheellä on romuttamo, jossa isä vaati lapsiaan työskentelemään pienestä pitäen. Välillä sattui vakaviakin onnettomuuksia, mutta ne hoidettiin kotona - jäällä, omatekoisilla tinktuuroilla ja erilaisilla yrttisalvoilla.
- Sairaalan lääkkeet olivat minusta loukkaus Jumalaa kohtaa, mutta jos minulla olisi sinä yönä ollut morfiinia, olisin sitä antanut.
Perheen yksi pojista on ilkeä, äkkipikainen ja väkivaltainen. Usein toiset eivät nähneet tapauksia tai eivät välittäneet. Jos joku meni väliin, se oli yleensä äiti.
- Minä seisoin, mutta en suinkaan omilla jaloillani. Kaksi kättä puristi minua kurkusta, ja ne olivat myös ravistelleet minua.
- "LUTKA!"
- "HUORA!"
- Äiti itki. "Lopeta! Sinähän tapat hänet! Lopeta!
Jo pienenä tyttönä Tara yrittää pyristellä pois.
- Halusin pois romuttamolta, eikä siihen ollut kuin yksi keino: minun piti hankkia töitä, jotten olisi kotona, kun isä keräsi työväkensä kokoon. Ongelma oli kuitenkin siinä, että olin vasta yksitoistavuotias.
Lähestyessään seitsemäätoista ikävuottaan Tara saa lopulta tarpeekseen ja päättää lähteä. Hän haluaa päästä pois kodin tukahduttavasta ilmapiiristä ja haluaisi opiskella. Onneksi ympärillä on ihmisiä, jotka auttavat ja valavat tyttöön toivoa ja rohkeutta. Tyttö on älykäs. Äiti on Taran puolella ja vie tyttärensä yliopistoon.
Alkaa uusi elämä ja toisenlaiset ongelmat. Tara ei kehtaisi kertoa kenellekään ettei ole käynyt koulua ja tieto-taitokin on puutteellista, puhumattakaan sosiaalisista kyvyistä.
Nolojakin tilanteita tuli, kun Tara erehtyi luennnolla kysymään julkisesti mitä tarkoittaa holokausti. Sana oli täysin vieras. Opiskelijatoverit ja luennotsija pitivät tätä vitsinä ja rasistisena kommenttina. Tämän jälkeen Tara ei enää uskaltanut kysyä mitään.
Huolimatta rahahuolista ja muista vaikeuksista Tara kuitenkin selvittää tietään eteenpäin ja eteenpäin. Koti ja perhe pysyvät ajatuksissa, mutta haluaako Tara enää palata siihen maailmaan? Ja onko Taralla enää mitään yhteyksiä sukulaisiinsa, sisaruksiinsa, äitiinsä, isäänsä?
Kirja on karua luettavaa, osin jopa epätodellista. Mormoniperhe, joka odottaa maailmanloppua, joka oli taas tulossa v. 2000.
- Kun 99 muuttuu 00:ksi, tietokoneet eivät tiedä, mikä vuosi on. Ne jumiutuvat. Sähköä ja puhelinta ei enää olisi. Maailma vajoasi kaaokseen, joka puolestaan johtaisi Kristuksen toiseen tulemiseen.... Jokaisella vanhurskaalla miehellä tuli olla vähintään kymmenen vuoden tarpeisiin ruokaa, bensaa, aseita ja kultaa.
Perhe, joka ei salli mitään lääketieteellistä hoitoa, ei vaikka henki olisi lähdössä. Tiukkaa ja erittäin kurinlaista elämää, aivopesua. Westovereita sanotaan fundamentalistimormoneiksi, johon kuuluu mm. moniavoisuus. Sitä ei sitten ilmeisesti Westovereilla ollut, koska asiasta ei puhuttu. Tai mistäpä sen tietää...
Vaikka kirja kertoo mormoniperheestä, niin tämä ei kerro uskonnoista, ei edes mormoneista. Teoksessa on uskovia ja ei-uskovia, lempeitä ja ei-lempeitä ihmisiä.
Pisteet Tara Westoverille siitä, että uskalsi irtautua. Pisteet siitä, että uskalsi kirjoittaa aiheesta ja tulla julkisuuteen. Pisteet siitä, että omalla työllään ja ahkeruudellaan pystyi opiskelemaan ja valmistumaan.
Seison ladon viereen hylätyn junavaunun katolla. Puuskainen tuuli heilauttaa hiukset kasvoille ja puhaltaa kylmää paidankauluksesta sisään.
P.S. Mormonit eli Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet. Heitä on kaikkialla yhteiskunnassa. Jäseniä sanotaan olevan 14 miljoonaa, joista Suomessa noin 3200 jäsentä. Suomen ensimmäiset mormonit kastettiin 1876 ja virallisesti kirkko rekisteröitiin 1948.
(Lähde: Wikipedia)
Pari sanaa kirjailijasta:
Tara Westover, synt. 1986 Cliftonissa Idahossa ja asuu nykyään Englannissa. Vanhemmat eivät ole varmoja syntymäpäivästä. Kirjailija sain syntymätodistuksen vasta 9-vuotiaana. Lääkäri- ja lääkehistoria puuttuvat, koska isä ei suvainnut lääkäreitä, sairaaloita eikä lääkkeitä. Westoverin tiukassa mormoniperheessä lapset tekivät rankkoja töitä pienistä pitäen. Koulu käyntiin kotona. Westover lähti 17-vuotiaana kotoaan, opiskelemaan.
Nykyään kirjailija lukee mielellään, käy päivällisillä ystävien kanssa ja ulkoiluttaa pientä valkoista koiraansa.
(Lähde: Guardian 2018)
*************
Ilmestyneet teokset:
Opintiellä 2018
^^^^^^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Insta: #pirittaolen
Kommentit
Lähetä kommentti