Kastanjamies, 542 s.
- suom. ilm. 2019
- Kastanjemanden 2018
- suomennos: Antti Saarilahti
- Otava
- kirjaston kirja
Kolmekymppinen rikostutkija Naia Thulin on pitkästynyt oltuaan yhdeksän kuukautta töissä väkivaltarikosyksikössä eli murharyhmässä. Mitään erikoista ja haastavaa ei ole tapahtunut ja Naia miettii vaihtoa toiseen yksikköön eli NC3:een, joka on kyberrikosyksikkö. Vaihtoa varten Thulin tarvitsisi suosituksen Nylanderilta eli murharyhmän johtajalta. Nylander ei innostu, vaikka ryhmässä onkin kokeneita tutkijoita, kuten Tim Jansen ja Martin Ricks.
- Nainen on osoittautunut erittäin älykkääksi ja selvittänyt tapauksensa sellaisella vauhdilla, että kokeneemmatkit rikostutkijat ovat häneen verrattuna näyttäneet polkevan paikoillaan.
Thulin on ajanut lentokentälle hakemaan Hessiä, joka on Haagiin Europolin päämajaan sijoitettu 'yhdyshenkilö', joka oli äkisti vapautettu virastaan ja käsketty Kööpenhaminaan rangaistuksena jostain munauksesta. Mies on pitkä ja ryhdikäs, mutta jotenkin nuhjuisen oloinen eikä selvästikään ole puheliaammasta päästä. Sen verran Thulin kuitenkin saa nyhdetyksi miehestä, että tämä asuu normaalisti Haagissa tai missä miestä kulloinkin tarvitaan: Genevessä Amsterdamissa, Lissabonissa...
Hess on tulossa työskentelemään samaan yksikköön Thulinin kanssa, mutta jo heti alussa käy ilmi, että Hess on lähinnä oman tiensä kulkija.
Sitten alkaa tapahtua. Thulin menee murhapaikalle ja kuulee rikosteknisen yksikön nuorelta pomolta, Simon Genziltä, ettei mitään ole oikein vielä löytynyt. Sade on sotkenut jälkiä ja tunteja on kulunut itse tapahtumasta. Naia Thulin menee katsomaan uhria, raaka tapaus.
- Mikä tuo on?
- Mikä?
- Tuo.
Kuolleen takana leikkimökin kuistin kaiteesta roikkuu jotain, mikä heiluu tuulessa omaan naruunsa sotkeutuneena.
Mitä narussa roikkuu? Miksi?
Omilla teillään ollut Hess tupsahtaa paikalle, joten on selvää, että tästä alkaa yhteistyö. Eivätkä tapaukset jää tähän, lisää tulee, kaikenlaista.
Sosiaaliministeri Rosa Hartung on ollut virkavapaalla, mutta palannut nyt töihin. Ministerin perhettä oli vuotta aiemmin kohdannut todella ikävä juttu eikä Hartung pystynyt hoitamaan tehtäviään. Onko töihinpaluu liian aikainen, jaksaako ministeri tarttua töihinsä ja mitä vuosi sitten tapahtui? Lisäksi Hartungille on nyt lähetetty uhkaava sähköposti. Mitä siinä sanotaan?
Kiva lukea pitkästä aikaa dekkaria, jota ei malttaisi jättää käsistään. Sivuja on esikoisdekkarille paljon, 542, mutta en kaivannut tiivistystä. Ihme! Luettuani kirjan teki mieli lukea se samantien uudelleen, sillä nyt kun tietää mitä tapahtui, niin lukisin toisin. Jollei opus olisi niin paksu, niin ehkä näin tekisin.
Paljohkosti on tapahtumia ja ihmisiä, mutta Sveistrup onnistuu pitämään langat hyvin koossa. Pidän koukuttavuudesta ja hyvin etenevistä juonista. Joitakin asioita jää auki, mutta se saattaa olla tahallista. Kirjoittaahan mies osaa, ei olisi muuten monesti palkittu käsikirjoituksistaan. Päähenkilöitä Thulinia ja Hessiä olisin hieman syventänyt, mutta ehkä se on jätetty seuraavaan osaan, jos tarina jatkuu.
Vaikka Kastanjamies on todella hyvä, niin ihmettelin miksi Sveistrup on kirjoittanut muutamat asiat epätodellisiksi. Lisäksi mietin myös, niin tässä kuin yleiselläkin tasolla, että miksi poliisipomoista niin usein tehdään tyhmiä, alaisiaan vähätteleviä ja mollaavia. Fiksuja mielipiteitä ei kuunnella kun kuitenkin alaiset ovat yleensä aina oikeassa.
- Älä enää jaksa puolustella hölynpölyllä....Minulla ei ole harmainta aavistukaan, mistä oikein höpötät...En ole tekemässä virhettä! Sinä olet ainoa, joka ei sitä tajua...
Miinusta Kastanjamies saa muutamista raakuuskohdista. Niitä ei ole paljon, mutta on kuitenkin. Pahempiinkin olen törmännyt.
Vaikka uusia dekkaristeja tuntuu ilmaantuvan kuin sieniä sateella (sorry kulunut sanonta), niin toivotan Søren Sveistrupin tervetulleeksi. Jään odottamaan seuraavaa kirjaa.
Punaiset ja keltaiset lehdet leijailevat syysauringon viistossa valossa märälle asfaltille, joka halkoo metsää kuin tummana kimmeltävä joki.
P.S. Kastanjat ovat puita, jotka kuuluvat pyökkikasveihin. Kastanjalla voidaan tarkoittaa myös näiden puiden pähkinämäistä hedelmää. Kastanjat ovat saaneet nimensä Kreikan Thessaliassa sijaitsevasta Kastanian kaupungista.
(Lähde: Wikipedia)
+++++++++
Pari sanaa kirjailijasta ja kirjan synnystä:
Søren Sveistrup, synt. 1968 Kastrupissa Tanskassa. Kirjailijaa pidetään maailmankuuluna käsikirjoittajana, joka on Jälkiä jättämättä -sarjan luoja. Kastanjamies on kirjailijan ensimmäinen kirja, joka on jo bestseller Tanskassa, Hollannissa ja Norjassa (ja ehkä pian Suomessakin, blog.huom)
Huolimatta kuuluisuudestaan Sveistrup on "julkisuusujo".
Kirjailija sanoo haluavansa kirjoittaa myös tunteista, eikä vain verestä tai raakuuksista. Ilman tunnetta ei kannata kirjoittaa mitään.
Kirjoitettuaan Kastanjamiestä 170 sivua, Sveistrup sai hermormahduksen ja kirjoittaminen oli tauolla puoli vuotta. Kirjailija kertoo, että tapaus muutti elämää, paitsi negatiivisesti, niin myös auttoi ymmärtämään, että ihminen tarvitsee rakkautta ja hyviä ihmissuhteita.
(Lähde: Evening Standard 1/2019)
**********
Ilmestyneet teokset:
Kastanjamies 2019 (esikoisteos)
^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://facebook.com/kirjarouvanelamaa
Insta: #pirittaolen
Kommentit
Lähetä kommentti