Kalevalan päivän ja Kalevala Korun historiaa

Mieleni minun tekevi,
Aivoni ajattelevi
Lähteäni laulamahan,
Saa'ani sanelemahan,
Sukuvirttä suoltamahan,
Lajivirttä laulamaha.
Sanat suussani sulavat,
Puhe'et putoelevat,
Kielelleni kerkiävät,
Hampahilleni hajoavat.
         (Ensimmäisestä runosta)

Kalevalan päivästä hieman historiaa:
Kalevalan päivä on suomalaisen kulttuurin päivä, jota vietetään Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan kunniaksi.
Päivä on 28. helmikuuta koska Elias Lönnroth allekirjoitti ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen version, niin sanotun Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835. Teos ilmestyi saman vuoden lopulla.  Uusi, laajennettu laitos, Uusi Kalevala julkaistiin 1849.
1920-luvulla päivä vakiintui liputuspäiväksi, joka vuonna 1978 vahvistettiin myös virallisella asetuksella.
(Lähde: Wikipedia)

Entä tiedätkö nämä Kalevalaan liittyvät asiat?

Mistä tulee Kalevala-sana?
- Väinämöisen kansa asuu Kalevalassa, joka sijaitsee Karjalassa. Kalevalaa kutsutaan runoissa myös Väinöläksi.

Mitä tarkoittaa kalevalamitta?
- Suomalaista runomittaa eli säkeet noudattavat tiettyä rytmiä, joka on tunnusomaista sekä Kalevalalle että suomalaiselle runonlausunnalle.

Mitä kirjaimia ei esiinny Kalevalassa?
- Kalevalasta puuttuvat kirjaimet b, c, f, q, w, x ,z ja å, koska kielessä ei silloin ollut lainasanoja, joille olisi tarvittu omat kirjaimensa.

Miksi Aino hukuttautui?
- Koska hän ei halunnut mennä naimisiin vanhan Väinämöisen kanssa. Ainon veli Joukahainen on luvannut Ainon Väinämöiselle pelastautuakseen suosta, jonne Väinämöinen miehen lauloi.
(Kysymyksien lähde: Ylen nettisivut 2018)

Kalevala Korun historiaa;
Kalevalan satavuotisjuhlat vuonna 1935 innostivat kirjailija Elsa Heporaudan pohtimaan miten suomalaisen kulttuurin arvo parhaiten tunnistettaisiin.
Mietintä alkoi patsaan suunnittelusta ja sitä varten perustettiin Muistomerkkitoimikunta. Patsasta varten tehty kansalaiskeräys ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta, joten päätettiin perustaa yritys, joka myi arkeologisten löytöjen pohjalta tehtyjä muinaiskoruja.
Vuonna 1941 Muistomerkkiyhdistyksestä tuli Kalevalaiset Naiset ry ja Kalevala Korusta tuli osakeyhtiö.
Patsaskin kyllä tehtiin, mutta suunniteltua pienempänä, kuvanveistäjä Eemil Halosen tekemänä - nuori Louhi on kaiketi nykyään Kalevala Korun tehtaalla Helsingissä.

Kalevala Koru Oy on perustettu 1959. Tällä hetkellä Kalevala Koru on alansa suurin yritys Suomessa ja sen korut valmistetaan omalla tehtaalla Helsingissä
Kalevalaisten Naisten Liitto ry:n saamalla osingolla tuetaan suomalaista kulttuurityötä.
(Lähteet: Wikipedia ja Kalevala Korun nettisivut)

Kuvan koru
on Hannunvaakuna-riipus, joka on ollut Kalevala Korun mallistossa koko historiansa ajan.
Hannunvaakunan tarina: Se suojelee pahalta. Yhdestä nauhasta muodostuva kuvio synnyttää suojaavan voiman, jonka mahtiin uskoi muinoin koko pohjoinen Eurooppa. Kuvio muistuttaa myös maan neljästä suojelushengestä, jotka asettuivat kukin omaan nurkkaansa ja kannattelivat taivasta maan yllä. Pohjois-Euroopan kansat antoivat näille hengille nimiksi Länsi, Itä, Pohjoinen ja Etelä.

Kuva kirja,
Kalevala, on Karjala-kustantamo Petroskoin julkaisema kirja vuodelta 1984. Teoksen on kuvittanut taiteilija Valentin Kurdov.

Sainpa, kiuru, kiertämähän,
Lintu kurja, kulkemahan,
Vieno, maita vieremähän,
Vaivainen vaeltamahan,
Joka tuulen tuntemahan,
Ärjynnän älyämähän,
Vilussa värisemähän,
Pakkasessa parkumahan.
           (Viideskymmenes runo)

Hyvää Kalevalan päivää!