Lars Kepler: Lazarus, dekkari, 7. osa Joona Linna -sarjaan



552 s. - ilmestynyt 2018
7. osa Joona Linna -sarjaan
- suomennos: Kari Koski ja Maija Kauhanen
- kansi: Love Lanner
Tammi

Kustantajalta saatu arvostelukappale, kiitos.

Kirjailijat:
Lars Kepler, synt. 1966 ja 1967 
eli Alexandra Coelho Ahndoril 1966 ja 
Alexander Ahndoril 1967









Prologista:
Kompostin takana maa on multaista ja tallattu tiiviksi. Säkillinen ruokamultaa nojaa puuta vasten.
Pappi lähtee kävelemään kompostia kohti, mutta pysähtyy maasta kohoavan metalliputken kohdalle. Se nousee puolen metrin korkeuteen maan pinnasta ehkä tontin rajan merkkinä.

Pitkä ja lihaksikas Joona Linna on entinen sotilas, joka on toiminut armeijan erikoisjoukoissa ja pääsi siellä ollessaan huippukoulutukseen, jossa opetettiin lähitaistelua, aseiden käyttöä ja kaupunkisotaa. Linna on siis ollut pätevä jo ennen kuin päätyi keskusrikospoliisin komisarioksi.
- Joona on ratkaissut enemmän mutkikkaita murhajuttuja kuin kukaan muu koko Skandinaviassa.

Aiemmat osat lukeneet tietävät, että mies on tietyistä syistä ehdonalaisessa, mutta saa silti tehdä poliisintöitä.
En kerro tässä tarkemmin Joonan yksityisistä suhteista, vain sen, että miehen aikuinen tytär Lumi opiskelee taidetta tällä hetkellä Pariisissa. Ja että isän vaarallisen ammatin takia he ovat tehneet aikoinaan katastrofisuunnitelman ja Joona on opettanut Lumille mm. aseiden käyttöä.  Joonalla on nainenkin olemassa, mutta mikä on heidän suhteensa, vaimo, naisystävä vai mikä?

Poliisit Karen ja Mats saavat hälytyksen kerrostaloon, jonka eräästä huoneistosta lähtee kamala löyhkä portaikkoon.
- Ukko on varmaan unohtanut eteiseen roskapussin täynnä kalanperkeitä.

Näin yksinkertainen vastaus ei tietenkään ole. Mitä sitten löytyy kun kerran Mats oksentaa keittiön tiskialtaaseen ja miehen pupillit ovat kutistuneet pieniksi mustepisaroiksi, ja kasvot ovat oudon valkoiset.
Lisäksi asunnosta löytyy jotain, joka sitoo Joona Linnan tiukasti tapahtumiin.

Kuvankaunis Saga Bauer työskentelee Joonan kanssa ja on operatiivinen komisario Säpossa. Sagan isä Lars-Erik Bauer on sydänlääkäri ja se on hyvä, sillä Sagan 12-vuotiaalla down-siskopuolella on sydänongelmia. Sagalla ja Pellerinalla on hyvät ja lämpimät suhteet. Pellerinaa kiusataan joskus koulussa, joten on hyvä jos siskopuoli on poliisi.

Samoihin aikoihin karmean kerrostalolöydön kanssa on toisaalla Euroopassa, mm. Saksassa ja Puolassa, on tapahtunut raakoja rikoksia. Saksalainen komisario Clara Fischer on pyytänyt Linnalta apua.
- Hän ei vieläkään tiedä, miksi Fischer oli pyytänyt apua juuri häneltä. Eikä Saksan tapaus Joonan mielestä liity mitenkään hänen tapaukseensa. Mutta, mutta, liittyykö kuitenkin?

Kuka tai ketkä ovat näiden raakojen rikoksien takana? Erääseen henkilöön tapaukset voisivat muuten hyvin todennäköisesti kohdistua, mutta tämä henkilö on aikanaan ammuttu seulaksi ja todistettavasti julistettu kuolleeksi. Onko hänellä kopioija, vai mistä on kyse?

Keplermäiseen tyyliin kirja etenee hengästyttävää vauhtia. Suosittelen lukemaan sarjan alusta, tai vähintään pari edellistä kirjaa, tällöin on helpompi seurata tapahtumia. 552 sivua dekkaria on aika paljon, mutta Keplerillä on niin monta juonikuviota, ettei ehdi pitkästymään. Lukiessani mietin että vähempikin uhrimäärä riitäisi, enkä haluaisi yhtään enempää raakuuksiakaan. Lisäksi eräinä tärkeinä juoniosoina ovat tietyt jutut, joita en voi tässä paljastaa, mutta voin sanoa, etten pidä tästä tyylistä, joka aina silloin tällöin toistuu eri dekkaristeilla. Tässä kirjassa nämä tapahtumat erityisesti korostuvat.
Loppu, sehän on tietysti rakennettu niin, että muutamien ihmisten kohtalot jäävät auki...joten jatkoa on odotettavissa... Luen kyllä jatkotkin huolimatta tietyistä asioista ja toisaalta nyt näiden kirjan tapahtumien jälkeen jotain on muutettavakin, mutta mihin suuntaan. Se jää nähtäväksi.

Hän näki edessään ison kellotaulun, ruskeat ja kullanväriset roomalaiset numerot.
Tik tak, tik tak.
Koristeellinen viisari siirtyi pykälän ja osoitti ykköstä samalla hetkellä kun hän näki...

P.S. Saga saa lainata isänsä vintagemoottoripyörää Indian Chief Dark Horsea. Kyseiset moottoripyörät ovat hulppeannäköisiä, etenkin punainen, ja niin on hintakin. Myynnissä näyttää olevan muutama 1800 kuutioinen kaunotar hintahaarukkaan 27.990€ - 39.990€.

++++++++++
Pari sanaa kirjailijasta:
Tai oikeastaan pitäisi sanoa kirjailijoista, sillä Lars Kepler on kirjailijanimi, jota käyttää aviopari Alexander Ahndoril ja Alexandra Coelho Ahndoril, jotka sanovat rakastuneensa toisiinsa ensisilmäyksellä. He kertovat olevansa samanlaisia, ovat mm. syntyneet saman vuoden sisällä, molemmilla on vihreät silmät ja vasenkätisyys. Aluksi kukaan ei tiennyt kuka salanimen takana on, ja epäiltiin mm. Henning Mankellia. Eräänä iltana, juuri ennen nukkumaanmenoa pariskunta näkee valoa puutarhan nurkalta. Valo tulee taskulampusta. Joku lähestyy taloa. Aviopari toivoo, että tulija vain etsisi kadonnutta koiraansa, mutta sitten joku koputtaa ovelle. Pari toimittajaa oli oven takana ja näin heidät oli "löydetty". Aviopari ajatteli kaiken menevän nyt pieleen, mutta niinhän ei sitten käynytkään.
Molemmat ovat jo ennen yhteistyötäkin julkaisseet kirjoja erikseen.
Joona Linna-sarja on myynyt maailmalla 13 milj. kappaletta ja sitä on käännetty 40 kielelle. Tällä hetkellä ainakin on suunnitelmissa kirjoittaa vähintään 10 osaa Joona Linnaa.
(Lähde: Lars Keplerin kotisivut)

**********
Suomennetut teokset:
Joona Linna-sarja:
Hypnotisoija 2010 -  Paganiini ja paholainen 2011 -  Tulitodistaja 2012 -  Nukkumatti 2013 -  Vainooja 2015  -  Kaniininmetsästäjä 2017 -  Lazarus 2018

Hypnotisoijasta on tehty myös elokuva (2012), jonka pääosassa on suomalainen Tobias Zilliacus.

Muita: Playground 2016 (yliluonnollinen thrilleri)


#kirjarouvamatkustaajalukee

Kommentit

  1. Joona Linna on symppis henkilöhahmo. Tykkään tästä sarjasta.

    VastaaPoista
  2. Kuin myös, mutta tässä oli ehkä vähän liikaa "kaikkea". Seuraavaa odotellessa.

    VastaaPoista
  3. Erityisen tympeä ja tunkkainen teos. Pariskunta Kepler mässäilee väkivallalla. Verta ja sisäelimiä roiskuu tavalla, joka lähinnä etoo. Luin kirjan loppuun ainoastaan siitä syystä, että voin perustellusti kertoa mielipiteeni. Jo romaanin perusasetelma kielii siitä, että salanimi Kepler on hukannut ideansa. Kirjoittajat joutuvat märehtimään vanhaa rikoshahmoaan Jurekia, jotta Joona Linna voisi päteä sankarina. Playgroundin jätin kesken, joten enää en milloinkaan aio palata Keplerin romaaneihin. Arvoa annan pikkurippusen teoksen simultaanisuusratkaisun vuoksi, mutta tuonkin vain vaivoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet siinä oikeassa että Keplerit ovat kyllä lisänneet kierroksiaan turhankin paljon. Vähempikin väkivalta riittäisi.
      Playground ei kolahtanut minullekaan. Olisiko ollut heiltä joku kokeilu, mene ja tiedä.

      Poista

Lähetä kommentti