Nämäkin kesän aikana luettu. Alla pari sanaa kustakin kaunokirjallisesta teoksesta.
************
Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia
293 s. suom. ilm. 2018 -
suomennos: Kristiina Drews
kannen suunnittelu: Sanna-Reeta Meilahti
Aula & Co
- kirjaston kirja
Lucia Berlin 1936 - 2004
Kokoelma on postuumisti julkaistu ja tartuin kirjaan suurin odotuksin, sillä kehuja on sadellut. Tosin myös kritiikkiä olen lukenut.
Berlin on elämänsä aikana työskennellyt lukion opettajana, siivoojana, puhelinvaihteen hoitajana, lääkärin apulaisena ja sairaanhoitajana, samalla kun kirjoitti, kasvatti neljä poikaa, ryyppäsi, ja pääsi kuiville.
Kirjassa on 25 lyhyehköä kertomusta, jotka sijoittuvat mm. sairaalaan, pesulaan, katkaisuhoitoasemalle, kouluun, hienostokotiin jne. Novellit olivat mielestäni eritasoisia, pääosa oli hyviä, sitten oli ok-tyyppisiä ja muutamia tylsiäkin. Lucia Berlin kuitenkin on kirjoittanut pilke silmäkulmassa ja rehellisen tuntuisesti.
Alkusanat ja johdonto olivat turhat pitkiä ja jaarittelevia. En olisi kaivannut sitä, että joku avaa ja kehuu etukäteen näin perusteellisesti. Tosin kerrotaanhan siellä mm. että monet Berlinin novelleista pohjautuvat hänen omaan elämäänsä. Kirjailijan kuoleman jälkeen yksi hänen pojistaan sanoi:"Äiti kirjoitti tositarinoita, ei välttämättä omakerrallisia, mutta läheltä usein liippaa."
Niin, mikä sitten oli kertomuksissa totta ja mikä tarua.
Ihan ok kirja, vaikka enemmän odotinkin. Teokselle on tulossa jatkoa syyskuun alussa 2018: Tanssia ruusuilla ja muita kertomuksia. Luen kyllä senkin, joskus.
*************
Enni Mustonen: Paimentyttö, 1. osa Syrjästäjäkatsojan tarinoita - sarjaan.
e-kirja, 243 s. ilmestynyt 2013
Otava
Sen jälkeen ilmestyneet: Lapsenlikka, Emännöitsijä, Ruokarouva, Ruokarouvan tytär ja Taiteilijan vaimo.
Kirja kertoo vuonna 1880 syntyneestä Ida Erikssonista. Perheen isän kuoltua Ida ja äiti muuttavat Sipoon Östersundomin kartanoon, jossa Ida on paimentyttönä. Kun äiti kuolee Idan ollessa 12-vuotias tyttö pääsee kartanon karjapiiaksi. Siitä Ida pikkuhiljaa ylenee parempiin töihin, päätyen 15-vuotiaana Topeliuksen kotiin pikkupiiaksi.
En tiedä itsekään miksen ole sarjaa aiemmin lukenut, mutta tähän tulee muutos. Pidin kirjoitustyylistä ja historian kuvauksesta. Lisäksi oli tuttuja kohteita kuten Porvoo, Östersundomin kartano, Kiiala ja Pellingin saaristo. Leppoisaa, hyvin kirjoitettua luettavaa. Voi kunpa saisi vuorokauteen enemmän tunteja!
************
Kim Leine: Kuilu
727 s. suom. ilm. 2018
Afgrunden 2015, suomennos: Katriina Huttunen
kansi: Jussi Kaakinen
Tammen keltainen kirjasto
- kirjaston kirja
Kuilu kertoo tanskalaisista kaksosveljeksistä Kaj ja Ib Gottliebistä, jotka kirjan aluksi tulevat vapaaehtoisina taistelemaan Suomen kansalaissotaan vuonna 1918.
Sodan jälkeen miehet elävät pääosin Tanskassa ja Saksassa. Kaj lukee teologiaa, muttei halua papiksi vaan toimittajaksi. Ibistä tulee lääkäri, joka ura lääkärinä päättyy siihen, että alkaa pitää huijaushypnoositilaisuuksia. Miehet elävät sekavaa elämäänsä, vaimot vaihtuvat, lapsia tulee. Sota on jättänyt jälkensä, jotka vaikuttavat niin miesten tunne-elämään kuin tekoihinkin. Aikanaan tulee myös Hitler.
Alku lähti kiinnostavasti, mutta sitten jossain 400 sivun kohdalla aloin jo toivoa lopun koettavan. Periaatteessa pidin, mutta kirjaan oli ängetty niin paljon kaikkea, että alkoi hengästyttää.
Kommentit
Lähetä kommentti