Leah Mercer: Kun kerran kohtasimme. - kauno, viihde


301 s. suom. ilm. 2017
Who We Were Before, 2016
- suomennos: Taina Helkamo
- kansi: Sanna-Reeta Meilahti
Bazar Kustannus Oy
- kirjaston kirja

Leah Mercer, syntymäaika ei tiedossa,
kotoisin Nova Scotasta, Kanadasta. Asuu nykyään Lontoossa.
Kirjailija ja journalisti, joka rakastaa kahvia, palanutta paahtoleipää ja viiniä.




Aina sanotaan, että lapsen kuolema on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua. Se ei ole totta.
Pahinta on tietää, että on itse syyllinen lapsensa kuolemaan.

Näillä sanoilla Mercerin kirja alkaa. Tämä ei ole kuitenkaan dekkari, vaan viihderomaani, jossa nelikymppinen Edward Morgan ja hänen kymmenen vuotta nuorempi vaimonsa Zoe läpikäyvät elämäänsä ja suhdettaan ennen lapsen kuolemaa ja sen jälkeen. Eletään nykyisyydessä ja menneisyydessä, joka alkaa vuodesta 2008 ja kertojina vuorottelevat Zoe ja Edward.

Zoen vanhemmat päättävät yllättää pariskunnan ja järjestävät näille Pariisin matkan, Tarkoitus olisi myös, että Zoe ja Edward yrittäisivät parantaan suhdettaan.
Kaksi päivää yhdessä Pariisissa, ja sitten voimme palata kotiin - takaisin hiljaiseen neljän makuuhuoneen taloomme idyllisessä kylässä, jota me kumpikin nykyään vihaamme ja jossa meistä kumpikaan ei enää koskaan vietä aikaansa. 

Päästyään Pariisin asemalle pariskunta kuitenkin kadottaa toisensa. Zoella ole lompakkoa eikä kännykkää eikä hotellin nimikään ole muistissa.
- Edward on ollut poissa jo kaksikymmentä minuutia, Minun olisi pitänyt jo tottua siihen, että aika vain valuu käsistäni, tunnit lipuvat liukuhihnalla sumean katseeni ohi, mutta toisiaan se yhä yllättää minut. Mikä hänellä oikein kestää?

Miten  pariskunta löytää toisensa vai löytääkö? Ja jos löytää, niin mitä sitten?

Viihderomaanit eivät ole suosikkejani, mutta aina välillä luen niitä, vaihtelun vuoksi ja uteliaisuudesta. Nuorena on toki tullut luetuksi paljonkin viihdekirjallisuutta, joka ei aina ole ollut edes kovin laadukasta omaankaan makuun. Niinpä on aina mielenkiintoista verrata miten viihdekirjallisuus on vuosikymmenien saatossa muuttunut, vai onko muutosta.

Kun kerran kohtasimme ei ollut kirja minun makuuni. Idea on kyllä hyvä, mutta tarinassa ei ole pontta, se ei vaan lähde liikkeelle. Sisällössä on yksi yleispiirrre, jota elävässäkin elämässä inhoan ja se on jahkaaminen. Koko ajan jahkataan kaikesta: lähteäkö bilettämään vai ei, seurustellako vai ei, mennäkö kihloihin vai ei mennäkö naimisiin vai ei, ostaako oma asunto vai ei, tehdäkö lapsia vai ei....
Toinen asia, josta en pitänyt oli edestakaisin ravaaminen. Monesti teki mieli sanoa: "Hei, rauhoitu!"
Pariskunnan toistensa hakeminen ja toiminta oli epätodellista. Enkä  tykännyt loppuratkaisustakaan. Odotin ja toivoin koko ajan, että loppuisi toisin, mutta ei. Valitettavasti.

Onneksi kirjallisuudessa on eri genrejä, näin jokaiselle lukijalle löytyy mieleistä luettavaa. Tämäkin kirja varmaan löytää lukijakuntansa, vaikkei minua miellyttänytkään.

Seuraava teos: The Man I Thought You Were ilmestyi heinäkuussa 2017 jonka suomennos  (sikäli kun sellainen tulee) taitaa jäädä minulta lukematta.

P.S. Leah Mercer on kirjoittanut useita suomentamattomia  romanttisia viihdekirjoja nimellä Talli Roland. Kuinkahan kevyitä mahtavat olla?


Kommentit