Johanna Valkama: Kultalangan kehrääjä, 1. osa


Luonto tuntui pidättävän hengitystään. Kaikkialla oli hiljaista: tuuli ei puhaltanut, kukaan ei liikkunut missään. Jos oikein keskityin, kuvittelin kuulevani korvesta kantautuvaa kuivan konkelon narinaa toista puuta vasten.
(Ote 1. luvun alusta.)

Johanna Valkama: Kultalangan kehrääjä, 298 s.- ilm. 2026 - 1. Kauppahuoneen Maria - kannen suunnittelu: Timo Numminen - Storytelin äänikirja - kesto: 8t 32 min - lukija: Eeva Soivio - Otava

Tuon ylläolevan kirjakuvan taustalla on Tampereen keskustassa sijaitseva Tirkkosen talo, joka on valmistunut vuonna 1901 ja sen on rakennuttanut Maria Tirkkonen. Talon valmistuttua siinä toimi Nikolai Tirkkosen kangasmyymälä ja sekä hänen äitinsä Maria Tirkkosen lankakauppa. Myymälän tilat olivat kahdessa kerroksessa ja kolmannessa Maria ja Nikolai asuivat. 

Sisältökuvaus kustantajan sivuilta:
"Romaanisarja tamperelaisen kangaskauppiaan Maria Tirkkosen poikkeuksellisesta elämästä alkaa.

Kolea nälkävuosi 1865. Maria Enegrén palaa kotipitäjäänsä Tyrväälle palveltuaan Turussa arkkipiispan kartanossa. Köyhän nuoren naisen olisi korkea aika päästä emännäksi, mutta mistä löytää puoliso, jonka pöydässä pysyy leivässä?

Tarmokas ja älykäs Maria näkee mahdollisuuksia siellä, missä moni tyytyy kohtaloonsa. Matkalla kohti Tampereen tehdaskaupunkia tielle osuu komeasti pukeutunut, ilosilmäinen kulkukauppias. Voiko korvenkulkijan kanssa kehrätä villalangasta kultaa ja painaa pumpulikankaasta markan seteleitä?

Tosipohjainen romaani vie taipaleelle kohti mahtinaisen, aikansa vaikuttajan, elämää."

----
Tässä kävi kuulkaas niin, että kuuntelin tarinaa ja sitten yht'äkkiä  havahduin. Mitä ihmettä tapahtui? No, tapahtui se, että kirja loppui! Olisin kuunnellut tätä Tampereelle sijoittuvaa tarinaa vaikka kuinka. 
Kirjan päähenkiö, Maria Tirkkonen, on henkilö elävästä elämästä. Fiktiivinen  romaani, joka pohjaa tositapahtumiin ja todellisiin paikkoihin. Tarina etenee kiinnostavasti ja saatoin melkein nähdä itsenikin kiertämässä hevoskyydillä pitkin Hämeen ja Savon maaseutuja. Kiertolaisuus saattoi säästää Tirkkosten hengen kaupungissa riehuvilta kulkutaudeilta. 

Tarinassa ollaan myös Kyttälässä, joka ei tuohon aikaan ollut mukava asuinpaikka. Ahdas, sokkeloinen puutalojen ja hökkeleiden verkosto. Alueella ei ollut paloturvallisuusvalvontaa eikää viemäröintiä. Niinpä tulipalojen riski oli aina olemassa ja puutteellinen hygienia vaivasi alueen asukkaita, jotka olivat köyhiä. Rikollisuus ja sairaudet olivat alituisina ongelmina.

Kirja sijoittuu vuoteen 1865 ja kertoo kiinnostavasti tuon ajan nälkävuosista, Tampereesta, sen ympäristöistä, kuten Tyrväästä ja tietysti Marian elämästä, toiveista ja unelmista. 
Teksti on kaunista ja tarina etenee niin sujuvasti, että ennen pitkää huomaa sen loppuvan. 

Vaikka olen asunut Tampereella jo yli parikymmentä vuotta, niin en ollut kuullutkaan Maria Tirkkosesta enkä tiennyt Tirkkosen talon historiaa. Talon toki tiesin, sillä se sijaitsee aivan Tampereen keskustassa. On tosi mielenkiintoista saada tietää millaisia paikkoja ja henkilöitä tutussa kaupungissa on aikoinaan ollut. 

Maria on ollut fiksu ja aikaansaapa nainen. Ja kun ajattelee, että köyhästä tytöstä, joka avioituu kulkukauppiaan kanssa, tulee tällainen mahtinainen, niin ei voi kuin nostaa hattua. Toki Marialla on vuosien saatossa ollut apuna läheisisiään, mutta silti.

Odotan todella kuumeisesti seuraavaa osaa. Valkama lupaili kirjajulkkareissa, että sarjasta saattaa tulla kolmiosainen.

Teoksen lopussa on mielenkiintoinen Lukijalle-luku.

Lämmin suositus tällä historialliselle romaanille!
....

Kiertokauppa-ajan jälkeen Tirkkosilla oli varaa hankkia vakinainen myyntikoju nykyisen Raatihuoneen paikalla sijainneista myyntisalogeista.

Ei ole Maria Tirkkosen rakennuttama talo mikään pikkupytinki. Pääovi on vasemmalla - ei näy kuvassa.
Jugend-tyylinen talo valmistui 1900-1901. Aikaisemmin paikalla oli puutalo, jonka Tirkkoset ostivat tontteineen myyntisalonkiajan jälkeen.

Toisen kerroksen kello on alkuperäinen.

Pääovi liikkeeseen on kulmassa ja oven yläpuolella on näkyy vielä alkuperäinen nimikyltti.
Talo kunnostettiin perusteellisesti 2020-luvun alussa.

Vuonna 1907 taloon rakennettiin putkipostijärjestelmä. Messinkiputkia pitkin siirrettiin rahaa ja kassakuitteja liikkeen pääkassan ja myymälän kassojen välillä. Kuinka nerokasta!
Putkijärjestelmä on edelleen nähtävissä nykyisessä vaatekaupassa!


Julkkareiden jälkeen kävin eräänä päivänä kuvaamassa nämä putket. Kiitos henkilökunnan edustajalle, joka esitteli minulle miten putket kulkevat kerroksesta toiseen.
Isoin putkirakennelma on alakerrassa, kaksi ylintä kuvaa. Alavasemmalla on alakerran putki, joka johtaa seuraavaan kerrokseen ja sitten taas putket seuraaviin kerroksiin.
Ja mitä käsityötä on tehty jopa putkiin (2. alakuva vasemmalta).

Lukija hyvä.

+++++
Kirjailija, joka työskentelee markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijatehtävissä
Johanna Valkama, synt. 1982, asuu Nokialla.

Kirjailija kuvattu julkkaripäivänä 2.9.2026 Tirkkosen talossa. 
Hieno keksintö pitää julkkarit tässä rakennuksessa.

****
Ilmestyneet teokset:
Metsän ja meren suku -sarja:
Itämeren Auri 2016 - Linnavuoren Tuuli 207 - Kaukosaarten Aino 2018 -  Jäävuonon Ruusu 2019

Ilkkalan Susanna -sarja:
Katariinanpyörä 2021 - Kunigatarlaiva 2022 - Tervahovi 2023

Kauppahuoneen Maria -sarja:
Kultalangan kehrääjä 2026 -
.....
Hedvig Maria Tirkkonen os. Enegren 1842 Tyrvää - 1919 Tampere
-----
Äänikirjapalvelun maksan itse.

Kommentit

  1. Kiitos mielenkiinnon herättämisestä! Pakko lukea;) T. Äsken tavattiin;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea👍
      On kiva tavata uusia kirjojen rakastajia. Törmäillään.😊

      Poista

Lähetä kommentti