Pohjoisissa maissa on uskottu maan syntyneen juuri noin, merestä nousemalla. Muinainen luojajumala määräsi vesilinnun hakemaan merenpohjasta maata, ja lintu sukelsi ja sylki maan suustaan, ja näin syntyivät luodot, saaret, mantereet ja vuoret.
(Ote prologista.)
On 12-vuotias Iris, on 16-vuotias Toffe, joka sairauden vuoksi kärsii kehityshäiriöistä ja jonka elinaikaa ei kukaan tiedä. On kaupassa töissä käyvä äiti ja kalastaja-isä. Perhe asuu Perämeren rannikon dyyneillä. Iriksen on hoidettava arvaamatonta isoveljeään aina kun vanhemmat ovat töissä.
Kesä koittaa ja kerran oven takana on tyttö. 13-vuotias Mai haluaa leikkiä Iriksen kanssa.
Mai on tullut kesäksi äitinsä ja toisen äidin ja tämän Hans-pojan kanssa dyyneille asumaan.
Mai, Hans, Iris ja joskus myös Toffe alkavat viettää kesäpäiviään rannalla uiden ja leikkien. Jos taskuista löytyy kolikoita lapset ostavat rannan kahviosta sitruunasoodaa.
Mailla ja Hansilla on salaisuus, jonka he haluavat jakaa Iriksen kanssa: Hansin isoveli, Måns, on kadonnut kaksi vuotta sitten. Eikä Måns ole ainoa kadonnut poika.
- Mutta kun Hans meni itkusilmin kysymään vanhemmiltaan, mistä ihmeestä oikein oli kysymys ja mihin Måns oli joutunut, molemmat vaikenivat. Sekä isä että äiti. Äitikin pyyhki kyyneleensä ja sanoi, ettei ole kysymys yhtään mistään, vaan kaikki on hienosti.
Hans ei tiedä miksi he valehtelevat.
Kerran nelikon kävellessä dyyneillä vastaan tulee poika, Lasse nimeltään. Poika asuu isänsä kanssa yksinäisessä huvilassa. Isä oli kiinnostunut puukaupoista ja tarkoitus oli perustaa metsätoimiston sivukonttori.
Toisinaan rannalle ilmestyy sotilaita ja silloin pitää juosta heti kotiin. Näin on ohjeistettu. Sotilaat ovat pelottavia ja joskus he ilmestyvät yllättäen oven taakse ja saattavat penkoa koko kodin.
Lapset ovat fiksuja. He näkevät ja kuulevat kaikenlaista, jota tosin eivät ymmärrä.
Sitten yksi pojista katoaa.
Mitä dyyneillä on meneillään ja millainen tulevaisuus lapsia odottaa?
------
Nähdessäni katalogista, että Linna-Aholta ilmestyy uusi teos, pistin sen heti varaukseen.
Tarina etenee aluksi aika hitaasti ja kerrotaan paljon lapsista ja heidän touhuistaan. Kirjailija kuitenkin johdattaa lukijoitaan pikkuhiljaa kohti vääjäämätöntä.
Lukija on jo aluksi miettinyt mistä mahtaa olla kyse, sillä aikuiset käyttäytyvät oudosti.
Lopussa paljastetaan enemmän ja enemmän ja jälkisanoissaan Linna-Aho kertoo mikä on asioiden ja tapahtumien tarkoitus ja aihe.
Koska kirjan esittelyssä ei paljasteta, mistä on kyse, niin en minäkään paljasta. Lukija saa itse pohtia.
Pääosassa ovat teinit ja heidän keskinäiset suhteensa. Nelikon välille syntyy ystävyys, etenkin Main ja Iriksen, mutta kestääkö toveruus tätä yhtä aurinkoista kesää kauemmin? Mitä Månsille ja muille kadonneille on tapahtunut?
Linna-Ahon teksti on kaunista, muttei liian koukeroista.
- Kesä oli auringon häikäisemä uni. Kuin etäällä tähdet. Kuinka planeetta kiitää tyhjässä, vihamielisessä avaruudessa. Yksin, yksin.
Mielenkiintoisesti, vähä vähältä aukeva teksti, kun kuorisi appelsiinia. Kun kuoret ovat poissa, paljastuu mehukkaan hedelmän liha. Lukekaa ihmeessä ja kannattaa lukea myös edelliset teokset, joihin linkit alempana.
Kaunis kansi antaa viitteitä lasten mukavasta kesäpäivästä rannalla, mutta onko totuus toinen?
Lokit dyynien yllä ovat vaienneet. Ne kaartavat ääneti harmaan taivaankannen alla kuin näkymättömän pyörteen kieputtamina. Kaartavat hitaasti ylös. Taistellen maiseman suunnatonta painoa vastaan.
Löytyy myös e- ja äänikirja, kesto: 9 t 31 min - lukija: Anniina Piiparinen
++++
Kirjailija, kieltenopettaja
Anna-Kaisa Linna-Aho, synt. 1985.
Lisää kirjailijasta "Paperijoutsenen" yhteydessä.
Kävin kuuntelemassa Linna-Ahoa Turun Kirjamessuilla 2019.
***
Ilmestyneet teokset:
Paperijoutsen 2019 + jatko-osa Myrskylasi 2023 - Auringon ääni 2026
Linkit:
Kommentit
Lähetä kommentti