Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin & Sara Al Husaini: Huono tyttö

 

Kaksi tärkeätä omakohtaista teosta.

Kukaan ei puhunut siitä, mitä pojat saavat tai eivät saa tehdä. Ongelma on aina tytöt. Tytöt. Tytöt. Tytöt, jotka ovat aina vääränlaisia. Tytöt, joiden olemassaolo on aina uhka. Tytöt, joiden kunnia on koko yhteisön asia. Tytöt, jotka hakataan rakkaudesta.

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin, 226 s. - ilm. 2022 - kansi: Anna Makkonen - WSOY

”Vuonna 2019 jätimme kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin selkeämpää lakia tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämiseksi. Sinä päivänä laitoin huivin päähän. En muiden paineesta, vaan koska halusin lähettää viestin. Myös tämän näköisillä tytöillä on mahdollisuus vaikuttaa, tulla kuulluiksi ja muuttaa maailmaa.

"Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin" on Elina Hirvosen ja Ujuni Ahmedin teos siitä, millaista on ollut kasvaa naiseksi Suomessa, kun on muuttanut tänne Mogadishusta 3-vuotiaana? Ahmed kutsuu kuulemaan kokemuksia ja keskustelemaan teemoista, joista on maahanmuuttajataustaisena naisena suomalaisessa yhteiskunnassa vaikea puhua."

Teos on Ujuni Ahmedin omakohtainen tarina siitä miten  Ahmedista tuli tärkeä ihmisoikeuksista ja somalityttöihin kohdistuvista epäkohdista taisteleva henkilö.
Ujuni on itse kokenut sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Kertomalla omista kokemuksistaan Ujuni haluaa rohkaista myös muita nuoria naisia avautumaan, sillä se helpottaa.

Tarinassa on myös Ujunin islaminuskosta, joka Suomessakin rajoittaa, *kontrolloi ja sallii liikaa ja asettaa nuoret tytöt ikävään tilanteeseen: väkivalta, **sukuelinten silpominen, raiskaukset ja kaikenlainen alistaminen ei johdu tytöistä itsestään. Heitä ei saa syyllistää.
- *Aina vastaus kontrolliin on, että koska olet tyttö. Kokemuksesta tiedän, että on myös shokki kasvaa kontrolliin ja irtautua siitä. Mutta siitä on helpompi selvitä, koska kontrollista irtautuminen tuo niin paljon vapautta ja iloa. (...) 
- Sukupuoleen liittyvässä kontrollissa kaikkein pahinta on ihmisen sisäinen kamppailu.(...)
- Kontrollissa kasvanut ihminen on usein myös itsensä vanki."

**Silpomisen vastainen työ on ollut Ahmedille yksi tärkeimmistä asioista.
- ...jos monet ihmiset haluavat niin tiukasti pitää silpomisesta kiinni, pääsemmekö siitä koskaan eroon? Onko se kulttuurin kirous?

Somalikulttuurissa naisten housujen käyttö on kielletty ja siitä voi joutua hakatuksi. Ja mitä sitten tapahtuukaan, kun Ahmed viimein uskaltaa riisua huivinsa?

Teoksessa on jonkin verran samojen asioiden toistoa, mutta silti kirja on tärkeä ja se tekee näkyväksi tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa vallankäyttöä. Lisäksi kirja avasi minulle somalityttöjen elämää monelta kantilta, josta olin vain etäisesti tietoinen. 
Kunnia, kunniamurhat - näistä olen lukenut jonkin verran - Ahmed kertoo myös näistä asioista.

Kannattaa lukea tämä teos! Sen jälkeen suhtautuu ehkä erilailla kaupungilla liikkuviin somalityttöihin. 

Kirjasta dramatisoitiin näytelmä v. 2022 syksyllä.

Tietyt asiat, esimerkiksi naisen kunniaan liittyvät käsitykset ovat niin syvässä, että on tapahduttava jotain mullistavaa ennen kuin ne voivat muuttua. Historia pitäisi ottaa uudelleen haltuun. Pitäisi tapahtutua todella paljon, että muslimimaissa naiset voisivat elää oikeasti vapaina, ilman kunniaan liittyvää kontrollia.

+++++++
Kirjailija, toimittaja, dokumenttielokuvaohjaaja
Elina Hirvonen, synt. 1975. Asuu Helsingissä.

Somalitaustainen ihmisoikeusvaikuttaja
Ujuni Ahmed, synt. 1987 Mogadishu, Somalia. Ahmed muutti kolmevuotiaana Suomeen Somalian sisälllissodan takia. Ahmed on työskennelyt naisten ja tyttöjen oikeuksien puolesta. Hän sai vuonna 2020 Suomen PENin  sananvapauspalkinnon ja vuonna 2022 Suomi-palkinnon työstään ihmisoikeusaktivistina ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.
(PEN on v. 1928 perustettu kirjailijoiden kansainvälinen sanavapausjärjestö.) 

Ahmed ja Hirvonen Tampereen Kirjafestivaaleilla joulukuussa 2022.

******
Hirvosen ilmestyneet teokset:
Että hän muistaisi saman 2005 (valittiin v. 2005 Finlandia-ehdokkaaksi) - Kauimpana kuolemasta 2010 - Kun aika loppuu 2015 - Punainen myrsky 2019 - Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin (yhdessä Ujuni Ahmedin kanssa) - 2022

- Kustantajalle kiitos kirjasta!
.........

Pyyhin kyyneleen poskeltani ja nielaisen itkun siemenen takaisin sisälleni. Kammioon, kuiluun, kuin painava kivi, joka matkaa ykkösluokassa merenpohjaan, siellä itkunikin kuuluu olla. 

Sara Al Husaini: Huono tyttö, 298 s.-  ilm. 2023 - kansi: Piia Aho - Storytelin äänikirja - kesto: 6 t 37 min. - lukija: Fanni Noroila - Like Kustannus

Esittelyteksti kustantajan sivuilta:

Vuoden pakolaisnaisen omakohtainen esikoisromaani ravistelee ytimiä myöten.

Äiti saattaa pelosta tärisevän tyttärensä hääsviitin ovelle. Tätä varten tytärtä on kasvatettu pienestä pitäen, pidetty kääreessä kuin kallisarvoista makeista. Tätä varten hänet on tuotu Suomesta Irakiin.

Ei olisi kannattanut hylätä huivia, sisarukset sanovat. Hän on nyt aviomiehesi, sanoo äiti.

Huono tyttö on hämmästyttävän rehellinen ja todistusvoimainen kertomus naisen alistamisen ja vaientamisen historiasta. Uskon hylkäämisestä, pakkoavioliitosta, islamilaisesta siveyskulttuurista, vapauden hinnasta. Ja ennen kaikkea pelottomasta naisesta, joka tahtoo selviytyä ja muuttaa maailmaa.

Osoittaa rohkeutta avata näin paljon elämäänsä. Kirja perustuu kirjailijan omiin kokemuksiin. Vuonna 2016 23-vuotias Sara Al Husaini oli lomalla Irakissa. Tällöin nainen pakotettiin naimisiin sukulaismiehen kanssa. Husaini oli naivisti uskonut, ettei häntä pakkonaitettaisi, toisin kävi. Eroamainen olikin sitten hankalampaa. 
Monet sukulaiset ovat sitä mieltä, että tapahtumat johtuvat siitä, että Husaini oli luopunut huivin käytöstä.

Lisää kirjasta ja/tai Saran elämästä ja pakkoavioliitoista Ylen artikkelista.
Linkki: Yle (4/2022)

Henkilö, joka pakottaa toisen avioliittoon voidaan asettaa Suomessa syytteeseen ihmiskaupasta, törkeästä ihmiskaupasta tai pakottamisesta. Muun muassa Ruotsi on kriminalisoinut pakkoavioliiton. Tällöin itse avioliittoon pakottaminen on rikos. Suomessa valmistellaan parhaillaan pakkoavioliittoon liittyvää lainsäädäntöä.
(Lähde Ylen artikkeli 4/2022)

++++++
Kirjailija, ja vuoden 2021 pakolaisnainen
Sara Al Husaini, synt. 1991   Saudi-Arabiassa ja asuu nykyään Espoossa. Husaini  on myös aktivisti, femisti ja ex-muslimi.

Sara syntyi pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa ja saapui kiintiöpakolaisena Suomeen alle kuukauden ikäisenä vuonna 1992. Passiin ei ole merkitty kansalaisuutta eikä syntymämaata vaan pelkästään Rahfan pakolaisleiri. Suomeen Sara pääsi isänsä, äitinsä ja sisaruksiensa kanssa. Virkailija oli näyttänyt perheelle kuvia kesäisestä Suomesta, josta Al Husaneilla ei ollut muuta aikaisempaa tietoa.
(Lisää kirjailijasta voi lukea myös täältä: Suomen Pakolaisapu

*******
Ilmestyneet teokset:
Huono tyttö 2023

Lukija tauottaa aina muutaman sanan jälkeen - ärsyttävää.
............

Äänikirjapalvelun maksan itse.