Rake Tähtinen: Saari

 

Yön aikana poltettujen Marlborojen jäljiltä suussa maistui tuhkakuppi, ja hetekan laidalle istumaan noustessa Miska Marian vatsa muljahti laiskasti kuin pesukoneen rumpu pesuohjelman päättyessä.

Rake Tähtinen: Saari - Miska Marian tarina, 340 s. - ilm. 2023 - kansi & kustantaja: Rake Product

Tapahtumapaikkana on Uusikaupunki vuonna 1986. Tämän vuoden muistan erityisen tarkkaan, koska huhtikuussa oli Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja olin töisä tv-uutisissa. Kiirettä piti. Syksyllä syntyi esikoiseni. 

16-vuotias Miska Maria Alarauma asuu Rauhansalmen lastenkodissa. Ensimmäiset kymmenen vuotta olivat olleet rankkoja. Äiti kuoli väkivallan seurauksena eikä isäpuoli  halunnut kuin isosiskon ja niin Miska sijoitettiiin laitokseen. Siellä tuntuu olevan vain yksi mukava työntekijä, nimittäin Sinikka.

Miskalla on isosisko, Henna. Kolme vuotta nuorempi sisko, Tuulia, oli kuollut pikkulapsena onnettomuudessa. Asia, josta Miska Maria tuntee edelleen syyllisyyttä. Miksi? Se selviää tarinassa myöhemmin.

Ajan kuluessa Tuulia oli ensin tullut puhumaan Miska Marian kanssa ja sitten jopa ilmestynyt hahmona neuvomaan ja kommentoimaan.

- Tuuli oli ilmestynyt yllättäen, täysin odottamatta. Tällä kertaa Miska Maria ei ollut nähnyt pikkusiskoaan. Kuullut vain puheen. Jollakin tavalla rauhoittavan, ja samalla myös pelottavan.

Miska Maria on pärjännyt tarkkisluokalla ja lastenkodissa melko hyvin. Mitä nyt toisinaan hatkaillut ja puhunut palturia. Henna on käynyt Miska Mariaa tervehtimässä, mutta isosiskon luokse ei ole luvallista mennä (Miska Maria käy silti.) Hennalla ei mene hyvin, avomies juopottelee (ja niin Hennakin). Miten he kykenevät hoitamaan pikkuvauvaansa? 

Miska Maria viihtyy paikalllisen pienen rokkibändin treenikämpällä. Siellä voi kuunnella musiikkia ja juoda lonkeroa. Bändissä soittaa tällä hetkellä Marko, Olli ja Petsku. Petskulla elämä kulki näköjään suotuisasti, sillä Petri Petäjämäki on Tähtisen kirjoittaman dekkarisarjan päähenkilö, komisario Petäjämäki. Pian joukkoon liittyy taitava kitaristi Kenneth. 

Myöskään yhdeksäntoistavuotias Kenneth Sjögren ei ole saanut hyviä eväitä elämään. Nuorukainen työskentelee grillimyyjänä, mutta saa potkut tehtyään jotakin typerää. Kenneth on hyvä soittamaan ja on haaveillut uudesta kitarasta ja vahvistimesta, joten mistä nyt rahat niihin. Lisäksi grillin omistajallekin pitäisi maksaa tehdyistä typeryyksistä. Nuorukaisella on idea, joka päättyy huonosti.

Miska ja Kenneth ovat tavanneet ensimmäisen kerran kioskilla ja sitten kadulla uudelleen. Venomin fanitus yhdistää teinit ja he alkavat hengailla yhdessä. Valitettavasti Miska ei tiedä, ettei poika ole niin mukava, millainen esittää aluksi olevansa. Onko Miskalla aikaa lähteä menemään kun Kennethin pimeä puoli selviää? Mitä tapahtuu?

Rikoksia selvittelee rikosylikonstaapeli Ahola, jolla tuntuu olevan koko ajan seinä vastassa. Minusta poliisien toiminta vaikutti, jollei nyt ihan tyhmältä ja ammattitaidottomalta, niin jotenkin neuvottomalta. En hetkeäkään epäillyt, etteikö kirjailija kohta kymmenen dekkarin jälkeen tietäisi miten poliisi toimii. Miksi siis Aholasta ja kumppaneista on tehty niin sinisilmäisiä ja hitaita? Saattaa liittyä kirjan loppupuolen tapahtumiin.

Teoksen nimi viittaa Iso-Haiduksen saareen. Onko se vain tarinan henkilöiden romanttinen kohtauspaikka? Tuskin.
Iso-Haiduksen saari sijaitsee Uudenkaupungin edustalla.

Kirja lähtee etenemään verkkaiseen ja hieman toisteiseen tahtiin. Alussa pohjustetaan perustellisesti tulevia tapahtumia. Kun rikokset sitten alkavat, niin niille ei näytä tulevan loppua ennen kuin joku kykenee lopettamaan.

Loppupuoli onkin teoksen parasta antia. 

Tarina on kertomus 1980-luvun nuorista sekä elämästä lastenkodissa. Tarina lastenkodin  valvojista, joista jotkut ovat hankalia ja ilkeitä, ja eräs toimii jopa rajojen ulkopuolella. Valvojista vain yksi osoittautuu mukavaksi ja "normaaliksi". 

Lastenkotielämän kuvaus vaikuttaa aidolta. Ei ihme, sillä kirjailija tietää mistä kirjoittaa, sillä hän on työskennellyt lastensuojelulaitoksen ohjaajana.

Minusta kirjaa voi lukea monelta kantilta: dekkarina ja/tai nuortenkirjana. On surullista lukea syrjäytyneistä nuorista, joilla on rankka menneisyys ja jotka alkavat luisua sivuraiteille niin varhaisessa vaiheessa. Tarinalle antaa valoa Tähtisen humoristinen kerronta. 
Henkilöhahmot on luotu hyvin ja varsinkin Miska Marian elämää ja tekemisiä ei voi kuin seurata optimistisena ja toivoa, että hyvin käy. 

Uusikaupunkilaiset saavat tarinasta oman kuorrutuksensa voidessaan seurata tapahtumien kulkua tutuisa maisemissa. 
Kirjaan on jäänyt muutamia kielellisiä virheitä, mutta ei niistä nyt tämän enempää.

Ja se ihan loppu on... enpäs kerrokaan!

Jos haluat lukea erilaisen dekkarin, niin lue tämä. Suositus myös nuorille lukijoille. 

- Jokainen hetki elämästä jää historiaan, eikä niitä voi muuttaa, vaikka kuinka haluaisimme. Koskaan emme tiedä, mitä seuraavana päivänä tapahtuu, vaikka pääsisimme ronkkimaan jotain historiassamme toisin. Sinun tulee vain hyväksyä menneet osana elämääsi ja luottaa tähän päivään. Se pitää sisällään ikiomat ilot ja surut, joiden keskellä elät.

++++++
Kirjailija
Rake Tähtinen, synt. 1969 Göteborgissa ja asuu Uudessakaupungissa. Kirjailija työskentelee päihde- ja mielenterveyskuntoutujien parissa.

Rake Tähtinen on (ainakin) kesällä 2023 järjestänyt rikospaikkakävelyitä Petäjämäki-sarjansa tapahtumapaikoille.

******
Ilmestyneet teokset:
Petäjämäki -sarja:
Musta joulu 2008 - Hiljaisuuteen haudattu 2010 - Arvottomat 2010 - Tapettu illuusio 2011 - Kylmä käsi 2012 - Sidotut kohtalot 2013 - Kuolemat pisarat 2016 - Synnin palkka 2017 - Viimeinen kuvaus 2022

Tulossa: Menneisyyden arvet - ilmestyy syksyllä 2023.

Muut:
Valitut roiskeet (pakinoita yms) - Brysselin Esso (novellikokoelma, joista yksi kirjoittaja on Tähtinen) 2016 - Saari 2023

...........

Kirjailijalle kiitos kirjasta!