"Viisitoistavuotias Sigrid on saanut kansakoulun päätökseen ja vastikään päässyt ripille. Isänsä kehotuksesta hän hakee paperitehtaalle töihin ja päätyy sinne aputytöksi. Tehtaalla Sigrid ystävystyy railakkaan Martan kanssa, jolla on jo sulhanenkin.
Helmikuun alussa 1918 tehdas suljetaan ja punakaarti ottaa komennon Valkeakoskella. Uudessa musliinipuserossaan ja hameessaan Sigrid lähtee Martan mukana työväentalolle vallankumouskomitean järjestämiin iltamiin. Agitaattori rohkaisee naisia ottamaan paikkansa luokkataistelussa, ja tehtaantytöistä Saima asettuu palavasti samalle kannalle. Välittömästi Koskille perustetaan naiskaarti, johon myös Martta ja Sigrid liittyvät yhteisessä innostuksessa.
Veriruusut-romaani kuvaa vuoden 1918 järkyttäviä tapahtumia uudesta näkökulmasta. Yhteiskunnallisen muutoksen vaatimus rohkaisee myös nuoria naisia vaatimaan itselleen täysiä oikeuksia ja tasa-arvoista asemaa. Historiallisten tapahtumien pyörre tempaisee heidät mukaansa keskelle ennenkokematonta tragediaa."
Onpahan kirja! En ymmärrä miten minulta on mennyt tämä ohi. Aivan upeata kieltä, rikasta. Hieno tarina, joka alkaa kiinnostavasti henkilöiden (Sigrid, Martta, Lempi ja Lauha) elämän kuvauksilla. Näistä alun luvuista pidinkin eniten.
Teos on myös hyvää ajankuvaa ja historiaa. Tamperelaisena saatoin seurata henkilöiden kulkua tutuilla kaduilla ja kaupunginosilla.
Sota on sotaa ja niin sitä myös kuvataan. Naisten ja nuorten tyttöjen näkökulma sisällissotaan on ainakin minulle uusi. Nämä naiset olivat valmiita tarttumaan aseisiin ja pukeutumaan housuihin lähtiessään ajamaan oikeuksia. Koko ajan toivoo, että päähenkilöt jotenkin selviäisivät hengissä, mutta käykö näin. Sitä en tietenkään paljasta.
Teoksessa on myös lämpöä, ystävyyttä, rakkautta, surua ja toisesta ihmisestä välittämistä ja huolehtimista.
Kuunneltuani Veriruusut oli selvää, että seuraavaksi vuoroon tulee Lahtarit, jota sanotaan Veriruusujen sisarteokseksi. Oli pakko etukäteen vilkaista kuka kirjan lukee. Se on Antti L.J. Pääkkönen. Toivotaan, että ei "häviä" Mantolle.
-------------
Esittelyteksi kustantajan sivuilta:
"Lahtarit kertoo ilmajokelaisista pojista valkoisten sotaretkellä Vaasasta Viipuriin. Eri rekistereitä taidokkaasti hyödyntävä teos on tarkka ja todelta tuntuva kuvaus kansalaissodan kaoottisuudesta ja raakuudesta. Mosaiikkimaisesti rakennetussa historiallisessa romaanissa ääneen pääsevät nuorten suojeluskuntalaisten lisäksi niin jääkäri, rintamalääkäri, muonittaja, arkuttaja, englantilainen kääntäjä kuin suomenhevonenkin.
Kanto yhdistää romaaniin dokumentaarista ainesta: päiväkäskyjä, sanomalehtikirjoituksia sekä otteita muistelmista ja kirjeistä. Lahtarit ilmestyy kansalaissodan alkamisen vuosipäivänä 27.1.2017. Se on sisarteos Kannon romaanille Veriruusut (2008), joka kertoi punaisista naiskaartilaisista."
Kirjan alussa on lista nimettyjä päähenkilöitä, jotka esiintyvät tarinassa aina välillä. On muitakin:
"Lisäksi tapahtumiin sekaantuu omasta halustaan tai vastentahtoisesti sotaan eksyneitä naisenpuolia, kuten emäntiä, arkuttajia, muonittajia ja muuan prostitueerattu, sekä postivirkailijan, pakaasimiehen, junanlähettäjän ja asemapäällikön kaltaisia virkamiehiä, Englannin lähetystö, ruotsalainen vapaaehtoinen aatelisupseeri, viipurilainen leskirouva, vaasalainen pikkupoika, 14-vuotias sankaripoika, jalasjärveläinen kornetinsoittaja ja suomenhevonen. Sodan johto antaa päiväkäskyjä ja senaattorit julistuksia, lehtiin kirjoitetaan ja sotakokemuksia muistellaan.""
Tarina alkaa vuodesta 1916, jolloin yhdeksäntoistavuotias lakitieteen ylioppilas Elias Ylivalli lakeuksilta lähtee matkaan...
Gummeruksen sivuilla kerrotaan, että ajatus kirjaan oli syntynyt:
"Museokeskus Vapriikin näyttelyssä. Anneli Kanto näki siellä valokuvan, jossa Ilmajoen suojeluskuntalaiset seisovat Tampereen valtauksen jälkeen Aleksanterin kirkon portailla. Takavasemmalla näkyy nuori mies nimeltä Jaakko Kanto, Anneli Kannon isoisä. Kuvasta syntyi romaani, jossa Kanto tutkii, mitä tapahtui tavallisille maalaispojille matkalla lännestä itään."
Tämäkin on mahdottoman hyvä kirja ja kertoo sisällissodan toisesta osapuolesta eli valkoisista, mutta miesten näkökulmasta. Hahmot ja tapahtumat on tässäkin kirjassa kuvattu aidosti. Suurimman vaikutuksen minuun teki 14-vuotias poika sekä hevonen. Hauska, että hevosellekin on annettu "suunvuoro".
Teoksessa on päähenkilöiden lisäksi paljon muitakin henkilöitä ja tekstejä, mutta silti tarinassa pysyy hyvin mukana.
Kanto on tehnyt molempiin teoksiin huikean taustatyön ja sen kyllä huomaa.
Molemmat teokset ovat huippuja. Suosittelen kuuntelemaan /lukemaan. Ei väliä kumman lukee/kuuntelee ensin, mutta minusta tuntui luontevammalta kuunnella ensin Veriruusut.
Mietin miltä nämä kirjat olisivat tuntuneet luettuina ja tulin siihen tulokseen, että etenkin Veriruusut kuunneltuna antoi tarinalle enemmän todentuntua, kiitos hyvän lukijan.
Jos haluat laajentaa tietojasi sisällissodasta, niin lue nämä. Suosittelen!
Lukija: Antti L.J. Pääkkönen on melkein yhtä hyvä kuin Manto, mutta ihan en tavoittanut samaa henkeä ja tunnelmaa mitä Veriruusuissa on. Toisaalta kirja on erilainen. Siinä on paljon lyhyitä lukuja ja yllämainittuja elementtejä (sanomalehtikirjoituksia, kirjeitä yms), joita ei oikein voi lukea muuten kuin normaalisti.
Pääkkönen saa pojot pohjanmaan murteesta ja Helsingin slangista. Kuullosti hyvältä ainakin minun korviini. Antti L.J. Pääkkönen on myös ääninäyttelijä, joten ei ihme.
Kiitos kustantajalle tai ken sitten oli lukijat valinnut. Nämä kirjat ovat sisällöltään niin vaikuttavia, että tarvitsevat ammattilaisen tulkitsemaan. Lisäksi plussaa, että nainen lukee naisista kertovan tarinan ja mies miehistä.
P.S. Lahtari oli punaisten käyttämä haukkumanimi Suomen sisällissodassa taistelleille valkoisille sotilaille sekä myös yleisesti porvareille ja suojeluskuntalaisille.
Alkujaan sana lahtari oli 1800-luvulla teurastajasta käytetty nimitys, jonka alkuperä on ruotsin kielestä 'slakta' eli teurastaa.
Valkoisten punaisista käyttämä samankaltainen nimitys oli punikki.
+++++++
Kirjailija, toimittaja, käsikirjoittaja
Anneli Kanto, synt. 1950 Pirkkalassa
Ilmestyneiä romaaneja:
Piru, kreivi, noita ja näyttelijä 2007 - Veriruusut 2008 - Pyöveli 2015 - Lahtarit 2017 - Ihan pähkinöinä 2018 - Rottien pyhimys 2021
Dekkarit:
Äänikirjapalvelun maksan itse.
Kommentit
Lähetä kommentti