Eino Leino: Päivän kehrä - runot + valokuvia Paltaniemestä

Eino Leinon päivää vietetään runoilijan syntymäpäivänä 6. heinäkuuta. Se on ollut vakiintunut liputuspäivä vuodesta 1992 alkaen. Päivää sanotaan myös runon ja suven päiväksi, josta aloitteen teki Veikko Sinisalo.

Kuvassa on Eino Leinon patsas Kajaanissa. Kirjakuvia ja lippukuvaa lukuunottamatta olen ottanut kaikki valokuvat Paltaniemessä kesällä 2021.

Puhu mulle, puro:

minne sull' on kiire?

Etkö tiedä, että

kuljet kuolemaasi,

menet merta kohti?

Viivy hetki, viivy!

"Tiedän kyllä, että

menen merta kohti,

kuljen kuolemaani.

Merestä ma tulin,

siksi sinne palaan:

mull' on kotiin kiire.

Eino Leino: Päivän kehrä, Valitut runot, 715 s. (runot) ja 768 s. yhteensä - ilm. 1953 - WSOY

Eri toisinnoista osastoiksi ja kolmeksi kokoelmaksi sommitellut sekä johdannolla, aikataulukolla ja tekstikritiikillä varustanut Aarre M. Peltonen .

Teos alkaa Aarre M. Peltosen esipuheella, sitten on noin 700 sivua runoja ja muutamia lyhyitä tarinoita. Lopussa on Leinosta tehty aikataulukko alkaen runoilijan syntymästä 1878 6.7. klo 10 ja loppuen kuolemaan 1920 10.1. klo 3.10.

Seuraavana on tekstikritiikkiä / 1.  Eino Leinon elämän ja tuotannon  pääkaudet 2. Kritiiikin työkenttä, tehtävä ja suoritustapa ja kolmanneksi: Yleistä runojen ja tekstitoisintojen valinnasta ja painatuksesta. Ihan lopussa vielä erittäin laaja lähdeluettelo. 

Tämä on runoteos, jota olen vuosien mittaan selaillut paljon, ja mukana on myös monille tuttuja runoja, kuten Mirjamin laulu: Kukka liittyvi kukkahan, rukka liittyvi rukkahan. Mihinkä liityn ma Mirjam rukka, missä on Mirjamin kukka? ... Hyljätyn valitus: Illalla kävelin ma kangasta pitkin, kankaalta kimpuksi kanervia kitkin... Tai tuttu virsi Oi, muistatko vielä sen virren: Oi, muistatko vielä sen virren, jota lapsena laulettiin, kun yö liki ikkunan liikkui - se virsi se viihdytti niin...

Runoihin on tehty myös paljon musiikkia. Vesa-Matti Loiri on tunnetuin Eino Leino-laulujen tulkki. 

Eino Leino-levy on julkaistu vuonna 1978 ja säveltäjinä toimivat Perttu Hietanen sekä kitarataiteilija Taisto Wesslin, joka sovitti kappaleet. Lp:tä on myyty lähes 120 000 kappaletta. 

Vuosien kuluessa musiikkia on tehty sekä levyihin että konsertteihin. 

Löytyypä myös runovideoita, joista uusin (Tähtitarha) julkaistiin 5.7.2022.  Tällöin näyttelijä Sami Aleksis Sainio esitti Eino Leinoa. Runovideot löytyvät täältä: Leino YouTube

Päivän kehrä-teos on päätynyt äitini hyllystä minulle.

Eino Leinon puretusta syntymäkodista Hövelöstä Paltaniemellä rakennettiin jäljennös 1978. Kainuun Eino Leino  -seuran omistama rakennus sijaitsee lähellä Paltaniemen kuvakirkkoa. 

Nuoren Leinon patsaan paljastustilaisuus oli Eino Leinon päivänä 2021. Rintakuvan on tehnyt kuvanveistäjä Sofia Saari

Talossa on keräyslipas, johon voi halutessaan pudottaa kolikon tai pari. Oi antaos kulkija euroa kaksi (2€), käy talonkin elämä helpommaksi!

Eino Leinon teoksia.

Valokuvia

Harmittavasti lasi heijasti enkä päässyt ottamaan kuvaan toisesta vinkkelistä. 

Eino Leino ja huumorikuvat.

Kuka on hän?

Kuka on hän? Kuiskeko kuutamoyön,

maan haltia, metsien haave,

vai lauluko laulajan rinnasta vain

ja henkeni yöllinen aave?

En tiedä, mut aave jos ollut hän lie,

niin johtanut ei hän harhaan,

ja jos oli laulu hän rinnastain, 

niin lauloin ma lauluni parhaan.

Eino Leino -talossa on kesäkahvio. 

Pienessä myymälässä myydään mm. Eino Leino -aiheisia t-paitoja...

sekä tiskirättejä ja tietysti kirjoja.

Talossa on viehättävä pihapiiri, jonka yhteydessä toimii Paltaniemen kesäteatteri.

Keskellä oleva punainen rakennus on Lystinurmi, jossa myydään teatterin väliaikatarjoiluja. Taustalla keskellä näkyy hieman katsomoa. Lava on punaisen rakennuksen takana.

Tänä vuonna Rakasta, kärsi ja unhoita-näytelmän ensi-ilta on tiistaina 12.7.2022  ja kesän viimeinen esitys on ke 3.8.2022. Näytelmän on ohjannut  Anne Ballini.

Linkki teatterin facebook-sivuille: Paltaniemen teatteri

Lystinurmen avoinna olevasta seinästä aukeaa kaunis järvimaisema. Lystinurmessa on nähtävillä joskus pieni valokuvanäyttely. Valtteri Mulkahaisen Karhu-näyttely loppuu jo 7.7.2022.

Pihalla on kysymystauluja Leinoista. Tässä kysytään: Runossa mainittu Einon äiti oli nimeltään a) Hilda b) Olga c) Riikka d) Emilia. Kuvassa on äiti Lönnbohm. 

..ja tässä: Eino Leinon kotilahden nimi oli: a) Paltajärven lahti b) Hövelön lahti c) Pikkusaaren lahti d) Toivoniemen lahti. Kuvassa on isä Lönnbohm. 

(Lintu oli päässyt pikkuisen tuhrimaan lasin pintaa). 

+++++++

Lehtimies, teatterikriitikko, kirjailija, runoilija

Armas Einar Leopold Lönnbohm eli Eino Leino on syntynyt 6.7. 1878 Paltamon Paltaniemessä Hövelin talossa. Leino oli suurperheen kuopus. Isä kuoli kun Eino oli 10-vuotias ja äiti menehtyi samana vuonna kun 17-vuotiaasta Leinosta tuli ylioppilas. Menetysten sanotaan vaikuttaneen Leinon tuotantoon.

Eino Leino oli naimisissa kolme kertaa ja lapsia on yksi, Eya Helka (synt. 1906), ensimmäisestä liitosta Freya Schoultzin kanssa.

Leinolla oli myös rakastettu ja hyvä ystävä jo ensimmäisen avioliiton ajoista alkaen, L. Onerva. He eivät kuitenkaan koskaan avioituneet ja suhde aiheutti skandaaleja Suomessa. Ystävyys jatkui Leinon kuolemaan asti. 

Kirjailijan esikuvia olivat mm. Aleksis Kivi ja Elias Lönnroth. Leino kirjoitti jo kymmenvuotiaana ja ensimmäiset runot julkaistiin Hämeen Sanomat -sanomalehdessä runoilijan ollessa kaksitoistavuotias.

Elämänsä viimeiset vuodet Leino vietti sairaaloissa ja parantoloissa. Hän oli myös viimeiset kymmenen vuotta elänyt kiertolaisena vailla omaa kotia. Välillä mies asui ystävien luona ja välillä lepokodeissa. 

 

Eino Leino kuoli 47-vuotiaana 1.10.1926 (nyk. Tuusula) Nuppulinnan Riitahuhdan täysihoitolassa.
(Lähde: www.paivyri.fi )

********

Ilmestyneet teokset:

Esikoisrunoteos on Maaliskuun lauluja 1896 (Otava) ja sen jälkeen on ilmestynyt kymmeniä runoteoksia. Kaunokirjallisia teoksia, näytelmiä ja asiakirjallisuutta on kymmenittäin. 

Leino on myös suomentanut useita teoksia.

Eino Leino oli tuottelias kirjailija, josta on myös kirjoitettu paljon: ensimmäinen teos on Juhani Siljon Eino Leino Lyyrikkona 1912 (Otava) ja uusimmat Panu Rajalan Virvatuli 2017 (Otava) ja Esko Piipon Eino Leino ja isänmaa 2017 (Esko Piippo) sekä Esko Piippo: Eino Leinon ystäviä ja polveenpotkijoita -  julkaistu 26.6.2022

Jos Eino Leino kiinnostaa, niin ohessa pari linkkiä.  Eino Leino-talo -sivut joissa kerrotaan talosta, sen toiminnasta, vuosittaisista tapahtumista sekä myytävistä tuotteista. Sivut sisältävät myös valokuvia:

Eino Leino -talo

Vielä kattavammin Eino Leinosta on Kainuun Eino Leino -seuran sivuilla, mm. runoja ja hauskoja anekdootteja. Alla Hauska seura -anekdootti ko. sivuilta.

Kainuun Eino Leino-seura ry

Hauska seura

Eino Leino istui eräänä iltana eräässä kapakassa. Seurana oli eräs Helsingin Sanomien toimittaja Repo sekä sitä paitsi eräs mainitun ravintolan stamkundi, joka miesmuistiin ei ollut selvää päivää nähnyt.

Oli puhuttu kaikki asiat puhki, mieliala oli laskemassa, putelit aivan tyhjät. Tilanne vaati ehdottomasti jotain repäisevää, jotain erikoista.

Silloin Eino Leino heräsi:

-Haa! Istunpa tosiaankin hauskassa seurassa! Tuossa on Repo, minä itse olen r e p o r tt r i ja tuo herra tuossa on- p o r t t e r i!

Se tuli kuin taivaasta. Raskas mieliala oli poispyyhitty. Ikävästä seurasta tuli hauska seura. Kyypparit lensivät edes ja takaisin, pullon korkit pamahtelivat - - -. Pian oli pöytä täydessä lastissa.

Portteriksi nimetty näet lupasi pistovata muhkeat illalliset asiaan kuuluvine lisineen hauskalle seuralle ja erittäinkin Eino Leinolle (Mesikämmen oli tapaansa mukaan ihan auki), mutta hän hyvin kainosti lisäsi, että kyllä reportteri Eino Leinokin sentään melkein hiveli niitä portterin rajamaita!

Ampiainen 1918

 Hyvää Eino Leinon sekä runon ja suven päivää!