Tuomas Lius: Sudenkorennon kesä - dekkari

 

Kuin halkaiseva miekka, joka ei voi halkaista itseään; kuin näkevä silmä, joka ei voi nähdä itseään.

Tuomas Lius: Sudenkorennon kesä, 506 s. - itsenäinen dekkari scifimaustein - ilm. 2021 - kannen maalaus: Riikka Miettinen-Syrjä - kirjan taustakuva: Pixabay - Like Kustannus Oy ******* arvostelukappale

Prologissa (Inari 1984) viitataan tositapahtumaan, jossa neuvostovalmisteinen harjoitusohjus eksyi 28.12.1984 Barentsinmereltä Suomen puolelle ja syöksyi Inarinjärveen. Tarina ei kuitenkaan kerro tästä tapauksesta kuin viitteellisesti. 

Kertomus alkaa 30.5.1985, jolloin kolmetoistavuotiaat Antti ja Jesse ovat lopettelemassa kouluvuotta. Ala-aste olisi historiaa ja kesäloma on edessä. Jesse elää lapsuuden ja murkkukauden välimaastossa, mutta Antti on jo hieman edellä. Yläasteella systeemit tulisivat muuttumaan, leikit jäisivät ja tilalle tulisivat ulkonäköpaineet - ja tytöt. 
Heli oli ollut Jessen kaveri jo perhepäivähoitoajoilta lähtien, joskin välissä oli ollut tauko kun Heli oli asunut välillä Ruotsissa. Etärakkaus vuotta vanhempaan Heliin ei kuitenkaan ollut hiipunut. Ikävä kyllä Heli on taas muuttamassa, syksyllä toiselle paikkakunnalle. Vielä olisi kesä aikaa, mutta mahtaako tyttö olla enää kiinnostunut?
Antti kehottaa Jesseä unohtamaan Helin ja olemaan vähän vähemmän skidi. Antti lupaa, että kesästä tulee paras ikinä.

Jesse ja Antti ajautuvat samaan seuraan hieman vanhempien poikien kanssa, naapurin Pertun ja  tämän kaverin Hexan. Heikki "Hexa" Paakkunainen on yksi keskustan kingeistä ja kaupungin pahamaineisimmista tappelupukareista. Poika on kuusitoistavuotias, mutta lihaksikkaan ruumiinrakenteensa vuoksi näyttää vanhemmalta. Hexa on kovis, jonka kanssa kannattaa olla väleissä. 

Jessen naapuritaloon, entiseen rukoushuoneeseen on muuttanut uusi asukas. Isokokoinen mies, josta liikkuu kaikenlaisia huhuja. Miehellä on myös iso vaarallisen näköinen koira. 
Tehdäkseen vaikutuksen isoihin poikiin Jesse lupautuu murtautumaan naapurin pihavarastoon ja varastamaan sieltä jotain. Huonostihan siinä käy. Toisaalta: Jesse ja hänen äitinsä tutustuvat venäläiseen taiteilija Nikolai Krapiviniin.

Rukoushuoneen naapuriin, vanhaan siniseen puutaloon on puolestaan muuttanut Jukka Kolehmainen. Mies on aloittamassa loppukesästä tutkijana biologian laitoksella. Kaarina ja Jesse tutustuvat mieheen, kun tämä auttaa Jessen kiipelistä. 

Kirjan alkuosa on lähinnä murrosikäisen Jessen kasvutarinaa, jossa taustoitetaan Jessen ja hänen äitinsä Kaarinan elämää. Annetaan myös aavistaa, ettei kumpikaan miehistä ole ehkä se joksi heitä luullaan. Jesse oli Nikolain luona käydessään huomannut, että mies piilottelee jotakin. Esimakua tapahtumiiin saadaan kun Nikolai esittelee erään keksintönsä Jesselle. Yllättävä veto, onko murrosikäinen poika oikea henkilö pitämään salaisuutta?

Romaanin toinen puoli onkin sitten ihan jotain muuta. Jesse ja Kaarina tutustuvat paremmin Nikolaihin ja Jukkaan. Jesse jopa miettii voisiko Jukka olla hyvä isäehdokas samanikäiselle äidille.

Mutta, mutta onko mikään mitään miltä näyttää? Ja nyt palataan prologiin ja Inarin tapahtumiin. Mitä naapurissa puuhataan? Liittyvätkö asiat prologissa mainittuun Inarinjärven onnettomuuteen?
Alkaa kirjan trilleriosuus: kylmä sota, vakoilu, tiedustelupalvelut ja aseteknologia 1980-luvun maisemissa.

Täytyy myöntää, että aloittaessani kirjaa olin noin kahdensadan sivun verran ymmälläni. Takakannessa sanotaan; Tiivistunnelmainen trilleri asevarustelun ja vakoilun hallitsemasta 80-luvusta. Luen kuitenkin ihan jotain muuta. Luen murrosikäisten poikien kasvutarinaa ja sitä mitä keskenkasvuinen on valmis tekemään osoittaakseen rohkeutensa hieman vanhemmille kavereilleen ja saadakseen hyväksyntää. 

Huoleni osoittautui ennenaikaiseksi, vaikka viihdyinkin nuorten kollien parissa. Itse asiassa olisin lukenut vaikka koko kirjan Jessestä ja hänen kavereistaan, sillä Lius osaa niin hyvin paneutua poikien teinimaailmaan. 

Kirja jakaantuukin kahteen osaan, jo mainitsemaani teinipoikien elämään sekä nopeatempoiseen trillerimäiseenn loppuosaan. 

Tarinan päästessä vauhtiin edetään junan lailla. Loppupuolta olisi voinut hieman himmata, sillä kuolema alkoi niittää satoaan turhankin paljon. Oman mausteensa loppuosaan antaa scifipläjäys, jota ei onneksi ollut enempää. Mukana on myös muutamia rankanpuoleisia tappelu- ja kiusaamiskohtauksia. 

Repliikkeihin antaa väriä pohjoiskarjalainen mie- ja sie-sanojen käyttö. Sopii hyvin, Joensuussa kun ollaan.

Tarinan tekee osin käsiskirjoitusmaiseksi musiikki. Joidenkin lukujen alussa on nimittäin mainittu biisejä, ikään kuin ääniraitoina, esim. (Katrina and the Wavesin "Walking on Sunshine" alkaa soida). Kirjailijaa lainatakseni: Koska musiikilla on ollut suuri merkitys Sudenkorennon kesä -romaanin tunnelman luomisessa, olen koostanut YouTube -soittolistan, jonka toivon syventävän lukukokemustasi. 
Kirja alkaa: Iron Maidenin kappaleella "Minutes to Midnight" ja mukana on erilaisia biisejä.

Kuinka mukavaa olisi lukiessa ollut saada oikeat musiikit aina kohdalleen. Nyt täytyy vain tyytyä kuuntelemaan mitä soittolista tarjoaa. Linkkiä en löytänyt kirjailijasivulta, vaikka niin luvattiin, mutta googlaamalla löytyi. YouTuben soittolistalla on 33 kappaletta. Kuuntelin koko soittolistan, ja entistä enemmän harmitti ettei saanut kappaleita kohdilleen, kuten elokuvissa.


Olen lukenut pari Liuksen dekkaria. Esim. Haka-kirjan vuonna 2010 ja ihastunut jo silloin Liuksen tyyliin. En tiedä miksi sitten pari viimeistä on jäänyt lukematta. Joka tapauksessa Sudenkorennon kesä yllätti monimuotoisuudellaan. Olisin halunnut vähän tiivistää (kuinkas muuten), etenkin loppushowta. Entä miten kahta niin erilaista tarinan osaa olisi saanut yhdistetyksi kokonaisuudeksi. 
Joka tapauksessa kirja on jännittävä ja tapahtumarikas, vaikka alkuosa on erilainen ja vaikka kaikki ei olekaan ihan uskottavaa. 

P.S. Hieno kansi!

Vain yksinkertainen mieli pyrkii monimutkaistamaan elämää. Älykäs mieli vaalii yksinkertaisuutta, koska se tekee elämästä helpompaa ja tarjoaa enemmän iloa.

+++++++
Kirjailija, toimittaja
Tuomas Lius, synt. 1976 Joensuussa

Ilmestyneet teokset:
Kalle Kustaa Korkin paluu 2006 - Keisari (yhdessä Kimmo Puustisen kanssa) 2012 - Magnum opus 2015 - Sudenkorennon kesä 2021

Etsivätoimisto Haka -sarja:
Haka 2009 - Marko Pippurisen joulutervehtys -novelli (julk. Karjalaisessa 2009 + Hakan pokkaripainoksessa 2010) - Laittomat 2010 - Härkäjuoksu 2011 - Lanka palaa 2019 
Tulossa: Sikojenlahti ilm. syyskuussa 2021

Lisäksi novelleja, jatkosarjoja ja yksi sarjakuvateos.

Kommentit

  1. Onpas jännän oloinen kirja! Mietin, jäisinkö lukiessa jumiin tuohon kasvukertomukseen, jos se tuntuu vain pohjustukselta. Toisaalta voihan se olla hyväkin osio. Mutta onpahan selvästi melkoinen hybridi tämä teos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin se alku on hyvin kirjoitettu, vaikkakin tuntuu hieman erilliseltä. Toisaalta, saattahan olla että joku ei edes koe sitä niin . Hyvä kirja kuitenkin.

      Poista

Lähetä kommentti