Svernström: Ken leikkiin ryhtyy & Mackintosh: Panttivanki - dekkari

 

Aiheista: Paluuta menneeseen ja erään henkilön traumaattisiin kokemuksiin sekä 20 tuntia ahtaassa paikassa, jossa alkavat uhkaavat tapahtumat.

Miehistö säntäilee käytävillä. Ilmassa on paniikin tuntu - ihmiset huutavat ja pyytävät apua, jotkut nousevat seisomaan nähdäkseen paremmin, mitä on tekeillä.

Clare Mackintosh: Panttivanki, 419 s. - itsenäinen dekkari - suom. ilm. 2021 - Hostage 2021 - suomennos: Marja Luoma - Gummerus ******* kirjaston kirja

Lentoemäntä Mina on lähdössä uuden lentokoneen neitsytmatkalle Lontoosta Sydneyhin. Adam jää viisivuotiaan Sophien kanssa kotiin. Mina ja Adam ovat eronneet, mutta ovat sopineet, että Adam saa asua Minalla silloin kun tämä on lennoilla. Järjestely on Sophielle helpompaa. 

Lennoilla on mukana erilaisia matkustajia, joista joku saattaa olla niin lihava, että kankun toinen puoli leviää naapurin istuimelle eivätkä kärryt pääse ohi jollei henkilö väistä. Jotkut höpöttävät tuskastuttavasti koko ajan. Joidenkin lapsi huutaa ja kiukuttelee. Toiset taas kuvittelevat olevansa prinsessoja tai prinssejä, jotka hyppyyttävät matkustamohenkilökuntaa kuin olisivat koneessa yksin. Tällaisia ihmisiä on myös neitsytlennolla mukana. 

Kaksikymmentä tuntia koneessa on pitkä aika, joten jotain viihdykettä pitää yrittää keksiä. Jotkut lukevat, jotkut nukkuvat. Toiset syövät ja juovat tai katsovat näytöltä elokuvia. Tai yksinkertaisesti vain pelkäävät, pelkäävät aivan kamalasti. 

Lento sujuu hyvin ja tunnit vierivät, kunnes Mina löytää erään henkilön tavaroista läheisensä valokuvan. Mina ei tunne henkilöä, joten miksi vieraalla on tämä valokuva? Sitten Mina saa uhkaavan viestin nimettömältä matkustajalta. Minan pitäisi tehdä eräs asia muuten tapahtuisi kauheita, eikä kone koskaan pääsisi laskeutumaan Sydneyn kentälle. 

Minalla on edessään hengenvaarallisia valintoja. 

Dekkarissa on monta kertojaa: Adam, Mina sekä matkustajia eri istumapaikoilta (Matkustaja paikalla 2D, Matkustaja paikalla 1G jne). Lentokoneen tapahtumien ja matkustajien kertomusten lisäksi kerrotaan myös Minasta ja Adamista. 

Mackintoshilla on tapana kirjoittaa muistiinkirjaansa lauseenpätkiä, ikään kuin aihetynkiä. Kirjailija oli kirjoittanut lentämiseen liittyviä aiheita muistiin ja pian sen jälkeen oli lukenut artikkelin Lontoon ja Sydneyn välisen ensimmäisen suoran lennon valmisteluista. Kirjailijaa on aina hirvittänyt ajatus kymmenentuhannen kilometrin korkeudella oleskelusta, mitä kaikkea saattaisi tapahtua kun koneesta ei pääse pois. 

Kirja eteni puoliväliin asti ihan mukavasti, mutta sitten kun alkoi tapahtua, niin tapahtui minullekin: tylsistyin. Tuntui, että tiettyjä tapahtumia oli pitkitetty liikaa. Plussaa annan eräälle yllätykselle. Osin tarina tuntui liian epäuskottavalta. Yleensä en kiinnitä moiseen liiemmin huomiota, sillä fiktio on fiktiota, mutta nyt jostain syystä vaivasi. Panttivanki ei nyt vaan ollut minun kirjani, mutta ehkä se on juuri sinun. 
Eniten olen pitänyt toisesta osasta: Minä näen sinut (linkki).

Soisin ettei niin monista ulkomaalaisista sanoista väännettäisi suomennoksia, tässä tapauksessa tonic on kirjoitettu tonikki.

+++++++

Kirjailija, ent. poliisi
Clare Mackintosh, synt.  1976  Bristolissa. Asuu Walesissa

*******
Ilmestyneet teokset:
Annoin sinun mennä 2017 - Minä näen sinut 2018 - Anna minun olla 2018 - Lopun jälkeen  2019 - Panttivanki 2021

Linkki toiseen dekkariin: Minä näen sinut

Linkki kolmanteen dekkariin, lyhyehkösti: Anna minun olla

Jostain kumman syystä neljäs kirja, Lopun jälkeen, on lipunut ohitseni lukematta.

.......................

Olinda ei tullut hänen luokseen. Sixten oli kuitenkin nähnyt, että Olinda oli astunut koulun ovesta ulos heti hänen jälkeensä. 

Bo Svernström: Ken leikkiin ryhtyy, 496 s. - 2. itsenäinen osa Edson & Söderberg -sarjaan - suom. ilm. 2021 - Lekarna 2020 - suomennos: Pekka Marjamäki - alkuperäinen kansa: Elina Grandin - WSOY ******* kirjaston kirja

39-vuotias Robert (mies on keksinyt tämän nimen itselleen) syö syntymäpäiväateriaansa kun puhelin soi. Soittaja on toimittaja Lexa Andersson, joka haluaisi tavata. Robert ei halua, vaan sulkee puhelimen.

Robert oli 11-vuotiaana tappanut ikäisensä pojan naapurin autiotontilla. Tapahtumat ovat kadonneet muistista, vaikka Robert on jo vuosia käynyt terapeutilla. Robert ei haluakaan muistaa ja on vältellyt ihmisiä tapahtumista alkaen. 

- Vaikka et muistakaan, mitä Maxille tapahtui, se ei tarkoita, että olisit murhannut muita lapsia.

Mutta onko Robert surmannut Maxin?

Toimittaja Lexa Andersson ei lannistu vaan ilmestyy Robertin oven taakse ja kertoo haluavansa kirjoittaa kirjan.
- Olen tutkinut sinun keissiäsi. Siitä kirjoitettiin paljon tapahtuma-aikaan ja jonkin verran myös myöhemmin kuoleman vuosipäivinä. Mutta kukaan ei ole kirjoittanut sinun näkökulmastasi.

Robert suostuu ja näin he alkavat tutkia menneisyyttä.

Toisella tapahtumajanalla kulkee 11-vuotiaaan Olindan tarina. Tyttö on kadonnut koulumatkalla. Kuutisenkymmentä henkilöä kulkee maastossa etsimässä Olindaa, kun joku huutaa löytäneensä vihreän takin. 

Carl Edson ja Jodie Söderberg tutkivat. 

Mitä oli tapahtunut loppukesällä kaksikymmentäkahdeksan vuotta sitten? Entä mitä Robertin lapsuudessa? Missä on Olinda Sikonova? Paljonko kuolemantapauksia on vielä tulossa tai aiemmin ollut? Saako Lexa kirjaansa ikinä valmiiksi?

Mitä olen kirjannut teoksesta? Liikaa henkilöitä, sekava rakenne, pettymys. Tiivistystä kaipasin ja rutkasti. Luettuani n. 150 sivua mitään ei ollut tapahtunut. Minne ovat kadonneet esikoisessa olevat yllätykset ja harhautukset? (Raakuuksia en kaivannut ja onneksi niitä ei olekaan.)

Kirjailijan teksteissä on dekkareissa harvemmin nähtyä sulkujen käyttöä. Toimiiko se? Makuasia, minua se ei häirinny, mutta ilmankin olisin pärjännyt.
-... näen vinon nenäni (kaaduin lapsena pyörällä portaikossa, silmät (tummanruskeat) ja keskivaaleat (eli ei minkään väriset) hiukseni... Ja kun sivelen parransänkeäni (epätasaisesti kasvavaa punaisenruskeaa karvoitusta), kaikki tuntuu tavalliselta.

Tällä kertaa ei ollut minun dekkarini. Lisäksi olin pitkään pihalla kuka, missä ja milloin. Plussaa se, että tässä osassa ei ole samanlaisia raakuuksia kuin edellisessä. Kansiliepeessä sanotaan: Kirjassa käsitellään traumaattista tapahtumaa menneisyydestä, ja sitä, miten trauma manipuloi muistia. 

Mutta makuasioitahan nämä pitämiset ovat, niin kuin usein todetaan.

+++++++
Kirjailija, toimittaja ja kirjallisuusalan tohtori
Bo Svernström, synt 1964

*********
Ilmestyneet teokset:
Uhri ja pyöveli 2020 - Ken leikkiin ryhtyy 2021

Linkki edelliseen osaan. Uhri ja pyöveli