Kukka ei ole vain kukka, se on uuden puutarhan alku.
Eddie kävi normaalia koulua kolmetoistavuotiaaksi asti, sitten poika joutui lähtemään koulusta juutalaisuuden takia. Isä lähetti pojan hienomekaanikon ammattioppiin yhdeksän tunnin junamatkan päähän kotoa. Eddie käytti väärää nimeä; Walter Schleif.
Vuonna 1938 kahdeksantoistavuotias Eddie teki nuoren elämänsä suurimman virheen. Poika päätti yllättää vanhempansa näiden 20-vuotishääpäivänä. Vanhemmat olivat kuitenkin piiloutuneet, mutta sitä Eddie ei tiennyt, ja päätyi Buchenwaldiin.
Eddiellä oli takanaan useita pakoja ja hän tapasi onnekseen myös perheensä. Lopulta he kaikki, Eddie, isä, äiti ja sisko päätyivät Auschwitziin, jonka porteilla vanhemmat joutuivat toiseen jonoon. Eddiestä tuli orpo. Aluksi ei ollut tietoa sisarestakaan, mutta Henni selvisi hengissä.
Eddie kuvailee Auschwitziä painajaiseksi, jossa oli käsittämättömiä kauhuja. Jaku kiittää selviytymisestään osaksi ystäväänsä Kurt Hirschfeldiä, jonka kanssa olivat leirillä. Eddie ja Kurt tapasivat myöhemmin Brysselissä ja hankkivat yhteisen asunnon, jossa asuivat kunnes Kurt löysi vaimon. Pariskunta muutti Israeliin.
Loppuosa kirjasta kertoo ajasta jolloin Eddie oli päässyt pois leiriltä. Tuolloin mies painoi 28 kiloa ja oli vakavasti sairas.
Leiriltä Jaku päätyi Brysseliin, jossa tapasi tulevan vaimonsa Floren, juutalainen hänkin. Pariskunta avioitui 20.4.1946, joka on Hitlerin syntymäpäivä.
Jaku oli päättänyt ettei enää ikinä astu Saksan maaperälle, joten aviopari muutti Australiaan, jonne Henni-sisarkin oli lähtenyt. Elämä Australiassa alkoi sujua. Ensin Eddie osti huoltoaseman ja myytyään sen päätyi kiinteistöalalle.
Jakulta kului kolmekymmentä vuotta ennen kuin pystyi puhumaan holokaustista. Niinpä pojat, Michael ja Andre, kuulivat isänsä tarinan vasta aikuisina.
Tärkein asia, jonka Eddie Jaku oli koskaan oppinut: suurin lahja on toisen ihmisen rakkaus. Rakkaus pelasti minut, sanoo Jaku. Perheeni pelasti minut.
Päätin etten vähään aikaan lue enää yhtään keskitysleirikirjaa, mutta kun kirjaston vapaiden äänikirjojen valikoima oli kovin vähäinen, niin päätin ottaa tämän kuunteluun. Eikä harmita.
Kirjan lukija Markus Niemi kertoo Eddie Jakun tarinaa hyvin levollisesti. Teoksen alussa on lapsuutta ja nuoruutta. Ja sitä onnea, että isä järjesti opiskelemaan, sillä se saattoi pelastaa hengen useammankin kerran.
Elämää leireillä on kuvattu suht maltillisesti - Eddie eli kolmella keskitysleirillä. Jaku on kokenut ja nähnyt kauheuksia, mutta niillä ei mässäillä, ne vain kerrotaan. Maatessaan pakkasyönä kovilla puulankuilla ilman peittoa kymmenen alastoman miehen kanssa, Jaku ei osannut kuvitella selviävänsä hengissä edes yhdestä yöstä. Ja onhan Eddiellä ollut tuuria, että on selvinnyt hengissä kaasukammiojonoista, eikä vain kerran vaan kolme kertaa.
Loppuosa kertoo Eddie Jakun loppuelämästä, vaimon tapaamisesta, muutosta Australiaan, siellä pärjäämisestä ja lasten syntymästä sekä siitä miten mies vihdoin päätti kertoa tarinansa, jonka on sittemmin saanut kertoa lukemattomia kertoja.
Jokainen hengenveto on lahja!
+++++++
Kirjailija, ent. huoltamoyrittäjä ja kiinteisönvälittäjä
Abraham Salomon Jakubowic eli Eddie Jaku, synt. 1920 Leipzigissä ja asuu nykyään Australiassa. Eddie ja Flora ovat olleet naimisissa 73 vuotta.
Jakun numero on 172338. "Kun he tatuoivat numeron käteeni, minut tuomittiin hitaaseen kuolemaan, mutta ensin he tahtoivat tappaa rohkeuteni ja itsetuntoni."
Kirjailija sanoo haastattelussaan mm. näin: "Olen onnellinen jokaisena aamuna jolloin herään. (...)
En vihaa ketään, en edes Hitleriä. (...) En rakasta kaikkia, mutta en vihaa ketään. Kostoa ei ole; ainoa kosto on elossa pysyminen.
Jaku on kertonut tarinaansa aina vuodesta 1992 alkaen.
********
Ilmestyneet teokset:
Maailman onnellisin mies 2021
Jaku oli 99-vuotias kirjan ilmestyessä.
Edit: Kirjailija menehtyi Sydneyssä lokakuussa 2021 ja ehti näin ollen täyttää 101 vuotta.
Kommentit
Lähetä kommentti