Gin Phillips: Niin kuin me olisimme kauniita - dekkari


303 s. suom. ilm. 2018
Fierce Kingdom 2017
suomennos: Jaakko Kankaanpää
kansi: Anders Carpelan
Kustantamo S&S

- kirjaston kirja

Gin Phillips, synt. ??
Montgomeryssä ja asuu Birminghamissa
- kirjailija





---   Kello 16.55 ---

Hän avaa käsilaukkunsa ja katsoo puhelinta. Meidän täytyy varmaan lähteä portille siinä viiden minuutin päästä...

Lincolnin puhuessa metsän halki kantautuu terävä kova ääni. Kaksi räsähdystä, sitten vielä muutama lisää. Pauketta kuin ilmapalloja puhkaistaisiin....
Voisiko se liittyä jotenkin halloweniin...tai joku tekee rakennustöitä vaikka katuporalla?

Joan käy aina välillä 4-vuotiaan poikansa Lincolnin  kanssa eläintarhassa, ja mieluummin iltapäivisin, koska silloin on suurin osa kävijöistä jo lähtenyt pois.
Lincoln haluaisi kovin mielellään jäädä tuokioksi.
- "Ehditäänkö olla vielä vähän aikaa?" Lincoln kysyy
"Ei", Joan sanoo. "Kello on jo melkein puoli kuusi. Sulkemisaika. Meidän täytyy lähteä nyt heti, että emme jää tänne lukkojen taakse."

Joan ottaa Lincolnia kädestä ja he alkavat kulkea kohti uloskäyntiä. Matkalla Joan huomaa, että Koala-kahvilassa on jo ihan hiljaista vaikka yleensä henkilökunta pistää paikan kiinni vasta viisitoista minuuttia ennen sulkemisaikaa. Edempänä näkyy muutama kaatunut linnunpelättikin. Sitten...sitten Joan näkee...jotain hirvittävää...
- Joan tarttu Lincolniin ja punnertaa hänet syliinsä. Lincolnin jalat heiluvat raskaina kun hän asettuu vasten Joanin lantiota. Joanin oikea käsi tarttuu vasemman käden ranteeseen hänelle istuimeksi ja sitten -  Joan juoksee!

Mitä sellaista Joan näki, että säntää poikansa kanssa suin päin pakoon samalla miettien minne voisi turvallisesti piiloutua?

Siitä alkoivatkin Joanin ja Lincolnin kauhunhetket.
Piilopaikka löytyy, mutta pystyykö 4-vuotias puhelias poika olemaan hipihiljaa. Ei saisi liikahtaakaan ei puhua, eikä mielellään edes kuiskata. Mitä sitten kun tulee vessahätä tai alkaa nälättää? Miten äiti toimii?

Kirjan tapahtumat sijoittuvat illan kolmeen tuntiin. Kertojia on muutama, mutta eniten äänessä on Joan-äiti.
Tarina alkaa lupaavasti ja itsekin melkein pidätin hengitystä ja usein teki mieli hyssytellä lasta. Kirja kertoo äidin ja lapsen suhteesta ja mitä äiti on hädän hetkellä valmis tekemään lapsensa puolesta ja mihin kaikkeen venymään. Onko äidin toiminta aina järjellistä?
Äidin ja lapsen keskustelut ovat kirjan parasta antia, joskin 4-vuotias poika jutustelee välillä ehkä liian aikavasti.
Kirjassa on mukana on myös muutama muukin henkilö, mutta heidän roolinsa jäävät aika pieniksi ja ohuiksi.
Loppua kohden tarina jotenkin, jollei nyt suoranaisesti lässähdä, niin jännite hajoaa kuitenkin. Kirjailija ei saa suht hyvin alkanutta kertomusta päättymään järjellisesti, vai onko lopun rakenne kuitenkin tahallista? Haluaako kirjailija, että lukija jää itse miettimään tiettyjä asioita. Niin tai näin, niin juonenpäitä jäi kuitenkin auki, mitä mm. tapahtui X:lle ja etenkin v:lle? Olisin toivonut loppupuolen toisenlaiseksi. Aihe kuitenkin on valitettavan ajankohtainen.

Phillips itse pitää kirjan loppua tärkeänä, mutta kuitenkin kirjoittaa hieman oudon lopetuksen.
Kts.* Pari sanaa kirjailijasta .

    ---   Kello 20.05  ---

P.S. Kirjan suomalaista nimeä en ymmärrä. Siitä tulee mieleen lähinnä rakkausromaani ja mietin koko ajan lukessani, että milloin tulee se ahaa-ilmiö, jolloin tajuan nimen. Tunnustan ettei sitä tullut eikä auennut dekkarin alkuperäinen nimikään Fierce Kingdom, mutta vika saattaa olla ihan minussa itsessäni.

++++++++++++++++++
Pari sanaa kirjailijasta & tuotannosta:
Gin Phillips lukenut poliittista journalismia sekä työskennellyt lehdessä. Phillips on asunut New Yorkissa ja Washingtonissa ennen kuin muutti Alabamaan.
Kirjailijan mielestä hyvyys on paljon mielenkiintoisempaa kuin pahuus. Gin itse lukee kirjoja alleviivaten ja hymynaamoja lisäten. Phillips pitää Elizabeth Stroutin, Ann Patchettin ja Toni Morrisonin kirjoista. Kun kysytään kumpi kirjassa on tärkeämpää, alku vai loppu, niin vastaus on: loppu. *Kuka tahansa osaa tehdä iskevän alun, mutta loppuun on pystyttävä järjellisesti kokoamaan kaikki juonenpätkät sekä rakennettava kunnollinen lopetus.

Gin Phillips on kirjoittanut useita kirjoja sekä aikuisille että nuorille. Kirjoja on myyty 29:ssä maassa. Blogin teos on kirjailijan ensimmäinen trilleri.
(Lähteet: Gin Phillipsin kotisivu ja The Globe and Mailin kirjahaastattelu 7/2017)
**************
Ainoa suomennettu teos: Niin kuin me olisimme kauniita 2018

Kommentit