Choo, WaiHong: Naisten valtakunta, kiinalaisen vuoristoheimon salattu maailma

Mosuo-heimon keskuudessa naiset tekeät kaikki tärkeät päätökset, omistavat maan ja hallitsevat perheen taloutta ja omaisuutta. Myös lapset kuuluvat äideilleen. Rakkauselämässä ja parisuhteessakin valta on naisilla.

Choo WaiHong : Naisten valtakunta - Kiinalaisen vuoristoheimon salattu maailma, 284 s. ja 8 kuvasivua - suom. ilm. 2018 - The Kingdom of Women: Life, Love and Death in China's Hidden Mountains 2017 - suomennos: Sirpa Saari - kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy - Minerva Kustannus Oy ******* kirjaston kirja

Kirja on tositarina, joka kertoo Choon viettämästä ajasta salatussa kiinalaisessa mosuo-heimossa. Monipuolinen sisältö tekee siitä myös tietokirjan, jonka vuoksi blogini teksti on vain raapaisu Naisten valtakunnasta.

- Lukijalle kirjailijalta: .. Olin lähtenyt matkalle tutustuakseni kiinalaisiin juuriini ja perehtyäkseni esi-isieni tuhansia vuosia vanhaan historiaan ja kulttuuriperintöön.

Choo kyllästyi huippujuristin elämäänsä hektisessä, miesvaltaisessa yritysmaailmassa. Niin Choo jätti irtisanoutumisilmoituksen, lähti kohti seikkailuja ja päätyi matkallaan Lugujärvelle, jonka oletti olevan vain yksi pysähdyspaikka Kiinan-kierroksen varrella.

- Tämän syrjäisen seudun kätköissä asustivat mosuo- heimo, jonka kerrottiin olevan yksi maailman viimeisistä jäljellä olevista matrilineaarisista yhteisöistä...
(... Matrilineaarinen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että yhteisön jäsenten polveutuminen ja sukulaissuhteet määritetään puhtaasti äidinpuoleisen sukulinjan perusteella.)

Choo oli löytänyt matkailulehdestä artikkelin tästä Mosuo-heimosta eli na-kansasta, joka palvoo luonnonhenkiä ja kunnioittaa eniten Gemu-nimistä vuorenjumalatarta. Heimo asuu Himalajan vuoriston itäreunalla.
- Halusin päästä itsekin tämän jumalattaren läheisyyteen ja nähdä omin silmin, miten tämä poikkeuksellinen, naisia kunnioittava heimo oli onnistunut sinnittelemään hengissä patriarkaalisessa Kiinassa.

Ei ihme, että yhteisö kiinnosti kun ajattelee kuinka hallitsevassa asemassa miehet Kiinassa ovat ja jossa edelleen suositaan poikalapsia. Tämä on todellinen ongelma, sillä naimattomia miehiä on aivan  liikaa. Luin Rauno Saision blogista, että Kiinassa arvioidaan olevan vuonna 2020  24 miljoonaa naimatonta miestä!

Pääteemana on matrilineaarinen yhteisö, jossa ylin päätäntävalta on isoäidillä ja talo & tilukset periytyvät äideiltä tyttärille. Naiset vastaavat myös kaikista raha-asioista.
Mosuot eivät tunne avioliittoa, vain vierailuliiton, jossa mies (axia) ei asu kumppaninsa kanssa, vaan ainoastaan vierailee tämän luona. Lapset kuuluvat aina äidille, eikä miehellä ole minkäänlaisia aviomiehen tai isän velvotteita. Äiti pysyy koko ikänsä "sinkkuna" eli käytänössä kaikki naisen lapset ovat aviottomia, koska nainen ei ole naimisissa eikä ole miestä, joka voisi väittää lapsia omikseen. Vapaus avioliitosta ei kuitenkaan tarkoita, etteivät ihmiset sitoutuisi toisiinsa, eivätkä naiset vaihda miestä kuin paitaa.

Myös sisko-sanan käytöllä on laajempi merkitys kuin meidän yhteiskunnassamme.
Tämä todella monimutkainen, erikoinen ja ainutlaatuinen rakkauselämä ja suhteet ovat kirjassa saaneet oman lukunsa.

Mosuonaiset välttävät kaikenlaista koristautumista ja ehostamista, paitsi juhlissa. Tällöin pukeudutaan kansallispukuun. Arkena käytetään farkkuja. Naiset ovat hoikkia, ryhdikkäitä ja huokuvat itsevarmuutta.
Miehet puolestaan ovat kuin riikinkukkoja, käyttävät paljon koruja, ovat komeita ja lihaksikkaita sekä taitavia tanssimaan ja laulamaan. Miehet tarvitsevat kaikkia näitä ominaisuuksia naisten hurmaamiseen, sillä nainen on se joka valitsee itselleen kumppanin (axian).

Mosuot metsästävät ja keräävät luonnonkasveja ja syövät muutenkin luonnonmukaista ruokaa vailla lisäaineita tai kemikaaleja. Lihaa syödään paljon, etenkin possua, sillä:
- Tarvitsemme lihaa pysytelläksemme talvella lämpiminä. Meidän kaltaistemme, korkealla vuoristossa elävien ihmisten pitää saada lihaa, muuten emme selviä kylmästä.

Ruokailu aloitetaan seremonioilla, jotka lopetetaan isoäidin lukemaan ruokarukoukseen:
- Suojele hevosmiehiä heidän matkallaan. Varjele heitä astumasta okaiden päälle tai kohtaamasta käärmeitä. Suojele perhettämme. Olkoon elämämme rauhanomaista. Vahvista tulevia sukupolvia. Suo elomme aikana ampumiemme nuolien osua maaliinsa.

Suuri osa väestä on lukutaidotonta, mutta monet ovat silti kyenneet opettelemaan mandariikiinaa, jotta selviäsivät oman yhteisönsä ulkopuolella. Normaalisti mosuot käyttävät omaa kieltään.

Feministiksi itseään sanova Choo asui kuuden vuoden aikana ison osan vuodesta yhteisön parissa, jotta pääsi tutustumaan heimoon paremmin. Elämäänsä helpottamaan kirjailija rakennutti itselleen talon, johon  halusi tehdä omia muutoksiaan ja rakennutti mm. saniteettitilat, joita mosuoiden taloissa ei ole. Kuvassa oleva talo on rakennusvaiheessa. Yksityiskohtana mainittakoon, että rakentamisessa ei ole käytetty nauloja.
Myös talon rakentamisesta on oma lukunsa niin kuin monesta muustakin kiinnostavasta aiheesta.


- Ikävä kyllä mosuoiden aito, yksinkertainen elämäntapa on katoamassa. Modernin kehityksen myötä elämä tässä maanpäällisessä paratiisissa muuttuu kovaa vauhtia. Olen viettänyt kuusi vuottta yhteisön keskuudessa ja päässyt omin silmin todistamaan miten luontaistaloudessa eläneistä viljelijöistä on tullut käden käänteessä Kiinan nopeasti laajenevan turistibisneksen pelinappuloita.
Mosuot ovat vähitellen unohtamassa muinaiset matrilineaariset juurensa.

Kirja on mielenkiintoinen kurkistus erilaiseen yhteisöön, erikoiseen yhteisöön, häviävään yhteisöön. Hyvin kirjoitettu, mutta mielestäni turhan paljon toistettu samoja asioita eri luvuissa. Toisto ei silti häirinnyt ainakaan minun lukukokemustani ja toisaalta monet "kuviot" olivat sen verran hankalia ymmärtää (esim. perheen rakenne) ettei kertaus ollut pahitteeksi. Kuvat olivat hyvänä lisnänä. 
Vielä yhdellä tekstin läpikäynnillä ja editoinnilla kirjasta olisi saanut jämäkämmän, mutta kaikesta huolimatta: pidin.

Nähtäväksi jää, olemmeko kadottamassa Naisten valtakunnan lopullisesti.

+++++++
Kirjailija, matkailija ja ent. huippujuristi
Choo WaiHong, synt. ?? Vuonna 2006 Choo jätti menestyksekkään huippujuristin työnsä Singaporessa ja Kaliforniassa ja ryhtyi kirjoittamaan matkakertomuksia eri julkaisuihin. Choo löysi matkailulehdestä artikkelin Mosuo-heimosta ja kiinnostui. Choo eli kuusi vuotta heimon parissa ensimmäisenä ja ainoana heimon ulkopuolelta tulleena yhteisön jäsenenä. 

********
Ilmestyneet teokset:
Naisten valtakunta - Kiinalaisen vuoristoheimon salattu maailma 2018

P.S. Choo on isältä saatu sukunimi, Wai tarkoittaa tyttöä ja Hong on etunimi.

Kommentit