Tämä ei ole kirja naissankareista. Toki osa naisista kelpaisi mainiosti esikuviksi, mutta osa heistä on lähempänä ihmishirviötä. Suurin osa on, kuten me kaikki, jotain siltä väliltä.
Kirja on jaettu seitsemään osaan: tiedenaiset, hallitsijat, taiteilijat & urheilijat, aktivistit & toisinajattelijat, rikolliset, sotilaat & vakoojat, tutkimusmatkailijat & seikkailijattaret, yhteensä satakunta naista.
On ihan mahdotonta listata läheskään kaikkia ammatteja ja arvoja, mutta mukana on mm. merirosvo, ammattijalkapalloilija, keksijöitä, aatelisia ja säätyläisiä, terroristeja, sotilas, rintaliivien keksijä, tiibetiläinen soturinunna, sarjarakastaja jne. Tarinoita on monista eri kulttureista ja aikajana on yli 4000 vuotta.
Lyhyitä ja helppolukuisia lukuja.
Kuva kirjasta. Kuvalähdettä ei ole mainittu.
Taustaa:
Maria Pettersson on lapsesta asti ollut kiinnostunut historiasta, mutta pettynyt historiankirjojen naisten vähäiseen määrään. Aikuisena kirjailija alkoi kirjata muistiin historian naisia ja heidän tarinoitaan, muttei mitään vaikutusvaltaisia naisia (kuten Kleopatra), vaan erikoisia, hurjia, jänniä.
Sitten Pettersson alkoi julkaista Twitterissä (#historianjännätnaiset) naisten minielämäkertoja, joista kiinnostuttiin ja lopulta pyydettiin kirjaa. Kirjan kustantamisen mahdollisti joukkorahoitus.
Kirjaan valikoituneiden naisten valintakriteerit: jännä, kuollut ja ulkomaalainen.
Pari sanaa muutamista naisista:
Tiedenainen María Orosa, synt. 1893 ja kuoli 52-vuotiaana Manilassa, kun sairalaan osui pommi, jonka irronnut sirpale osui Orosan sydämeen.
Filippiiniläisellä vankileirillä vangit ovat nälkäkuoleman partaalla. Orosa liittyi sisseihin, jotta pääsisi salakujettamaan leirille kehittämiään ihmeravintoja. Hän kehitti proteiinipitoisen soijajauhon ja riisinleseistä valmistetun jauhon, jossa oli paljon vitamiineja ja jolla ehkäistiin vakavia puutostauteja. Operaation arvellaan pelastaneen tuhansia sotavankeja nälkäkuolemalta.
Persialainen prinsessa Tāj-al-Saltana, synt. 1883, kuoli 53-vuotiaana Teheranissa. Kannatti perustuslakiuudistusta, vallankumousta ja demokratiaa. Perusti maan alla toimivan salaisen naisten vapausjärjestön. Solmi järjestetyn avioliiton 13-vuotiaana, sai neljä lasta ja erosi myöhemmin uskottomasta miehestään. Prinsessa oli suosittu ja kuuluisa kauneudestaan. Tuohon aikaan Persiassa naisen kauneusihanteisiin kuuluivat pyöreys, tummat kulmakarvat ja viikset (kts. kuva alla).
Tāj-al-Saltana oli myös hovin ensimmäinen nainen, joka luopui hunnusta ja aiheutti teollaan skandaalin. Prinsessa oli myös taidemaalari ja kirjailija.
Kuva kirjasta. Kuvalähdettä ei ole mainittu.
Clara Wieck, synt. 1819 oli lapsinero, joka aloitti soittamisen nelivuotiaana, alkoi konsertoida yhdeksänvuotiaana ja lähti Euroopan kiertueella yksitoistavuotiaana. Clara oli yksi Euroopan taitavimmista pianisteista. Avioitui Robert Schumannin kanssa, kasvatti perheen kahdeksan lasta, sävelsi ja soitti. Jäänyt musiikin historiassa miehensä varjoon.
Kuva kirjasta ja kuvalähde: Herbert Schmalz: Ethel Brilliana Tweedie, 1894. Wikimedia Commons.
Kuva kirjasta. Robert Capan valokuva Martha Gellhornista n. vuonna 1940. Washington University Libraries.
Mainittakoon vielä Ethel Brilliana Tweedie, synt. 1862, joka oli brittiläinen tutkimusmatkailija ja matkakirjailija, jonka rahakas ura alkoi seikkailulla Suomessa.
Ethel on Helsingissä 1896 ja kirjaa muistiin Helsingin kalamummoja muistuttavat vossikkakuskit, naisylioppilaat erikoisissa mustavalkohatuissaan, suomalaisen hurjan polkupyöräinnostuksen ja kauppatorin teurastajat.
Martha Gellhornkin (synt. 1908) oli käynyt Suomessa. Martha oli sotakirjeenvaihtaja, joka oli todistamassa talvisodan alkua Helsingissä marraskuussa vuonna 1939. Hän kiersi ympäri pommitettua Helsinkiä ja näki mm. Kampin linja-autoaseman palavat autot ja ruumiit.
- Hän oli vaikuttunut suomalaisten rauhallisuudesta ja kirjoitti rakastetulleen Ernest Hemingwaylle suomalaisten rohkeasta arvokkuudesta.
Gellhorn oli sitä mieltä, että kolme miljoonaa suomalaista voittaisi kyllä sodan 180 miljoonaa neuvostoliittolaista vastaan. Paitsi Suomesta Martha raportoi mm. Espanjan sisällissodasta, toisesta Kiinan-Japanin sodasta ja oli mukana kun Dachaun keskitysleiri vapautettiin.
Sotakirjeenvaihtaja sokeutui loppuelinvuosinaan ja kärsi munasarjasyövästä. Vuonna 1998, 89-vuotiaana, Martha teki itsemurhan syanidilla.
Kirjan noin sadalla naisella oli paljon yhteistä. He ovat poikkeuksellisen lahjakkaita, varakkaita, vaikutusvaltaisia, sisukkaita, rohkeita ja useat olivat maksaneet kovan hinnan olemalla esikuvana seuraaville naissukupolville. Osa naisista on ollut julmia. Naiset matkustivat paljon. Miehiä tuntuu olleen, sekä aviomiehiä että muitakin.
Monet naiset ovat tehneet merkittäviä tekoja, jotka kuitenkin on merkitty miesten nimiin. Miksi? Se on ollut sen ajan tyyli. Miesten mielestä naisten teot eivät ole tuntuneet merkittäviltä. Naiset ovat toimineet miesvaltaisilla aloilla, mikä ei ollut tuolloin suotavaa. Esimerkiksi matemaattisten aineiden opiskelu ei aikoinaan ollut naisille mahdollisista. Edelleen: monet naisista ovat käyttäytyneet naisille sopimattomasti, joten eihän sellaisista voinut kirjoittaa.
Mutta poikkeuksiakin on ollut: jotkut miehet ovat kannustaneet ja auttaneet naisia eteenpäin ja uskoneet tasa-arvoon.
Yksityiskohta: Maailman ensimmäinen muistiin kirjattu #metoo-tapaus on yli neljätuhatta vuotta vanha.
Jotkut naisista esiintyivät miehinä, päästäkseen esim. sotimaan. Tällaisissa yhteyksissä on myös mietitty sukupuoliasioita. Kunka moni näistä naisista tunsi olevansa sittenkin mies. Kirjassa on oma lukunsa, jossa käsitellään asiaa: "Mistä voi tietää ihmisen sukupuolen?"
On syytä pohtia myös sitä kuinka paljon miehet ovat omineen nimiinsä esim. naisten keksintöjä. Luin syksyllä kirjan Rouva Einstein, jossa aviomies otti nimiinsä rouvansa tutkimuksia. On jopa esitetty villi arvaus, että Ensteinin suhteellisuusteoria onkin Mileva Einsteinin luoma. Asiasta enemmän:
Historian jännät naiset -kirja on ulkoasultaan tyylikäs, upea kullanhohtoinen kansi ilman päällystä, sivut ovat paksua paperia ja koko komistuksen kruunaa kullanvärinen nauhakirjanmerkki. Käsilaukkukirjaksi tästä ei ole, sillä kirja painaa julmetusti eli 1,255 kg.
Ajattelin ensin lukea kirjan yhtäsoittoa, mutta muutin mieltäni ja luin osissa. Näin sain tarinoista enemmän irti. Minielämäkerrat ovat lyhyitä, vain muutaman sivun mittaisia. Joskus luin vain muutaman naisluvun ja joskus yhden alan naiset, esim tiedenaiset.
Pettersson on tehnyt todella mittavan taustatyön. Pelkästään etsiessään kuvia kirjan naisista. Yllättävän monesta on löytynyt valokuva, maalaus tai piirros. Varsinaista lähdeluetteloa kirjassa ei ole, vain kuvalähdeluettelo. Lopussa on myös lista historian kiinnostavista naisista suomeksi (18 opusta), joista olen lukenut vain yhden: Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin (Otava 2018).
Todella mielenkiintoinen kirja historian naisista, joista en nimeltä tiennyt kuin muutaman, esim. The Dolly Sistersit, Helen Kellerin ja muutaman muun.
Lue ihmeessä. Sopiva myös lahjakirjaksi.
Kirjailija on lupaillut vastaavanlaista teosta suomalaisista jännistä naisista. Odotan sitä jännityksellä. Edit: Suomen historian jännät naiset ilmestyy 8/2022. Hienoa!
Jokaisena aikakautena kaikkien sukupuolten edustajat ovat voineet valita, ovatko tasa-arvon puolella vai sitä vastaan. Samoin on tänä päivänä.
+++++++
Kirjailija ja Journalisti-lehden päätoimittaja
Maria Pettersson, synt.1984
Maria Pettersson syksyllä 2020 Tampereen Ratinassa Suomalaisen kirjakaupan haastattelussa.
(©Piritta's photo)
********
Ilmestyneet teokset:
Historian jännät naiset 2020 - Suomen historian jännät naiset 2022
Tämä oli erinomaisen hyvä kirja ja loputtoman mielenkiintoinen.
VastaaPoistaJa minkä mielettömän taustatyön kirja on vaatinutkaan.
Hieno kirja, jolle toivon jatkoa suomalaisista jännistä naisista.
Poista