Marie Benedict: Rouva Einstein - kauno - historia

Papa oli sanonut:" Ole rohkea. Viisas. Sinun sydämessäsi sykkii henkipattojen veri, meidän slaavilaisten esi-isiemme veri, ja he olivat lainsuojattomia. He käyttävät kaikkia keinoja, jotta he saivat sen mikä heille kuului."

Marie Benedict: Rouva Einstein, 355 s. - suom. ilm. 2020 - kauno/historia - The Other Einstein 2016 - suomennos: Kaisa Haatanen - kannen suunnittelu: Sourcebooks, Inc. - Sitruuna Kustannus Oy ********* arvostelukappale

Vuonna 1896 serbialainen neiti Mileva Marić on astumassa ainoana naisena Zűrichin Teknillisen korkeakoulun luokkaan.
- Pysähdyin. Tartu oven kahvaan ja työnnä ovi auki, sanoin itselleni. Sinä pystyt tähän. 

Mileva arastelee luokkaan astumista, ainoana naisena, vaikka oli rikkonut rajoja jo Zagrebin yläkoulussa. Kuninkaallinen Klassillinen lukio oli tarkoitettu vain miehille, mutta Papa oli saanut Milevan sisään.
- Laki kielsi tytöiltä lukio-opiskelun, mutta isä oli onnistunut anomaan viranomaisilta poikkeuksen. 

Kohtelu lukiossa oli ollut ikävää, sillä miespuoliset opiskelijat eivät hyväksyneet Milevaa.
- Luulet olevasi älykäs. Ylpeilet vastauksillasi (...) Ymmärsin, että minun oli jatkossa peitettävä älyni ja osaamiseni toisilta. Muuten voisin menettää kaiken.

Mileva oli lapsesta asti ollut erilainen, sekä ruumiillisesti että älyllisesti. Milevalla on synnynnäinen jalkavika, jalat ovat eripariset, ja tämä aiheuttaa ontumista. Nilkuttaminen oli Serbiassa ongelma, sillä siellä ontuva nainen ei pääse aviooon.

Älyllisesti Mileva oli omaa luokkaansa. Jo seitsemänvuotiaana tyttöä kiinnosti Sir Isaac Newton.
Isän kanssa he puhuivat Newtonin teksteistä, jotka käsittelivät esineiden voimaa liikkeessä, ja muuttujia, jotka niihin vaikuttivat. Pikkutyttö haluaa tutkia Newtonin teoriaa siitä kuinka lisäämällä esineiden massaa voidaan vaikuttaa niiden liikkeeseen. Sanojen vakuudeksi Mileva tekee testin, jossa jossa rakentaa paksuista päreistä kirjapinoihin nojaavia liuskoja, joilla oli eri kallistusaste. Sitten tyttö esittelee isälleen kokeen, jossa nähtäisiin kuinka paljon palojen koko vaikuttaa liikkeeseen ja nopeuteen.
- Newton kiehtoi minua, koska ajattelin, että hänen oppinsa voisivat auttaa minua ymmärtämään, miksi minä onnuin, vaikka toiset lapset hyppivät kadulla kepeästi.

Niin, Milevan rakkauden kohteena oli pikkutytöstä alkaen ollut fysiikka ja matematiikka. Vanhemmat ovat olleet erimielisiä Milevan suhteen. Äidin mielestä isä on rohkaissut liikaa, (seitsemänvuotiaan tytön) ideoita ja lukemista. Tytön paikka olisi kotona, etenkin kun on epämuodostunut (äidin sanat). Isä puolustaa:" Mitzan jalka on merkki siitä, että hänet on luotu jotakin suurempaa ja parempaa kohtaloa varten kuin vain avioliittoon."

Mitä Mileva ajattelee? Rautainen tahdonvoima? Kuri? Haarniska? Sekö olisi minun tulevaisuuteni? Ei aviomiestä. Ei omaa kotia. Ei lapsia. 

Mileva haluaa kiihkeästi valmistua tiedenaiseksi. Se on pääasia ja opiskelu Teknillisessa korkeakoulussa mahdollistaisi unelman, joka olisi valmistua Europassa hyvin harvinaiseksi naispuoliseksi fysiikan professoriksi.
Eikä Mileva välitä fysiikan ja matematiikan ohjelman johtajasta, professori Weberistä, joka  kohtelee Mitzaa yhtenä miehistä sivallellen ikävästi sanoillaan.

Ensimmäisenä päivänä, Mitzan astuessa ontuen korkeakoulun luentosaliin kaikki katsoivat sivuun, paitsi yksi. Nuori mies, jonka hiukset olivat vallattomat, kuin moppi tummanruskeita kiharoita. Hän hymyili. Voisiko mies olla tarvittava opiskelupari?

Eräänä  päivänä kirjastossa tuo hymyilevä, harottavahapsinen ja ryppyisissä vaatteissa kuljeskeleva herra Einstein lähestyy Milevaa pyytäen apua. Mileva on epävarma ja hämmästynyt, mutta Einstein kehuu tätä luokan etevimmäksi oppilaaksi ja parhaaksi matematiikassa.
Mileva tulee Albert Einsteinin mukana vedetyksi kiinnostaviin keskusteluihin, sekä Einsteinin että tämän opiskelutovereiden kanssa.
Einstein aloittaa myös piirittämisen, jolla on seurauksensa. Mileva on ihastunut, mutta voisiko antautua niiden valtaan. Miten kävisi ammatillisten tavoitteiden, jos päätyisi avioon? Mutta, mutta, kerrankin on löytynyt ihminen, jonka kanssa voi keskustella fysiikasta tasapuolisesti. Pitäisikö opiskelut lopettaa? Mikä hirveä ajatus.
Julkinen seurustelu ei käy päinsä, eivätkä Albertin vanhemmat edes hyväksy itäeurooppalaista Milevaa. Albert on varmaan ollut hyvä puhumaan (ainakin tarinassa), sillä ehdottaa Milevalle boheemia perhe-elämää, jossa molemmat voisivat tehdä uraa. Mileva menee lankaan ja miten käy? Tulee raskaaksi ja lähtee vanhempiensa luokse. Lapsi syntyy, mutta tytär ei kiinnosta Albertia. Ei edes sen vertaa, että kävisi lastaan katsomassa.

Mutta, elämässä ei aina käy niin kuin on suunnitellut ja Mileva päätyy vihdoin Albertin vaimoksi. Vihdoin, koska käy ilmi, että Albert ei ole sitoutuvaa lajia. Mies ei halua ottaa vastuita ja ajattelee vain itseään. Mileva on hyvin älykäs, onko jopa Einsteinia fiksumpi? Onko Albertilla ollut koko ajan ajatuksena käyttää hyväkseen vaimonsa älykyyttä ja ottaa sitten nimiinsä tämän keksimät teoriat tai osa niistä? Mikä on totuus? Sitä emme tiedä. Kirjan luettuani jäin kyllä asiaa miettimään. Voi kun tietäisi.

Kirja kertoo Albert Einsteinin ensimmäisen vaimon taistelusta miesvaltaisella alalla ja opinahjoissa, joihin ei normaalisti naisia edes hyväksytty. Lisäksi teos kertoo ystävyydestä. Mileva on aina ollut yksinäinen, mutta kun päätyy asumaan Engelbrechtin pensionaattiin, huomaa ettei ole yksin. Syntyy ystävyyssuhteita muiden opiskelevien naisten kanssa. Ystävyys Helenen kanssa on antoisin, sillä hänelle Mileva pystyy uskoutumaan ongelmistaan myös vuosia myöhemmin, kun molemmat ovat jo aviossa.

Helppolukuinen kirja, jonka tekee mielenkiintoiseksi sen historiapuoli. Pelkäsin ennakolta, että sisältäisi paljon fysiikkaa. No, oli sitä vähän, mutta ei haitannut lukemista. Lisäksi tarina avaa naisten opiskelun vaikeuksia noina aikoina, etenkin miehisillä aloilla.

(Kuva: Wikipedia)
Albertia kuvaillaan jo nuorena hapsutukaksi, mutta ei Albert minusta nuorempana hassumman näköinen ollut.

En ollut kuullutkaan Mileva Einsteinista, joten hyvä, että hänestä kerrotaan. Kuinka paljon tarinassa on faktaa ja kuinka paljon fiktiota? Gooletin tietysti sekä Milevan että Albertin. ja huomasin, ettei tarina mennyt yksi yhteen todellisuuden kanssa.
Surullista on tietysti se, että oikeasti Mileva oli joutunut lopettamaan opiskelunsa ja elämään miehensä varjossa, rakkauden takia. Ties millaisen tiedenaisen maailmamme on menettänyt.

Marie Benedict sanoo loppusanoissaan mm. näin: Kiivasta keskustelua oli käyty roolista, joka hänellä mahdollisesti oli Albertin uraauurtavissa vuoden 1905 teorioissa etenkin sen jälkeen, kun pariskunnan välinen kirjeenvaihto vuosilta 1897 - 1903 löydettiin 1980-luvulla (...) Oliko hänen (Milevan) roolinsa ollut paljon suurempi, kuten jotkut fyysikot uskovat?

Kirjailijan pyrkimyksenä on kaivaa esiin ja tuoda nykyaikaan historian tärkeitä ja kiehtovia naisia, joista ei liiemmin ole julkisuudessa puhuttu. Rouva Einstein aloitti historiallisten kirjojen sarjan, jossa on jo ilmestynyt ja ilmestyy muitakin kirjoja, jotka mm. kertovat Hedy Lamarrista (näyttelijä, mutta myös keksijä) sekä Winston Churchillin vaimosta Lady Clementinestä. Suomennetaanko näitä? En tiedä, mutta etenkin Clementine Churchill kiinnostaisi.

P.S. Albert Einstein (1879 - 1955) oli saksanjuutalainen teoreettinen fyysikko, joka loi suhteellisuusteorian. Einstein saa Nobelin fysiikanpalkinnon v. 1921. Lapsena Albert viihtyi paremmin omissa oloissaan rakennellen palapelejä ja pystyttäen torneja. Einstein kiinnostui matematiikan ohella myös musiikista ja soitti viulua.
Albert Einstein on ollut kaksi kertaa naimisissa: Elsa Einstein (1919 -1936)
ja
Mileva Marić (1903 - 1919), joka oli serbialainen matemaatikko, jolla on väitetty olleen osuutta Einsteinin tutkimuksissa. Albert lahjoitti Nobel-palkintorahansa Milenalle, sillä tämä oli aikoinaan suostunut avioeroon vain sillä ehdolla, että saisi rahat kun Einstein saisi Nobelin. Pariskunta sai kolme lasta.
Lähde: Wikipedia, josta löytyy paljon tietoa Albertista.

Kuƈa ne leži na zemlji nego na ženi - Talo ei makaa maan päällä vaan vaimon harteilla.
(serbialainen sananlasku)

++++++++
Kirjailija, asianajaja
Marie Benedict = kirjailijanimi, oikeasti Heather Benedict Terrell  synt. 1968. Asuu Pittsburghissa.

********
Ilmestyneet suomennokset:
Rouva Einstein 2020 -

Lisäksi suomentamattomia teoksia. Marie Benedict -nimellä viisi teosta ja  Heather Terrell -nimellä myös viisi teosta.

^^^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa. blogspot. com
Instagram: #pirittaolen
Pinterest
Twitter

Kommentit