Antti Rönkä: Jalat ilmassa - esikoisteos koulukiusaamisesta

                                      
Kutoiko äiti sun paidan onko noi pappas verkkarit eihän sillä edes ole farkkuja

Antti Rönkä: Jalat ilmassa, 224 s. - ilmestynyt 2019 - Gummerus **********kirjaston kirja

Aaro on vasta 12-vuotias, mutta on silti kokenut kiusaamista jo viisi vuotta. Kiusaaminen hävettää poikaa niin paljon, ettei kehtaa puhua siitä kenellekään, ei koulussa eikä kotona, vaikka isä joskus kysyykin.
Häpeä, salassapito ja oman itsensä vähätteleminen jättävät ikuiset arvet, niin Aarollekin. Peiliin ei edes voi katsoa:
- Hyi että sä olet ruma. Miten sä voit näyttää noin tyhmältä?

Koulun jälkeen Aaro päätyy yliopistoon, mutta pelko, ihmisarkuus ja itsensä mollaaminen eivät lopu. Se ei ole mikään on/off  -juttu.
- Mulla ei ole mitään arvoa tässä universumissa. Mä olen yks kasa paskaa.

Aaro on kuitenkin rohkea ja yrittää. Koettaa saada hyväksyntää mm. ostamalla ja käyttämällä kalliihkoja vaatteitaja tavaroita, mm. Beringin rannekellon, 175 euron puseron, Hilfigerin housut, Bossin kansitakin jne.
- Merkit suojelevat, merkit hyvittävät kaikki puutteeni ja heikkouteni. Merkit ovat haarniskani.

Aaro yrittää myös olla pelkäämättä opiskelukavereitaan, sillä hehän eivät tiedä kouluaikaisista kiusaamisista mitään.
- Voi v****u taas yks ääliö, taas yks itsekeskeinen paska joka ei tajua.

Rohkeutta, itsevarmuutta, niitä Aaro etsii, mutta löytääkö mielelleen rauhan? Uskaltaako kertoa kiusaamisesta kenellekään? Uskaltaako lopulta paljastaa itsensä? Katoaako häpeä?

Ei uskoisi, että teksti vain 23-vuotiaan kirjoittamaa, sillä se on niin aikuismaista ja valmista.
Toisaalta ei ihme, jos kerran Rönkä kertoo omakohtaisista kokemuksistaan, kuten ahdistuksestaan ja paniikkioireistaan yms.

Mietin miten Rönkä on saanut pidetyksi kiusaamisen salassa niin kauan aikaa ja pystynyt vähättelemään tilanteita, jos kiusaaminen on ollut myös fyysistä. Silloinhan siinä on samalla täytynyt tärveltyä vaatteita ja muuta omaisuutta. Ja kuinka sokeita koulujen opettajat ovat lopulta olleet.
Kirja on ohut, vain 224 sivua, mutta se on täyttä tavaraa todella kipeästä ja vakavasta aiheesta. Hienoa, että Antti Rönkä on rohkaistunut kirjoittamaan tämän kirjan. Kiitos siitä!

Rönkä sanoo kirjastaan: Kaikki mitä kirjassa on tapahtunut, on tapahtunut minulle. Se ei kuitenkaan ole autofiktiota, sillä rakensin kokemusteni ympärille oman maailmansa. (ess/ 4/2019)

Heinäsirkat sirittävät. Tienvarsilla nuokkuu kurjenkelloja. Muistan violetin kukan kasviosta, jonka tein yläasteella. Kukkien väri säilyi, kun niihin ripotteli suolaa.

P.S. Antti Röngän isä on kirjailija Petri Tamminen.

++++++++++
Kirjailija:
Antti Rönkä, synt. 1996 Tammisaaressa. Aloitti Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden opinnot sivuaineenaan kasvatustieteet, mutta totesi ettei halua olla enää kouluympäristössä. Rönkä on muuttamassa Tampereelle opiskellakseen sivuaineena informaatiotutkimusta.
"Näiden asioiden kanssa on vain pakko opetella elämään, niistä ei koskaan pääse kokonaan irti. Pitäisi myös olla itselleen sillä tavalla armollinen, ettei tarvitsekaan päästä, "sanoo Antti Aamulehden haastattelussa 1.9.2019

**********
Ilmestynyt teos: Jalat ilmassa 2019

^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Insta: #pirittaolen