Anna Jansson: Katseelta kätketty, 17. osa






327 s. - suom. ilm. 2018
17. osa Maria Wern -sarjaan
Det du vet inte 2017
- suomennos: Sirkka-Liisa Sjöblom
- kannen suunnittelu: Helena Hammarström
Gummerus 

- kirjaston kirja

Anna Jansson, synt. 1958 Visbyssä.
- asuu Gotlannin Björkhagassa
- kirjailija, ent. sairaanhoitaja




Poliklinikka oli tarkoitettu raskaana oleville, ehkäisyä  tarvitseville, sukupuolitautia pelkääville sekä vaihdevuosista kärsiville. Kukaan ei voinut tietää, miksi joku toinen oli varannut ajan kätilön vastaanotolle. Siitä huolimatta Sofi pelkäsi törmäävänsä johonkuhun tuttuun, potilailla kun ei ole vaitiolovelvollisuutta....Sofi nosti lehden kasvojensa suojaksi. Hän ei missään tapauksessa halunnut, että hänet tunnistettaisiin ja hänen olisi jutusteltava naisen kanssa...
- Tomas Hartmanin tyttöhän se siinä! Minusta näyttikin, että se olit sinä, nainen huudahti.

Poliisi Maria Wern ja hänen paloteknikkomiehensä Björn ovat ostaneet mökin läheltä Marian pomon Tomas Hartmanin torppaa. Hartmanit ovat nyt kaupungissa, koska Tomaksella ja tämän vaimolla Mariannella oli ollut loma jo alkukesästä.
- Vanhempi tytär Sofi asuu mökillä tämän kesän... Hän on fysiikan ja globaalin energiatalouden professsori, jolla on meneillään iso konsulttityö Gotlannin kunnalle.

BVP Drilling hakee lupaa saada porata öljyä. Firma olisi työhön valmis ja he ovat varmoja, että öljyä löytyy. Toisella puolella luontoaktivistit pistävät hanttiin:
- Ei tiedetä, mitä poliittisia seurauksia Itämeren aluelle koituu, jos pumppaamme öljyä suuria määriä.
Sofi Hartman oli palkattu antamaan puolueeton selvitys luvan myöntämisestä tai epäämisestä.

Sofi tekee selvitystyötä, mutta sen lisäksi hänellä on toinenkin syy miksi on paikkakunnalla ja se syy on mies.

Kesän aikana poliisia ovat työllistäneet mökkimurrot sekä eräs pahoinpitely, jossa Björnin poikaa Hampusta on puukotettu. Hampus on aiemmin liikkunut epämääräisissä porukoissa, mutta on nyttemmin ryhdistäytynyt ja asuu Marian, Björnin ja heidän lastensa, Emilin ja Lindan kanssa. Maria uskoo pojan syyttömyyteen, mutta todistaja väittää nähneensä muuta. Kumpi on oikeassa?

Lähiseudun mökkiläiset on kaikki kutsuttu juhliin, jossa ovat myös luontoaktivisti ja BVP Drillingin toimitusjohtaja. Illan edetessä juhlapaikan lähellä olevassa talossa syttyy räjähdysmäinen tulipalo. Oliko talo tyhjillään, vai oliko siellä joku, kenties jopa joku juhlijoista?

Pian räjähdyksen jälkeen Tomas Hartmanin tytär Sofi katoaa.

Olen lukenut kaikki 17 suomennettua osaa aina ilmestyessään, eli ensimmäisen osan jo vuonna 2002. (Osia on 18, mutta jostain syystä  alkupuolen Svart fjäril-osaa ei ole suomennettu.)
Vuosituhannen vaihde oli aikaa, jolloin pohjoismaisia (ja muitakin) uusia dekkaristeja alkoi putkahdella tuon tuosta ja moni näistä kirjailijoista kirjoittaa edelleen. Harva kuitenkaan on jaksanut pitää alkuvuosien tasoaan yllä. Näin on käynyt myös Janssonin kirjojen. Luen kyllä edelleen kaikki ilmestyvät, mutten saa mitään kiksejä. Samaa voin sanoa tästä, ihan leppoisaa luettavaa, muttei mitään uutta tai ihmeellistä.

Itku ei ole heikkouden merkki, kyyneleet kastelevat sisäisen voikukkamme juurta (sanoo Maria).

P.S. Gotlannissa järjestettiin muutamana vuonna kesäisin Crimetime Gotland -festivaali. Nyt se siirrettiin Göteborgiin 27.-30.9.2018. Katsoin ohjelman ja kyllä vaikutti mielenkiintoiselta. Ehkäpä jonain vuonna pistäydyn.

++++++++++++
Pari sanaa kirjailijasta:
Anna Jansson varttui Gotlannissa, kodissa, jossa tarinat olivat tärkeitä. Lapsuuskodissa ei ollut televisiota, mutta isä teki käsinukkeja, joilla esitti teatteria. Iltaisin perhe istui takan ääressä ja isoäiti kertoi entisajoista.
Aikanaan Jansson muutti Örebrohun ja valmistui sairaanhoitajaksi, mutta ilmenikin, ettei oikein kestänyt nähdä verta pyörtymättä. Niinpä päätyi yöhoitajaksi keuhkosairauksien osastolle.
Täytettyään 40 vuotta, ja oltuaan 25 vuotta sairaanhoitajana, kirjailija pohti, että elämässä pitää olla jotain kivaa ja lisäksi sairaalassa kuuli myös kaikenlaisia tarinoita. Niinpä vuonna 1998 Jansson alkoi kirjoittaa.
Kirjailija sanoo pohtivansa kirjoissaan hyvän ja pahan merkitystä ja sitä miten tulisi elää. Mitään ohjeita Jansson ei kuitenkaan halua antaa. Musiikki on tärkeä osa kirjailijan elämässä.
Romaanien käännösoikeudet on myyty 14 maahan ja Maria Wernista on myös tehty tv-sarja.

(Lähde: Kirjailijan kotisivut)

************
Ilmestyneet suomennetut teokset:
Maria Wern-sarja:
Vaitelias jumala 2002 -  Kalpeat ja kuolleet 2003 -   Loputon uni 2004 -  Hopealantti    2005 -  Svart fjäril 2005 (jostain syystä suomentamatta)  - Jäljet lumessa 2006 -   Outoja lintuja 2007 -   Pääkallovaras 2008 -     Hylynryöstäjä 2009 -    Haudankaivaja  2010 - Unissakävelijä  2011 - Murhan alkemia 2012 -   Haudan takaa 2012 - Tuhopolttaja 2014 -  Hämärän lapset 2015 -  Vääriin käsiin 2016 -  Pelon vangit 2017 -  Katseelta kätketty 2018

Viihderomaanisarja: Amorin kiehkurat 2014 - Anopit ilman rajoja 2018 -

Lisäksi Jansson on kirjoittanut myös lastendekkareita (6-11 -v), joista erään sarjan päähenkilönä on Maria Wernin poika Emil. Sarjaa on suomennettu.

Kommentit