Raakel Lignell: Kevätuhri

 

Olen kapellimestari, en enää minä, Rebekka, nainen, sellisti, äiti, puoliso. Olen väline, musiikin intuition tulkki. Vapaamatkustaja irrallisena omasta kuolevaisesta elämästäni.

Raakel Lignell: Kevätuhri, 332 s. - ilm. 2022 - kansi: Jenni Saari - Siltala Kustannus

Rebekka on kapellimestari, äiti, äitipuoli ja aviovaimo. Aviomies on Kulttuurirahaston asiamies. Erik hoitaa isovanhempien avustuksella kodin ja lapset, jotta Rebekka saisi täysillä omistautua työlleen. Viisivuotias Ester on perheen ilopilleri, Erikin ja Rebekan yhteinen lapsi. Rebekka tuntee jatkuvaa huonoa omaatuntoa ettei ole tarpeeksi aikaa olla pikkuisen kanssa. 

Perheeseen kuuluu myös teini-ikäinen Frida Erikin entisestä avioliitosta. Fridan suhde äitipuoleen on välillä ihan ok, mutta toisinaan välit kiristyvät: 
- Heiluta sitä puikkoas ihan vapaasti siellä korokkeella, mä en pompi sen mukaan. Sitä paitsi pappahan täällä aina siivoaa sun sotkut...Ai niin, sultahan ei jää keittiöön sotkuja, koska et koskaan syö mitään.

Nainen on kova lenkkeilijä ja syömisen kanssa on niin ja näin. Lieneekö peruja lapsuuden ajan pienestä ylipainosta.
Nyt Rebekan mielen täyttää uusi musiikkiprojekti, Stravinskyn Kevätuhri. Juokseminen on oiva keino tyhjentää päätä tai miettiä työn kuvioita.
- Rytmitän askelluksen Kevätuhrin raippamaisten iskujen tahtiin. Tulevan Stravinsky-konsertin materiaali pyörii päässäni. Näin partituurin päällekkäiset nuottiviivastot, stemmat ja klaavit, skannaan ajatuksissani aukeamaa vasemmalta oikealle.

Kevätuhrin lisäksi Rebekan mielessä on orkesterin koesoitot, jossa haetaan uutta sellistiä. Yllätyksekseen pyrkijöissä on tuttu henkilö, Aaro, joka osoittautuu erittäin taitavaksi sellistiksi. 
Rebekan perhe oli törmännyt lomamatkalla Aaroon ja hänen äitiinsä, joka sattui olemaan Fridan terapeutti. Marjukka on ollut Fridan terapeutti tytön äidin kuoleman jälkeiset vuodet. 
Lomalla Frida oli ihastunut melkein kymmenen vuotta vanhempaan komeaan Aaroon, mutta ikäeron takia Erik oli kieltänyt menot pojan kanssa. Frida oli tietysti kimmastunut.

Palataan koesoittoon. Aaro osoittautuu hyvin vahvaksi ehdokkaaksi, mutta hänellä ei ole kokemusta. Lisäksi alle kolmekymppisille soittajille avautuu varmaan muitakin mahdollisuuksia. Saako Aaro paikan vai jo kansainvälisesti menestynyt varma sellisti?

Sitten paljastuu eräs kauan kestänyt suhde, uusi suhde ja ties mitä menneisyyden ja nykyisyydenkin salaisuuksia. Puhdas julkisivu repeää. 

Tarinassa on minusta hieman dekkarimaisia piirteitä. Oli luettava aina eteenpäin, sillä halusin tietää mitä salaisuuksia, kuvioita ja ihmissuhteita vielä tuleekaan ilmi. Jossain vaiheessa kaikki näyttää olevan solmussa. Saadaanko vyyhtiä enää kerityksi auki? 

Klassinen musiikki on yksi romaanin aiheista, mutta sitä on sopivasti. Niinpä sellaisetkin lukijat, joita klassinen musiikki ei kiinnosta, voivat kirjan lukea, sillä tarina on mielenkiintoinen. Lignell muusikkona osaa tehdä musiikkiosiot eläviksi ja aidon tuntuisiksi.
Teoksessa on mainittu jonkin verran klassisen musiikin teoksia. Kiinnostuneille on romaanin lopussa teosluettelo, joka löytyy myös soittolistana Spotify-palvelusta: Raakel Lignell: Kevätuhri-kirja.

Ei ihme, että musiikkiosiot toimivat, sillä ura on alkanut jo 6-vuotiaana ja 13-vuotiaana Lignell soitti viulua Mikkelin kaupunginorkesterissa. Ammattimainen soittaminen on jäänyt jo vuosia sitten, mutta orkesterin maailma ei ole unohtunut.

Henkilöhahmoissa on paljon sellaisia piirteitä, joista ei voi pitää, kuten kenkkuileva ja äitipuolelleen ärhentelevä Frida. Muiden henkilöiden luonnetta en analysoi, jotten paljasta tarinasta liikaa. 

Kevätuhriin oli helppo tarttua, sillä ikävästä aiheesta huolimatta pidin edellisestä kirjasta Älä sano että rakastat. Joskin oli tiedusteltava kirjailijalta olisiko tarina yhtään "kevyempi" kuin autofiktioteos. Alimpana linkki ko. kirjaan, josta selviää miksi kysyin.

Tapasin Raakel Lignellin Siltalan tilaisuudessa, jossa saimme kuulla lisää kirjasta ja sen taustoista. Kirjailija kertoi mm. että olisi saattanut olla kirjansa päähenkilö ammatin puolesta, mutta tilanne oli toisenlainen ennen, jolloin naiskapellimestareita ei liiemmin ollut tai ainakaan heitä ei arvostettu. Nykyään on toisin, sillä mm. Susanna Mälkki (s. 1969) on onnistunut raivaamaan naiskapellimestareiden tietä. Mälkki on tunnettu ympäri maailmaa  - ja Mälkki on myös sellisti kuten kirjan Rebekka. 
Henkilöhahmona Lignell ei sanonut olevansa Rebekan kaltainen. Hyvä niin, sillä Rebekka ei ole kovin mukava persoona.

Raakel Lignell on onnistunut punomaan monisäikeisen tarinan. Teksti on eläväistä ja taidokasta. Lisäksi naispäähenkilö kapellimestarina on oiva veto. Lukekaa ihmeessä!

Tunnen, miten musiikin harmoniset yliaallot, dynamiikka, kontrastit puhuvat luonnon kanssa yhteistä kieltä. Teoksen vaiettua kuuntelemme hetken hiljaisuutta. 

P.S. Venäläinen Igor Stravinsky sävelsi Kevätuhrin musiikin 1911 - 1913 välisenä aikana. Kevätuhrin musikkiin tehty baletti esitettiin ensimmäisen kerran 29. toukokuuta 1913 Pariisissa. Baletin kantaesitys oli skandaali, musiikin historian pahamaineisimpia ensi-iltoja. Yleisö buuasi, osa katsojista poistui kesken esityksen ja kriitikot haukkuivat. 
Kevätuhrista tuli kuitenkin 1900-luvulla musiikin keskeisiä orkesteriteoksia, josta on tehty yli sata koreografiaa. 
Stravinsky teki Kevätuhrin musiikista v. 1947 uuden sovituksen, jota esitetään ilman tanssijoita.
(Lähde: Wikipedia)

Harvoin enää puutun inhoamiini alkaa laulamaan -muotoihin, mutta tässä kirjassa niitä on liikaa.

+++++++
Kirjailija, juontaja, ent. viulisti
Raakel Lignell, synt. 1966 Mikkelissä, asuu Sipoon Talmassa.

Kuvattu Siltalan tilaisuudessa syksyllä 2022.


*********
Ilmestyneet teokset:
Älä sano että rakastat 2019 - Kevätuhri 2022

Tietokirjat;
Raxun remppa - Rapakunnosta hyvään oloon (yhdessä Eija Holmalan kanssa) 2013 -
Raxun rinnalla: Kohti pysyvää painonhallintaa (yhdessä Patrik Borgin kanssa) 2014 -
Raxun mukana, kivusta tasapainoon (yhdessä Anne Purasen kanssa) 2017


Kommentit