Carin Gerhardsen: Piparkakkutalo, 1. osa - dekkari

 

Kuulun näkymättömään kansaan, joka kulkee läpi elämänsä kyyristellen, olivatpa säät ja suhdanteet millaiset hyvänsä. Meidän suhdanteemme on aina laskussa ja sää sumuinen.

Carin Gerhardsen: Piparkakkutalo, 355 s. - 1. osa Hammarby -sarjaan - suom. ilm. 2020 - Pepparkakshuset 2008 - suomennos: Maija Ylönen - kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy - Minerva Crime 
******** arvostelukappale

Piparkakkutalo aloittaa uuden kahdeksanosaisen sarjan, jossa seurataan Hammarbyn poliisin väkivaltayksikön toimintaa, pääosassa rikoskomisario Conny Sjöberg.

Conny Sjöberg on suurperheen isä, sillä lapsia on viisi: kahdeksanvuotias poika, neljä- ja kuusivuotiaat tytöt sekä yksivuotiaat kaksoset, jotka on adoptoitu. Vilinää riittää, mutta Conny ei valita, vaan auttaa parhaansa mukaan perhearjessa.

Prologi alkaa vuodesta 1968, jossa kerrotaan lyhyesti päiväkodin lapsista:
- Heti portin ulkopuolella pojan pelko käy toteen: kaikki lapset ovat kokoontuneet kadun toiselle puolelle. 
Kiusaaminen voi alkaa. 

Seitsemänkymppinen nainen saapuu sairaalasta kotiin ja löytää keittiöstään jotain odottamatonta.
- Kesken liikkeen hän tajusi, että talossa tuoksui vieraalta. Samat vanhat tuoksut olivat läsnä, mutta kaiken tutun läpi nenään tunkeutui jokin tuntematon haju. Se oli ihon haju. Ihon ja... ulosteen? Hän sytytti valon.

Tässä on Connyn ensimmäinen rikostapaus, sairaalahoidossa olleen naisen keittiössä oleva ruumis. 
Mikä oudointa, naisella ei ole aavistustakaan, kuka vainaja on. Aikanaan henkilöllisyys selviää ja siitä alkaa rikosvyyhti, jossa henkilöitä aletaan surmata. Kaikki tapaukset eivät tule tutkittaviksi Connyn piiriin, mutta tiimi alkaa miettiä, että vainajilla tuntuu olevan kummasti yhtäläisyyksiä. 

Kirjassa muita esiintyviä  henkilöitä ovat mm. poliisitarkastaja Jens Sandén, rikostutkijat Jamal Hamad ja  Petra Westman, johon saamme tutustua lähemmin ja johon liittyy kirjan toinen juonihaara. Onko se tarpeellinen tässä tarinassa, se on toinen juttu. Minusta dekkari olisi toiminut hyvin ilmankin, muttei siitä haittaakaan ollut. 
Saamme myös perehtyä tarkemmin libanonilaissyntyiseen Jamal Hamadiin, jota syvästi ketuttaa syntyperästä muistuttaminen, sillä mies on asunut  Ruotsissa pikkupojasta lähtien ja tuntee olevansa ruotsalainen. 
- Kuinka monta vaimoa teillä siellä voi ottaa? (...) 
- Anna nyt olla, Petra raivostui. - Lopeta tuo rasistinen paskanjauhanta. Kohta alat varmaan puhua kameleistakin. 

Tukholmaan sijoittuvassa tarinassa edetään murhaajan päiväkirja- sekä nykyisyysluvuin. 
Teoksessa on aika paljon yksityiselämää, muttei se minua haitannut, päinvastoin. Oli mukava tutustua sarjan henkilöihin ja rikostarinatkin saavat happea ympärilleen.

Pidin päähenkilöstä, joka osoittautui ongelmattomaksi ja perheelleen omistautuvaksi isäksi, joka vaihtaa vaippoja, nukuttaa lapsia, siivoaa, letittää hiuksia ja laittaa ruokaa. Åsa-vaimonkin kanssa menee ihan hyvin.
- Hän rakasti tämän hyväntuulisuutta, ja miten tämä tartutti sen muihinkin. Hän yksinkertaisesti rakasti Åsaa.

Kirjan kiusaamisosiot sen sijaan tuntuivat hieman epätodelliselta. Kiusaajat olivat päiväkoti-ikäisiä ja tuntui oudolta, että sen ikäiset lapset osaisivat vielä kiusata ketään noin järjestelmällisesti ja kekseliäästi. 
Kirja on ilmestynyt jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta kiusaamisaihe on edelleen ajankohtainen. Tarina kertoo millaiset jäljet kiusaaminen saattaa pahimmillaan jättää ja miten kiusatut asiaa käsittelevät.

Ensimmäinen osa on ilmestynut vuonna 2008, mutta sen huomaa oikeastaan vain fakseista ja puhelinpalaverista. 

Hammarby -sarja on ollut kovin suosittu ja dekkarin liepeessä kerrotaan, että sarja on käännetty 25 kielelle ja myyty kolme miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Kas kun sarjaa ei ole aiemmin keksitty ruveta suomentamaan, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan. 
Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä miten kirjailijan teokset tästä ensimmäisestä osasta kehittyvät. Toivon myös, ettei seuraavien seitsemän kirjan suomennosten julkaisuun mene seitsemää vuotta. Kaikki osat ovat jo ilmestyneet, 8. osa Falleri fallera falleralla ilmestyi 2015.

Elämän viisi ulottuvuutta: oikea - vasen, ylös - alas, sisään -ulos, tik -tak ja kuk kuu.

++++++++
Kirjailija, matemaatikko
Carin Gerhardsen, synt. 1962 Katrineholmin maakunnassa Ruotsissa. Ensimmäisen kirjansa kirjailija julkaisi jo vuonna 1992.

Ilmestyneet suomennokset:
Musta jää 2019   

Hammarby-sarja:
Piparkakkutalo  1/8 2020

Tulossa: Tuhkimotytöt, 2. osa ilmestyy kesäkuussa.

Pidin myös kirjailijan aiemmasta suomennoksesta, joka on itsenäinen teos.
Linkki: Musta jää

Kommentit