Pasi Pekkola: Kaikki isäni naiset - hyvä kauno

Rantaan ilmestyi kaunis valkoinen joutsen kolmen poikasensa kanssa. Se näytti uljaalta lipuessaan kaula pitkänä järven kirkkaalla kannella, sen siivet kuin kaksi valtavaa purjetta.

Pasi Pekkola, 303 s. - ilm. 2020 - kannen suunnittelu: Tuomo Parikka - Otava ******** kirjaston kirja

Eronnut professori Tapani Luoto työstää parhaillaan YK:n ilmastoraporttia. Mies on arvostettu, kansainvälisesti palkittu ja julkisuuden henkilö. Tosin usein julkisuus koski myös Tapanin naissuhteita. Lisäksi Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos on päättänyt nimetä vastavalmistuneen lisäsiipensä Luodoksi. Mikä kunnia.

Tapanin poika Aleksi Luoto on perheellinen toimittaja, joka on saanut potkut paikallislehdestä ja miettii kirjan kirjoittamista viinin valmistuksesta. Vaimo Julia on mainostoimiston luova johtaja. Vaimon hyväpalkkainen toimi mahdollistaa sen, että nelihenkinen perhe pärjäisi, jos aviomies ei saisi heti töitä. Ajan kanssa Juliaa alkaa ärsyttää miehen lorviminen. 

Erään kerran isä ehdottaa, että Aleksi kirjoittasi toisenlaisen kirjan.
- Jos kerran haluat kirjoitaa kirjan, minulla olisi paljon parempi aihe mielessä. (...) Minusta sinä voisit kirjoittaa minun elämäkertani.(...) Isä, minä en missään nimessä aio kirjoittaa sinun elämäkertaasi.

Aleksi jää kuitenkin pohtimaan ehdotusta ja alkaa tehdä alustavia suunnitelmia ja tutkia isänsä akateemista työhistoriaa. Haastatteluita on kuitenkin jostain syystä vaikea saada, moni kieltäytyy.

Perheen tytär, Alma, on ottanut etäisyyttä sukuunsa ja on vain harvoin yhteydessä perheeseensä, ja silloinkin yleensä vain veljeensä.
- Aina siitä lähtien, kun siskoni oli muuttanut pois kotoa, hän oli työntänyt meitä vähän kerrallaan loitommaksi. Tiesin hyvin, kuinka pahoillaan äiti oli siitä.

Alma-sisar asuu Shanghaissa ja kehittää työkseen taifuunihälytysjärjestelmää. Ehkä jonain päivänä taifuunit voisi estää kokonaan. Almalle on tärkeintä ura ja menestys.
Yksityiselämässään Alma viihtyy yksin, mutta joutuu pohtimaan perhekuvioita kiinalaisen ystävättärensä kautta. Mei-Huan äiti ihmettelee miksei Alma halua perhettä eikä lapsia. Rouva Wu pohtii tyttärensä kanssa millaista arvoa Alman ikäisellä naisella voi vielä olla avioliittomarkkinoilla. Pitäisi löytää äkkiä aviomies ja ruveta tekemään lapsia. Mutta tuoko perhe-elämä onnellisuutta, sitä Alma pohtii.

Tapani Luoto on lähdössä YK:n tiedotustilaisuuteen, joka ei ole mikään tavallinen konferenssi.
- Kyse on YK:n seuraavasta ilmastonmuutosraportista, jonka tekemisessä minulla on ollut sattumoisin merkittävä rooli. Koko maailman media saapuu Geneveen kuuntelemaan mitä meillä on sanottavana.

Suku on kerääntynyt yhteen seuraamaan CNN:n lähettämää suoraa lähetystä Genevestä. Mutta sitten kuva katkeaa ja siirtyy takaisin studioon, jossa hämmentynyt juontaja kuuntelee jotain korvanapistaan.
Samaan aikaan perheenjäsenten puhelimiin alkaa kilahdella viestejä. Mitä on tapahtunut? Tiedotustilaisuus on peruttu ja ruudun alareunassa kulkee stripe:
- ...Finnish professor Tapani Luoto, suspected of sexual assault, harassment and abusive behavior.

Mitä, mitä! Seksuaalista ahdistelua! Se oli varsinainen pommi perheelle. Varsinkaan Aleksi ei tahdo uskoa juttuja isästään, mutta äiti sanoo:
- Tiedän, ettet halua ajatella isästäsi mitään pahaa, mutta oletko edes harkinnut sitä mahdollisuutta, että ehkä ne kaikki jutut ovat sittenkin totta.

Alma saa tiedon Shanghaissa, järkyttyy ja lannistuu. Joutuu jäämään sairaslomalle eikä enää piittaa taifuuneista, rahoituksista eikä edes isästään.

Tapauksen tultua julki Tapani sulkee puhelimensa ja katoaa. Päätyy siskonsa Aliinan luokse, ja kieltää olinpaikkansa paljastamisen. Aliinan luona sisarukset pohtivat omaa lapsuuttaan ja etenkin puuseppä-isäänsä. Isää, joka koskaan ei ollut ottanut edes syliinsä.
- Me lapset emme saaneet puhutella häntä ilman lupaa, opimme jo pienestä pitäen pysyttelemään poissa hänen tieltään.

Isän oli lopetettava työnsä tuberkuloosin takia, sillä riekaleiset keuhkot eivät kestäneet puupölyä. Isä ei kuitenkaan piitannut lääkäreiden kielloista, vaan kulutti aikaansa veistelemällä puusta kaikenlaista, astioita, leluja, tauluja ja taide-esineitä, joita sitten möi.
- Isä rakasti joutsenia. Niitä esiintyi melkein kaikissa hänen puutauluissaan. (...) Toisinaan ajattelin, että ehkä isä yritti puhua meille taulujensa kautta. 

Joskus isä katosi päiväkausiksi, juomaanko? Mutta miksi isä joi? Sitten isä kuoli. Tapani oli tuolloin kymmenvuotias.

Tapani ei ole saanut koskaan kunnollista isänmallia, joten millainen isä Aleksi kykenisi olemaan pojalleen? Aleksi ei ole perinyt isänsä kunnianhimoa eikä voitonhalua. Tapani ei koskaan antanut Aleksin voittaa shakissa, mutta Aleksi antaa oman poikansa voittaa jalkapallossa.
- Annoin Andreaksen tehdä muutaman helpon maalin. Omat laukaukseni tuhrin tahallani ohi.

Linda, Tapanin ex-vaimo myöntää olleensa nuorena kovin rakastunut Tapaniin.
- Minä olin yhtä sinisilmäinen, suorastaan vallaton. (...) ... kun on tullut petetyksi ja hylätyksi... (..) Ei ole kuitenkaan syytä kuvitella, että olisin antanut Tapanille kaiken anteeksi. Toisinaan minä yhä vihaan sitä miestä koko sydämestäni.
Aikoinaan Lindan oma äiti opetti, ettei miehiltä pidä toivoa liikoja eikä heidän puheisiinsa ole luottamista. Linda kuitenkin päättää kasvattaa tyttärensä Alman toisin. Mutta onko Linda tyytyväinen Alman tekemiin päätöksiin? Millaista Lindan elämä on ollut Tapanin rinnalla?

Kirja kertoo isistä ja pojista sekä naisista heidän ympärillään. Äänessä ovat: Aleksi (Tapanin poika), Alma (Tapanin tytär), Linda (Tapanin ex-vaimo) ja Aliina (Tapanin sisko).
Perhetarina, jossa pohditaan mm. miesten erilaisia rooleja ja niiden muutosta - isä, poika, työtoveri ja aviopuoliso - eri vuosikymmenien aikana. Entä naisten roolit ennen ja nyt? Tasa-arvo?
Mitä tapahtuu, kun isän elämästä tulee julki hyvin ikäviä asioita? Miten läheiset suhtautuvat ja voivatko antaa anteeksi? Miten selvitä?

Perhe on tärkeä elementti kirjailijalle ja tässä kirjassa etenkin isä. Tarinassa ei esiinny "isän kaikkia naisia", eli tapauksia ei kuvailla eikä Tapanille anneta suunvuoroa. Se miksi isä ei saa kertoa omia kantojaan, puolustautua, on kirjailijan tekemä tietoinen valinta. #metoo on eräänlainen tarinan läpi kulkeva lanka, joka yhdistää professorin läheiset.

Paljon tavaraa on saatu mahtumaan yksien kansien väliin, mutta Pekkola hallitsee pakkaamisen. Pidän kirjailijan tavasta käsitellä asioita ja rauhallisesta kirjoitustyylistä. Pekkola on asunut vajaat neljä vuotta Kiinassa ja sekin näkyy tarinassa, Alman osuuksissa.

Ja joutsensymboliikka - kuinka joutsenia pidetään kauniina ja ylväinä lintuina, mutta ne osaavat olla tosi ilkeitä ja ärhäköitä. 

Näin lopuksi voin vain sanoa - kaikki Pekkolan kirjat lukeneena - että kyllä mies osaa kirjoittaa!

Etenin kaikessa rauhassa. Metsä huokaili ja napsahteli ympärilläni. Ohitseni polki muutama maastopyöräilijä, mutta muuten sain kulkea yksinäni. Ajattelin, että entisajan miehet olivat kai pitäneet metsää kotinaan, heidät oli luotu samoilemaan loputtomissa korpimaisemissa...

+++++++++
Kirjailija, ent. toimittaja ja ammattilaiskoripalloilija
Pasi Pekkola, synt. 1981. Asuu Lahdessa.

Muistan ajatelleeni Pekkolan ensimmäisen kirjan (Unelmansieppaaja) jälkeen, että miten mies osaakin kertoa niin taitavasti unelmista ja rakkaudesta, mutta Pekkola osaa kirjoittaa muustakin. Olen lukenut kaikki kirjailijan teokset ja pitänyt. Erilaisten aiheiden takia kirjoja on vaikea verrata, mutta silti paras minusta on Lohikäärmeen värit -kirja, joka käsittelee mm. Kiinan armotonta lähihistoriaa ja väkivaltaista kulttuurivallankumousta. Kustantamot Manner-Kiinassa eivät uskalla julkaista Pekkolan kirjaa pelätessään ettei kirja läpäise sensuuria.

************
Ilmestyneet teokset:
Unelmansieppaaja 2013 - Lohikäärmeen värit 2015 - Huomenna kevät palaa 2018 - Kaikki isäni naiset 2020

Linkki Pekkolan edelliseen kirjaan. Kannattaa lukea, kuten kaksi edellistäkin teosta.
https://kirjarouvanelamaa.blogspot.com/2018/08/pasi-pekkola-huomenna-kevat-palaa.html

P.S. Me Too-kampanja on lokakuussa 2017 maailmanlaajuiseksi someilmiöksi levinnyt liike. 
15.10.2017 yhdysvaltalainen näyttelijä Alyssa Milano julkaisi twiitin, jossa kehotti seuraajiaan jakamaan kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä tunnistella #metoo.
Ennen Me Too -somekampanjan perustamista suomalaiset jakoivat Twitterissä seksuaalisen ahdistelun kokemuksiaan tunnisteella #lääppijä.
(Lähde: Wikipedia)

^^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Insta: #pirittaolen
Pinterest
Twitter

Kommentit