Piritta Porthan: Meitä oli kaksi - kauno

Hain pitkään Hertan vaatteita - äidiltä salaa - häkkivarastosta omaan kaappiini. Pidin Herttaa niiden avulla lähelläni. 

Piritta Porthan: Meitä oli kaksi, 320 s. - ilm. 2020 - kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy - Minerva - Arvostelukappale, kiitos!

silmajasydan.blogblog.fi

Missä olet?
Katosit. Haihduit. Olit ja sitten et ollut. Juoksit jäljettömiin ja järjettömiin.
Sisareni, säkkäräpäinen, aurinko. Missä olet?

Iiris ja Hertta ovat identtisiä kaksosia, jotka syntyivät kaksikymmentäseitsemän vuotta sitten.  Ylioppilaskirjoituksien jälkeen Hertta katoaa Ruisrockissa. Etsinnöistä huolimatta Herttaa ei löydy, hänet julistetaan kuolleeksi ja tyhjä uurna haudataan Hietaniemen hautausmaalle.
Hertta oli Iirikselle maa, ilma, valo, kaikki. Toinen puoli sielusta.
- Eikä Hertta kuollut. Hän katosi (...) Äiti ja isä odottivat kyllä pitkään, että Hertta löytyisi elossa. Keksimme lukemattomia selityksiä katoamiselle. Sieppaus, joku sieppasi Hertan. Yllätys, hän valmistelee meille yllätystä, niin Hertan tapaista.

Aika kuitenkin kuluu. Iiris valmistuu, perustaa perheen, tulee äidiksi. Riksu on jo esikouluikäinen. Mutta suru ei vain hellitä. eikä toivo. Ehkä Hertta sittenkin on vielä elossa - kymmenen vuoden jälkeen. Iiris ei vain suostu hyväksymään, että Hertta olisi poissa - he - Herttis, silmä ja sydän.

Iiris on koulussa musiikinopettajana ja kirjoittaa Silmä ja sydän -blogia. Sinne Iiris voi kirjoittaa asioita, jotka vain Hertta ymmärtäisi.
Iiriksellä on myös muita selviytymiskeinoja. Hän käy koe-esiintymisissä ja laulamassa. Näissä tapahtumissa Iiris ottaa itselleen erilaisen roolin. Hän on CC, jolla on Instagram- ja FameFame -profiilit ja joka laulaa Sirpalesadetta.
- Sitten hän pukee satiinimikrosortsit ja narutopin, jonka teipeillä kiinnitetty kaula-aukko kulkee juuri ja juuri nännipihan rajan ulkopuolella (...) 
- Camilla innostuu bodysta ja rikkinäisistä verkkosukkahousuista. Minusta ne näyttävät tyrkyiltä. 

Niin, Camilla, kuka hän on? Camilla on se joka tsemppaa, ilkkuu, kannustaa, komentaa. Mutta, kuka Camilla on? Camilla on Iirikselle tärkeä. Camillan avulla Iiris jaksaa.

Myös Kristian, Iiriksen mies, tunsi Hertan. Kristian yritti auttaa silloin kun Hertta katosi ja yrittää edelleen. Pitää sylissä ja lohduttaa. Valitettavasti vain Kristian on paljon poissa kotoa, eikä osallistu riittävästi kodin ja Riksun hoitoon. Mies on poissa yökausia, sanoo olevansa koodaamassa. Tai jossain.
- Koodarit saavat valita työpaikkansa ja palkkansa. Kristian intoili, opiskeli ja koodasi yökaudet.

Kristian on myös joogi, joka kehittää ja koodaa InhaleOmia. Ehkä siitä joskus kasvaisi jotain suurta.

Äiti oli keskenjäänyttä väitöskirjaa vaille tohtori ja isä jazzmuusikko. Perhe oli kiertänyt ympäri maailmaa, kunnes kaksosten piti mennä kouluun.
Hertan katoamisen jälkeen vanhemmilla oli toisenlainen tapa selvitä. He muuttivat Rodokselle, paikkaan jossa eivät olisi voineet aiemmin kuvitella asuvansa. Isä esiintyy hotelleissa ja vetää karaokeiltoja ja äiti on tarjoilija. He ovat tulleet uskoon.

Miten lopulta käy? Miten Hertan omaiset jaksavat surussaan. Ja se tärkein kysymys: mitä Hertalle on tapahtunut?

Kirjan alkaessa myönnän olleeni vähän pihalla. Mikä opus tämä oikein on? Sillä alussa on pitsistringiä, sänkykohtauksia, mehevän muhkeita peppuja. Jatkan kuitenkin lukemista ja onneksi teen niin, sillä kirja on todellakin muutakin kuin verkkosukkia ja tiukkoja beboja. Miksi niitä, senkin ymmärrän tarinan edetessä. Iiris yrittää omalla tavallaan päästä kiinni elämän syrjään, selviytyä, jaksaa, toivoa ja uskoa, että Hertta vielä putkahtaisi ilmoille.
Paitsi selvitymistä, niin kirjassa on pari muutakin aihetta, joista ei nyt tämän enempää (juonipaljastuksia).
Tarinassa on lisäksi äidin päiväkirjamerkintöjä, tekstareita, blogitekstejä ja biisien sanoja. Ja Tarotintähtien perhe. No, mikäs se sitten on? Tämäkin selviää kertomuksen edetessä.

Loppujen lopuksi pidin tästä kirjasta, alun "outouksista" huolimatta. Porthan on osannut yhdistää hyvin erilaisia elementtejä, jotka kuljettavat juonta eteenpäin. Surussa ja ikävässä ei vellota, vaan aina on mukana toivo. Sanoisin, että kirja on kaunokirjallinen teos, jossa on pirskahdus psykologisen trillerin elementtejä. Kannattaa lukea.

Joskus tulee sellainen hetki,
jonka vois säästää siihen kun kuolee.
Niin että muistaisi sen, keskellä katkeruuden,
et paha maailma tarkoitti hyvää.

#sirpalesade #cc #camillacandy

P.S. En ole kohdannut kovin montaa etunimikaimaa, mutta kun nyt törmäsin, niin kuinka ollakaan mukana on myös joogaa, paitsi tarinassa, niin myös kirjailijalla. Jooga, elämäntapani, joka on jatkunut jo noin 15 vuotta. Jossain vaiheessa mietin myös vakavissani näyttelijän ammattia ja klassisen laulun tunteja otin muinoin kymmenen vuotta. Hauskoja yhteensattumia.

++++++++
Kirjailija, toimittaja
Piritta Porthan, synt. 1977, on työskennellyt myös näyttelijänä, laulajana ja joogaohjaajana. Harrastaa joogaa ja lukemista.

********
Ilmestyneet teokset:
Kun enkeli myöhästyy Metrosta, draamarunoelma,  2012 - Varoitus postinkantallle (olen matkoilla vähän aikaa)  (kuvitus: Kaisa Rekinen)  2013 - Joogaa Suomessa - Esittelyssä eri lajit (kirj. yhdessä Timo Porthanin kanssa)  2019 -
Meitä oli kaksi 2020


Kommentit

  1. Mielenkiintoinen kirja ja sen tekee tuo kaksosuus, sillä minulla on aikuiset kaksospojat. Niin tiiviisti yhdessä edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea, etenkin kun sinulla on kaksoskokemusta.

      Poista

Lähetä kommentti