Pascal Engman: Polttava maa - dekkari - osa 1.

"Olen koko aikuiselämäni aikana itkenyt yhden ainoan kerran. Kiinnostaako tietää milloin?"
"Kiinnostaa." Vanessa nojautui eteenpäin ja madalsi äänensä kuiskaukseksi. " Enpäs kerrokaan."

Pascal Engman: Polttava maa, 557 s. - suom. ilm. 2020 - aloitusosa Vanessa Frank -sarjaan - Eldslandet 2018 - suomennos: Pekka Marjamäki - WSOY  ******** arvostelukappale

Polttava maa aloittaa uuden sarjan, jonka pääosassa on neljäkymmentäkaksivuotias rikoskomisario Vanessa Frank, joka työskentelee tiiminjohtajana Nova-ryhmässä. Novan oikea nimi on tutkintaosaston tiedustelujaos 5 ja 6 ja tämän erikoisyksikön tehtävänä oli tarkkailla henkilöitä, joilla epäiltiin olevan yhtyksiä Tukholman alueella toimivaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Tällä hetkellä Frank ei kuitenkaan tietyistä syistä ole töissä. Siitä huolimatta Vanessa ei lepäile sohvan nurkassa.

Tukholmassa tehdään erikoinen arvokelloliikkeen ryöstö. Yhtään kelloa ei ole varastettu, mutta jotain kuitenkin. Omistaja ei jostain syystä ole halunnut tehdä rikosilmoitusta. Mitä kaupasta on viety?

Tukholman alamaailmaan oli vuotta aiemmin pesiytynyt uusi ryhmä, Legioona. Ryhmä koostui entisistä Irakin ja Afganistanin sodan veteraaneista. Kööpenhaminassa tällaiset ryhmät olivat hallinneet jo vuosien ajan, mutta Ruotsissa ilmiö oli uusi. Yksi Legioonan toimista on kokaiininmyynti. Tehdyistä rikoksista huolimatta Legioonaa vastaan tehnyt poliisioperaatiot olivat epäonnistuneet ja jengi tuntui olevan aina viranomaisia askeleen edellä.

Entinen eliittisotilas, chileläis-ruotsalainen Nicolas Paredes työskentelee ravintolan keittiössä astianpesijänä ja pitää huolta autistisesta Maria-siskostaan. Nicolasilla on ajatuksia miten hankkia lisää rahaa, rikollisesti tietysti. Hankkeessa on mukana Nicolasin vanha kaveri, mutta tällä onkin lisäksi vielä toisenlaisia suunnitelmia. Kaverilla on henkilökohtaisia ongelmia ja lisäksi kaipaa hyväksyntää, keinolla millä hyvänsä.

Dekkari alkaa aika jäätävästi, sillä kirjailija kertoo Colonia Dignidad-nimisestä Etelä-Chilessä sijaitsevasta saksalaissiirtokunnasta, joka on pinta-alaltaan melkein yhtä suuri kuin Liechtensteinin ruhtinaskunta. Siirtokunnassa on oikeasti tapahtunut kaikenlaisia kauheuksia ja paikka on edelleen olemassa. Kirjan tarinan eräs osa liittyy siirtokuntaan.

Palataan tarinaan:
Etelä-Chilessä oli ollut kaksi saksalaista siirtokuntaa, joita Chilen sotilasdiktatuuri oli aikoinaan käyttänyt kuulustelutarkoituksiin. Toinen siirtokunnista on suljettu. Carlos Schillinger on jatkanut isänsä jälkeen toisen siirtokunnan toimintaa yhdessä poikapuolensa Marcosin kanssa. Se mitä siirtokunnassa nykyään tehdään ei kestä minkäänlaista julkisuutta. Ei minkäänlaista. Senpä vuoksi:
- Täällä on vihikoiria, vartijoita, sähköaitoja, miinoja.
Lähikylien asukkaat on peloteltu siirtokunnan puolelle ja he ovat lahjoneet kaikki viranomaiset:
- Poliisit, poliitikot, jopa papit. Melkein kaikki työskentelevät tavalla tai toisella heidän laskuunsa.

Carlosin isä oli syntyjään Ruotsista, mutta piti itseään enemmän saksalaisena ja otti naimisiin mennesään vaimonsa saksalaisen sukunimen.
Mitä ihmettä siirtokunnassa oikein tehdään?? Ja miten kaikki nämä ja monet muut asiat saadaan linkkautumaan yhteen? Helposti, sillä Engman osaa.

Olin vähän kauhuissani kun (taas!) näin sivumäärän (557 s.), mutta tällä kertaa en kaivannut tiivistystä (paitsi ihan, ihan vähän keskivaiheilla), sillä Engman punoo juonia riittävän hengästyttävään tahtiin. Polttava maa on parempi kuin esikoinen, vähemmän tapahtumia, vähemmän ihmisiä, vähemmän väkivaltaa. Lisäksi kokonaisuus on ryhdikkäämpi, jäsenneltympi. Joten kehitystä on selkeästi tapahtunut.
Plussaa siitä, että taustatyö on huolella tehty.  Ja hyviä Chilen kuvauksia auttanee kirjailijan synnyintausta ja se, että hän viettää maassa useita kuukausia.
- Kallioiden kupeessa oli luotoja ja matalikkoja, jotka kuhisivat laskuveden aikana äyriäisiä ja joille ilmestyi silloin tällöin laumastaan häädettyjä merileijonauroksia, jotka olivat tulleet odottamaan kuolemaa. Siellä oli myös kapea hiekkaranta, johon valtameren suunnattomat aallot löivät kuohuvina vaahtopäinä.

Ketkä henkilöistä päätyvät jatko-osiin, aika näyttää. Päähenkilö Vanessa Frank on aika kliseinen hahmo: eronnut, rikas, ongelmainen. Lisäksi hän jäi hieman etäiseksi, mutta ehkä Frankin taivalta avataan jatkossa lisää. Toivottavasti.

Kirjassa on erikoinen loppu. Se ei ole varsinainen chiffhanger, mutta pistää kuitenkin miettimään.
Hyvä dekkari. Pidin ja jään odottamaan toista osaa.

Jos päämäärä on riitttävän tärkeä, sen saavuttamiseksi keksit kyllä keinot, muussa tapauksessa keksii pelkän verukkeen.

P.S. Pascalilla on aika hulppea nimi: Pascal Carl Orlando Engman Murchio.

+++++++++
Pari sanaa kirjailijasta
Chileläis-ruotsalainen Pascal Engman on  syntynyt 1986 Ruotsissa ja asuu Tukholman Vasastadissa. Kirjailija ja entinen Expressen-lehden toimittaja on päättänyt keskittyä sosiaalipoliittisiin dekkareihin. Esikoisteos sai heti hyvän vastaanoton ja niinpä elokuvaoikeudet on jo myyty Hollywoodiin.



Pascal Engman Helsinki Litissä keväällä 2019
(ⓒ Piritta's foto)

*********
Ilmestyneet teokset:
Patriootit 2019 - Polttava maa (1. osa)
sekä suomentamaton Vanessa Frank -sarjan toinen osa Råttkungen 2019 -
suomennos Rottakuningas ilmestyy maaliskuussa 2021
Edit 10.8.2020 Engman on juuri aloittanut jo seuraavaa Frank-sarjan osaa, joka ilmestynee Ruotsissa syksyllä 2021. Kirjalla on jo nimi: Kokain.

Linkki Engmanin esikoisteokseen, joka on itsenäinen teos, Patriootit
http://kirjarouvanelamaa.blogspot.com/2019/04/pascal-engman-patriootit-esikoisdekkari.html

^^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Insta: #pirittaolen
Pinterest
Twitter

Kommentit