Poimin taas kirjeen takintaskusta, kääntelen sitä, repäisen kuoren auki avaimellani. Sisällä on valokuva, ohutta paperia, taiteltu keskeltä. Ei muuta.
...Kuvan taakse on kirjoitettu puhelinnumero ja kaksi sanaa.
Voimat, 349 s.
- 4. / päätösosa Leo Junker -sarjaan
- suom. ilm. 2019
- Den tunna blå linjen 2017
- suomennos: Tarja Lipponen
- etukannen kuva: decisiveimagines
- Johnny Kniga
- kirjaston kirja
Pariisissa tapahtuu tuhoisa terrori-isku ja niinpä myös Ruotsi pelkää jotain tapahtuvan.
- Uutistoimituksen tietojen mukaan Säpo arvioi viisiportaisella asteikolla Ruotsin uhkatason kolmeksi. Turvallisuuspoliisin mukaan taso on korkea, mutta sama kuin aiemminkin.
Samaan aikaan kun Ruotsi valmistautuu torjumaan mahdollisia terrori-iskuja Leo Junker, rikospoliisi Tukholman keskustan väkivaltarikosyksiköstä, saa erikoisen pyynnön. Nimittäin hänen vanha ja paras ystävänsä, joka tavallaan on myös vihollinen, pyytää apua. John Grimberg haluaisi, että Junker katsoisi viisi vuotta sitten tapahtuneen murhan tutkintapapereita. Junker joutuu valinnan eteen, mutta päättää taipua auttamaan.
Pomo jopa antaa Junkerin avuksi Gabriel Brickin, vaikka tilanne Ruotsissa onkin jännittynyt terroriepäilyn vuoksi. Ehtona on, että jos "pamahtaa", niin miehet siirtyvät välittömästi uusiin tehtäviin.
Mutta eivätpä miehet saata arvata, mihin vanhan tapauksen tutkinta lopulta johtaa. Ja kuka Reyesin tappoi?
Kuka Angelica Reyes oli? Kuolleiden merkillisyyksiä on se, etteivät he voi itse puhua puolestaan. Naisen elämäntarinaa kertaavat rekisteritiedot, arkistomerkinnät ja todistajanlausunnot, ihmiset jotka hän on tavalla tai toisella tuntenut.
Junkeria avustaa myös it-nero Miranda Shali, joka on työskennellyt paitsi Poliisiylihallitukselle niin myös JRY:lle. JRY:ssä eli jengirikollisuusyksikkössä toimitaan vähän hyshys-periaatteella, mutta tulosta kuitenkin syntyi. Yksikön ydinalueita olivat kartoitus, tiedustelutoiminta, soluttautuminen ja rikostorjunta. Kohteena oli järjestynyt rikollisuus ja mukana toiminnassa myös vinkkimiehet.
Miten JRY liittyy Junkerin tutkimaan vanhaan tapaukseen? Ja mahtaakohan muualla poliisissakaan olla ihan puhtaat jauhot pussissa?
Paitsi JRY:stä, niin puhutaan myös ohuesta sinisestä linjasta, josta lisää P.S. -osiossa. Vaikka tutkijat toimivat miten toimivat, niin heillekin ohut sininen linja on kuitenkin tärkeä: Me olemme ohut sininen linja. Järjestyksen ja kaaoksen, elämän ja kuoleman välissä.
Miehet tietävät liikkuvansa toisinaan toimivallan rajoilla. Eli: Näin ei saa tehdä. Tällaiseen tarvitaan lupa. Poliisit voivat tehdä mitä haluavat ilman nuhteita ja muita seurauksia vain huonoissa rikosromaaneissa. Tutkinta-aineistoon on mahdollista liittää todisteita, jotka on hankittu laittomasti.
Tarinaa käännellään ja väännellään ja jossain vaiheessa Junker & Brick päätyvät sellaisiin päätelmiin ettei pomokaan ota uskoakseen.
- Kätemme ovat sidotut. Emme pysty tekemään paskan vertaa millekään.
Mielestäni Voimat oli ihan hyvä lopetus Junker -sarjaan. Aloitusosastakin pidin. Väliosat eivät olleet yhtä hyviä, vaikkakin niissä avattiin Leo Junkerin yksityiselämää enemmän, hänen ongelmiaan ja naissuhteitaan. Edelleen, väliosissa on paljon selostuksia, mutta vähän tapahtumia. Eri aikajanoilla kulkeminen oli hieman sekavaa. Viimeisen osan voi mainiosti lukea itsenäisenä teoksena vaikkei olisi edellisiä lukenutkaan. Kirjailija selittää menneisyyden tapahtumia riittävästi, jotta kärryillä kyllä pysyy. Kaikesta huolimatta, koko sarja on ihan ok.
- Pimeys sisälläni on petollisuuden tunne. -
P.S. Ohuen sinisen viivan käsitettä käytettiin aikoinaan ensi kerran Ison-Britannian poliisista. Sittemmin sanonta on laajentunut ympäri maailmaa. Ruotsissa ohut sininen viiva on poliisiviranomaisten epävirallinen symboli. josta on muodostunut myös virkatehtävissä kuolleiden ja loukkantuneiden kollegoiden muistamisen merkki. Tunnusmerkki on lipun muotoinen ja pohjaltaan musta. Kirkaansininen vaakaviiva jakaa merkin kolmeen osaan: musta yläosa symboloi yhteiskunnan siviilejä, musta alaosa rikollisten maailmaa ja näiden kahden välillä on poliisi, joka suojelee yhteiskuntaa ja estää väkivallan ja anarkian leviämisen.
(Lähde: Voimat-kirja)
Merkki edustaa poliisin virkapuvussa (ja muussakin poliisiyhteyksissä) työtään tekevää, maailmanlaajuista poliisien rivistöä, joka toimii yhtenäisenä rintamana hyvän ja pahan välissä.
(Lähde: Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n sivu)
Kirjan nimi on ruotsiksi Den tunna blå linjen (Thin blue line), joten jollei sarjan aikaisemmat nimet olisi olleet yksisanaisia, niin suomennoskin olisi voinut olla Ohut sininen linja.
++++++++
Pari sanaa kirjailijasta:
Christoffer Carlsson, rikoskirjailija ja krimnologi, synt. 1986, Halmstadissa, Ruotsissa.
Varjot voitti 2013 Ruotsin dekkariakatemian vuoden parhaan rikoskirjapalkinnon ja kirjailija oli tuolloin, 27-vuotiaana, akatemian historian nuorin palkinnon saaja. Vuotta aiemmin Carlsson oli valittuVuoden nuoreksi eurooppalaiseksi kriminologiksi. Leo Junker -sarjaa löytyy 20 maasta ja elokuvaoikeudet ja sarjan tv-oikeudet on myyty. Carlsson on julkaissut seitsemän rikosromaania, joista viisi on suomennettu,
(Lähde: Wikipedia)
*********
Ilmestyneet suomennokset:
Leo Junker -sarja:
Varjot 2014 - Ääret 2015 - Salaisuudet 2016 - Voimat 2019 (= 4. ja päätösosa)
Muut:
Tapaus Vincent Franke 2011
^^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Insta: #pirittaolen
Kommentit
Lähetä kommentti