Kaksi hautaa, 651 s.
- 10. Pendergast
- Helen -trilogian 3. osa
- suom. ilm. 2019
- Two Graves 2012
- suomennos: Pekka Marjamäki
- Gummerus
- kirjaston kirja
Loppupuolella pari sanaa osista 1-2.
Kolmas osa
Kun lähdet koston tielle, kaiva ensin kaksi hautaa.
(Kungfutse)
FBI-agentti Aloysius Pendergastin Helen-vaimon kuolemasta on jo kulunut 12 vuotta. Eräänä päivänä Pendergast tapaa henkilön, jota ei ollut kuvitellut enää kohtaavansa. Siitä alkaa uusi tapahtumasarja, joka johdattaa miehen mm. Meksikoon.
- Tämä osuus Yhdysvaltojen ja Meksikon välisestä rajasta, jossa kulkua oli estämässä ainostaan yksinkertainen piikkilanka-aita, oli täynnä huipputeknisiä sensoreita, infrapunavideokameroita ja tutkia.
Manhattanilaishotelleissa alkaa tapahtua murhia, joissa on erikoista se, ettei murhaaja mitenkään peittele henkilöllisyyttään: esiintyy valvontakameroiden kuvissa, jättää sormenjälkiään ja muutakin...
Tapausta alkaa tutkia Pendergastin ystävä eli New Yorkin poliisivoimien komisario Vincent D'Agosta.
- Jeesus, tästä tulisi vielä pitkä päivä. Ongelmana oli se, että kaikista edistysaskeleista huolimatta tapauksessa tuntui olevan jotakin vialla.
Lisäksi mukana on aikaisemmista osista tuttuja henkilöitä. Mime, erakoitunut hakkeri, jonka moraalisäännöt ovat kyseenalaisia. Mount Mercyn vankimielisairaalassa oleva Constance Greene, joka väittää olevansa sataneljäkymmentä vuotias sekä tohtori John Felder, joka on kiinnostunut Constancen tapauksesta. Plus monia muita henkilöitä.
Edellisistä osista jäi auki aika paljon tapahtumia, joita nyt nivotaan yhteen. Mielestäni tämä oli trilogian paras osa, koska koko ajan tapahtuu (paljon) ja eteen putkahtaa yllätyksiä. Pendergast on hahmona erikoinen, jonka ylivaltaisuus ihan vähän välillä ärsyttää.
- Pendergast oli ajanut kolmetuhattaviisisataa kilometriä ilman hetkenkään lepoa ja pysähtynyt matkalla ainoastaan tankkaamaan.
Jatkossa tulee olemaan mielenkiintoista lukea kuinka moni tässä osassa esiintyvistä uusista hahmoista on tullut jäädäkseen. Veikkaan, että kohtaamme vielä.
Ihan kaikista Prestonin ja Childin dekkareista en ole pitänyt, mutta tämä trilogia vei kyllä mukanaan (etenkin osat 1 ja 3). Mikä mainiointa, Pendergast-sarjaa on kirjoitettu ainakin 17 kirjaa ja Kaksi hautaa on kymmenes osa, joten seuraavaa suomennosta odotellessa.
Tulevaisuus on pohjimmiltaan pelkkä mahdollisten tapahtumien joukko, joka supistuu tapahtuvaksi todellisuudeksi siinä vaiheessa, kun tehdään asiaa koskevia havaintoja tai mittauksia.
P.S. Tekstin Aeternum vale on suomennettuna: Jää iäksi hyvästi.
Parilla sanalla mitä tapahtui 1-2 -osissa:
Trilogian ensimmäisessä osassa (Houreuni) Pendergastin puoliso oli kuollut ja asiaa tutkiessaan miehelle selvisi, että Helenin kuolemassa on hämäria seikkoja. Lisäksi Helen on salannut asioita elämästään ja Pendergastia mietityttää kuka vaimo oikeastaan on ollut.
Toisessa osassa (Koston kehä) Pendergastia vaivaa ettei vieläkään tiedä koko totuuttaa Helenin kuolemasta. Kostohimokin jyllää. Tutkimuksissan Pendergast saa aina enemmän ja enemmän järkyttävää tietoa vaimonsa kuolemasta ja menneisyydestä.
++++++++++
Pari sanaa kirjailijoista:
Douglas Preston, synt. 1956 / Cambridge/Massachusetts, kirjailija ja toimittaja, joka on työskennellyt Amerikan luonnonhistoriallisessa museossa. Kirjailijalta löytyy omia, suomennettuja kirjoja. Preston mainitsee huomionarvoisia tapahtumia elämässään: sormenpään menetys 3-vuotiaana polkupyöräillessä, kahden etuhampaan menetys Richard-veljen nyrkkiin sekä lukemattomia katkenneita luita. (Huumorimiehiä näemmä.) Preston rakasti lapsena Teräsmiestä.
Preston lukee mm. Michael Connellya, Dennis Lehanea ja Lee Childia.
(Wikipedia ja Goodreads)
Lincoln Child, synt. 1957 / Westport, Connecticut. Child asuu nykyään New Jerseyssä.
Mies on kirjailija ja kustannustoimittaja, joka on kirjoittanut omiakin kirjoja. Suomennoksia löytyy.
Child harrastaa mm. tietokonenörtteilyä, banjon soittoa ja muinaisutkimusta.
(Lähde: netti)
"Pari" sanaa myös päähenkilöstä:
Aloysius Xingu Leng Pendergast on FBI:n erikoisagentti, joka on syntynyt 1960-luvun alussa. Mies on kalpeaihoinen, melkein kuin albiino. Hänellä on platinanvaaleat hiukset ja jäänsiniset silmät. Pendergast arvostaa elämän hienostuneita asioita, kuten kalliita ruokia ja viinejä. Juo ainostaan puhtainta ja "henkisintä" vihreää teetä. Mies on viettänyt vuoden Tiibetissä munkkien kanssa, jotka opettivat meditoimaan. Pendergast inhoaa oopperaa. On kielitaituri, osaa mm. ranskaa, italiaa, latinaa, kreikkaa, portugalia, kantonia ja jopa vähän japania.
Omistaa vuoden 1959 Rolls-Royce Silver Wraithin, vaatteet on tehty Italiassa ja kengiksi kelpaavat vain luksusta olevat lontoolaiset John Lobbit.
(Wikipediasta löytyy käsittämättömän paljon tekstiä tästä hienostuneesta agentista. Lukekaa, jos kiinnostaa.)
*********
Aiemmin suomennetut Aloysuis Pendergast-osat:
Ihmeiden kabinetti 2009 - Kuoleman asetelma 2010 - Tulikivi 2011 - Veljensä vartija 2012 - Kuolleiden kirja 2013 - Pimeyden pyörä 2015 - Kuoleman naamio 2016 - Houreuni 2017 (1. Helen-trilogiasta) - Koston kehä (2. osa Helen-trilogiasta) - Kaksi hautaa 2019 (päätösosa Helen -trilogiasta)
Kummaltakin kirjailijalta löytyy myös omia suomennettuja teoksia.
Linkki trilogian toiseen osaan:
https://kirjarouvanelamaa.blogspot.com/2018/05/douglas-preston-lincoln-child-koston.html
^^^^^^^^^^^^
kirjarouvanelamaa.blogspot.com
https://www.facebook.com/kirjarouvanelamaa/
Insta: #pirittaolen
Kommentit
Lähetä kommentti