En ole koskaan ollut väkivaltainen mies. Niin kauas kuin muistan, en ole ikinä halunnut tappaa ketään.
Pierre Lemaitre: Petoksen hinta, 510 s. - suom. ilm. 2019 - itsenäinen psykologinen trilleri - Cadres noirs 2010 - suomennoos: Lauri Holma - kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy - Minerva Crime ***** kirjaston kirja
Alain Delambre on 57-vuotias ylempi toimihenkilö, joka on ollut työttämänä jo neljä vuotta. Mies tekee satunnaisia hanttihommia.
- Aloitan työni viideltä aamulla, sen kaltaisia töitä tavataan nimittää hanttihommiksi (aina kun sanotaan "homma", eteen lisätään "hantti", palkan takia). Työn kuvaan kuuluu lajitella lääkepahvilaatikoita, jotka jaetaan sitten esikaupunkien apteekkeihin.
Alainilla on vaimo, Nicole, ja kaksi aikuista tytärtä. Matilde on englanninopettaja ja naimisissa Gregoryn kanssa. Gregory on toimialajohtaja kulutusluottoja myöntävässä yrityksessä. Alain inhoaa vävyään. Lucie on opiskellut vähän sitä ja tätä, menestyi, muttei saattanut mitään päätökseen. Niinpä oli yllätys kun Lucie valmistui asianajaksi.
Ennen työttämyyttä Delambren perheellä meni ihan hyvin. Rahaa oli jopa niin paljon, että tytöille saattoi joskus lainata (vaikkeivät he koskaan maksaneet takaisin). Perheessä oli kaksi autoa. Vuosien mittaan aviopuolisot ylenivät ja saivat palkankorotuksia. Suunnitelmissa oli seuraavaksi remontoida asunto, maksaa asuntolaina pois ja lähteä sitten kunnon lomalle.
Remontti aloitettiin keittiön purkamisella ja neljä päivää myöhemmin Alain irtisanottiin.
Ajan kuluessa työttömyyspäivärahat eivät enää riittäneet lainan takaisin maksuun ja oli pakko ruveta ottamaan rahaa säästötililtä...
Lopulta oli taloudellinen katastrofi edessä.
Alain hakee tietysti töitä koko ajan ja lopulta, neljän vuoden jälkeen saa kutsun erään ison firman työhaastatteluun. Kuinka ollakaan hakijoiden kesken järjestetään soveltuvuustesti, joka onkin roolipeli ja johon kuuluu lavastettu pankkivankitilanne. Tarina alkaa.
Lemaitre on kyllä oiva kynänkäyttäjä ja tarinan punoja. Etenkin kuvatessaan Alainia voi melkein tuntea nahoissaan tämän ja perheen ahdingon ja epätoivon. Mihin kaikkeen ihmiset ovat valmiita työpaikan takia, rahan takia, perheen takia, ystävien takia ja jopa rakkauden vuoksi. Petoksen hinta on ovela psykologinen trilleri, vailla raakuuksia.
Ainoa missä välillä menin sekaisin olivat tietyt firmat ja muutamat niiden tyypit, eli kuka oli kukin, mitä X ja Y tekevät ja missä ovat töissä. Onneksi selvisivät luettuani eteenpäin.
Miten kävi itse tarinassa? Saiko päähenkilömme Alain lopulta töitä? Mikä oli koko tarinan lopputulos? Hyvä vai huono?
Pierre Lemaitre on näitä kirjailjoita, jotka osaavat kirjoittaa eri genren kirjoja, niin kaunoa, dekkareita kuin psykologisia trillereitäkin.
Mielenkiintoista nähdä minkä lajin kirja tulee seuraavaksi.
Johtoportaan ohjevihko sanoo: älkää tukeutuko mielikuviin vaan antakaa etusija sille, mikä on kouriintuntuvaa ja mitattavissa.
+++++++
Kirjailija:
Pierre Lemaitre, synt. 1951 Pariisissa. Kirjailija, käsikirjoittaja ja entinen kirjallisuuden opettaja.
Suomen dekkariseura ry on vuonna 2017 myöntänyt ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjan Pierre Lemaitren dekkaritrilogialle.
*******
Suomennetut teokset:
Verhoeven dekkarisarja:
Iréne 2016 - Alex 2015 - Rosie 2017 - Camille 2016 (Kannattaa lukea tässä järjestyksessä, eikä suomennosjärjestyksessä! Tosin Rosien voi lukea irrallisena missä välissä tahansa)
Psykologiset trillerit: Silmukka 2017 - Verihäät 2018 - Petoksen hinta 2019
Historialliset romaanit:
Näkemiin taivaassa 2014 - Tulen varjot (jatko-osa, itsenäinen teos) 2018 - Edit: trilogian itsenäinen päätösosa: Tuhon lapset 2020
Pierre Lemaitre: Petoksen hinta, 510 s. - suom. ilm. 2019 - itsenäinen psykologinen trilleri - Cadres noirs 2010 - suomennoos: Lauri Holma - kansi: Taittopalvelu Yliveto Oy - Minerva Crime ***** kirjaston kirja
Alain Delambre on 57-vuotias ylempi toimihenkilö, joka on ollut työttämänä jo neljä vuotta. Mies tekee satunnaisia hanttihommia.
- Aloitan työni viideltä aamulla, sen kaltaisia töitä tavataan nimittää hanttihommiksi (aina kun sanotaan "homma", eteen lisätään "hantti", palkan takia). Työn kuvaan kuuluu lajitella lääkepahvilaatikoita, jotka jaetaan sitten esikaupunkien apteekkeihin.
Alainilla on vaimo, Nicole, ja kaksi aikuista tytärtä. Matilde on englanninopettaja ja naimisissa Gregoryn kanssa. Gregory on toimialajohtaja kulutusluottoja myöntävässä yrityksessä. Alain inhoaa vävyään. Lucie on opiskellut vähän sitä ja tätä, menestyi, muttei saattanut mitään päätökseen. Niinpä oli yllätys kun Lucie valmistui asianajaksi.
Ennen työttämyyttä Delambren perheellä meni ihan hyvin. Rahaa oli jopa niin paljon, että tytöille saattoi joskus lainata (vaikkeivät he koskaan maksaneet takaisin). Perheessä oli kaksi autoa. Vuosien mittaan aviopuolisot ylenivät ja saivat palkankorotuksia. Suunnitelmissa oli seuraavaksi remontoida asunto, maksaa asuntolaina pois ja lähteä sitten kunnon lomalle.
Remontti aloitettiin keittiön purkamisella ja neljä päivää myöhemmin Alain irtisanottiin.
Ajan kuluessa työttömyyspäivärahat eivät enää riittäneet lainan takaisin maksuun ja oli pakko ruveta ottamaan rahaa säästötililtä...
Lopulta oli taloudellinen katastrofi edessä.
Alain hakee tietysti töitä koko ajan ja lopulta, neljän vuoden jälkeen saa kutsun erään ison firman työhaastatteluun. Kuinka ollakaan hakijoiden kesken järjestetään soveltuvuustesti, joka onkin roolipeli ja johon kuuluu lavastettu pankkivankitilanne. Tarina alkaa.
Lemaitre on kyllä oiva kynänkäyttäjä ja tarinan punoja. Etenkin kuvatessaan Alainia voi melkein tuntea nahoissaan tämän ja perheen ahdingon ja epätoivon. Mihin kaikkeen ihmiset ovat valmiita työpaikan takia, rahan takia, perheen takia, ystävien takia ja jopa rakkauden vuoksi. Petoksen hinta on ovela psykologinen trilleri, vailla raakuuksia.
Ainoa missä välillä menin sekaisin olivat tietyt firmat ja muutamat niiden tyypit, eli kuka oli kukin, mitä X ja Y tekevät ja missä ovat töissä. Onneksi selvisivät luettuani eteenpäin.
Miten kävi itse tarinassa? Saiko päähenkilömme Alain lopulta töitä? Mikä oli koko tarinan lopputulos? Hyvä vai huono?
Pierre Lemaitre on näitä kirjailjoita, jotka osaavat kirjoittaa eri genren kirjoja, niin kaunoa, dekkareita kuin psykologisia trillereitäkin.
Mielenkiintoista nähdä minkä lajin kirja tulee seuraavaksi.
Johtoportaan ohjevihko sanoo: älkää tukeutuko mielikuviin vaan antakaa etusija sille, mikä on kouriintuntuvaa ja mitattavissa.
+++++++
Kirjailija:
Pierre Lemaitre, synt. 1951 Pariisissa. Kirjailija, käsikirjoittaja ja entinen kirjallisuuden opettaja.
Suomen dekkariseura ry on vuonna 2017 myöntänyt ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjan Pierre Lemaitren dekkaritrilogialle.
*******
Suomennetut teokset:
Verhoeven dekkarisarja:
Iréne 2016 - Alex 2015 - Rosie 2017 - Camille 2016 (Kannattaa lukea tässä järjestyksessä, eikä suomennosjärjestyksessä! Tosin Rosien voi lukea irrallisena missä välissä tahansa)
Psykologiset trillerit: Silmukka 2017 - Verihäät 2018 - Petoksen hinta 2019
Historialliset romaanit:
Näkemiin taivaassa 2014 - Tulen varjot (jatko-osa, itsenäinen teos) 2018 - Edit: trilogian itsenäinen päätösosa: Tuhon lapset 2020
Kommentit
Lähetä kommentti