Simona Ahrnstedt: Vain yksi yö, osa 1/3


511 s. suom. ilm. 2018
En enda natt, 2014
- suomennos: Laura Beck
WSOY

- kirjaston kirja

Simona Ahrnstedt, synt.1967 /Praha, Tšekki.  Vuonna 1968 perhe muutti Ruotsiin ja kirjailija asuu nykyään Tukholmassa.
Rakkausromaanikirjailija, psykologi + muita opintoja.





Yksi yö. Vain yksi yö. Ei kai sillä voinut olla mitään merkitystä?

Kirja kertoo rikkaista ihmisistä, liike-elämän kovuudesta ja rakkaudesta, seksiä unohtamatta.

Kirjan pääteemana on Hammar Capitalin päähanke eli Investumin kaappaus, jossa  otettaisiin valta, pilkottaisiin ja murskattaisiin yhtiö. Investum on maan suurimpia ja vanhimpia yrityksiä, joten tehtävä ei tulisi olemaan helppo. 
- Tätä oli suunniteltu pian jo vuosi. Tämä oli suurin operaatio minkä Hammar Capital oli koskaan tehnyt. Kyseessä oli erittäin suuren yrityksen vihamielinen yrityskaappaus, ja lähiviikot olisivat siinä ratkaisevia. Kukaan ei ollut koskaan tehnyt mitään vastaavaa.

Yksi päähenkilöistä on komea ja armoton yritysvaltaaja David Hammar, jota sanotaan myös Mister Riskikapitalistiksi ja finanssimaailman bad boy numero yhdeksi. David on rikas mies, joka on käynyt kuninkaallisten, aatelisten ja muiden rikkaiden hienostokoulua,  Skogbackaa. David on kuitenkin köyhän yksinhuoltajaäidin poika, joka ei mm. halunnut suostua initiaatioriitteihin.
- Tuo kummajainen ei ollut osannut ottaa nöyryytystä vastaan ja pitää turpaansa kiinni. David oli kieltäytynyt noudattamasta mitään sosiaalisista koodeista...
...Työläispoika, joka kävi koulua armosta. Miten hänellä oli otsaa kuvitella olevansa parempi kuin joku muu?

Perustaessaan Hammar Capitalin David oli hoitanut sitä ensin yksin, mutta jossain vaiheessa päättänyt aloittaa uudelleen alusta ja ottanut partnerikseen Michel Chamounin, joka oli tuttu armeijasta ja kauppakorkeakoulusta.
- Viime vuosina Hammar Capital oli kohonnut ihaillusta mutta melko pienestä riskisijoitusyhtiöstä yhdeksi Euroopan suurimmista ja kunnioitetuimmista...
..Hänen analyytikkotiiminsä oli kyvykäs,koko hänen organisaationsa oli tehokas kuin hyvinöljytty kone.

De la Gripin perhe hallitsee Investumia, jonka liikevaihto liikkui miljardeissa päivittäin.
- De la Gripin suku oli aatelinen,arvovaltainen ja varakas. Niin lähellä kuninkaallisia kuin voi olla olematta kuninkaallinen. Ja heidän verensä oli huomatavasti sinisempää kuin yhdenkään Bernadotten.

Isä Gustaf on itsevaltias ja huonosti käyttäytyvä. Nimittelee alaisiaan  esim. hottentoteiksi, eikä usko naisten olevan tarpeeksi älykkäitä liike-elämän huipulle. Heikkous ei ole sallittua, ei perheessä eikä työelämässä.
- Gustaf luulee osaavansa ja tietävänsä kaiken paremmin kuin muut, eikä siksi ikinä ottanut vastaan neuvoja tai kuunnellut ketään toista.
...Gustaf on jäätävän ylimielinen, syntymälahjanaan etuoikeudet, joita hän piti luojan suomina.
Ristiriidoissa äiti  menee mieluummin Gustavin kuin lastensa puolelle.
Peter, perheen 35-vuotias esikoinen on aina ollut vain keskinkertainen, vaikka onkin lakimies ja toimitusjohtaja. Peterillä on aina ollut kova tarve päteä isänsä edessä.
29-vuotias Natalia on kaunis, älykäs ja miesvaltaisessa bisneksessä hyvin menestyvä sekä yksi noin sadasta ruotsalaisesta naisesta, joka oli perinyt kreivittären arvonimen. Natalia työskentelee Investumissa, mutta tuntee silti olevansa vain yksi pakollinen naiskiintiöläinen.
Nuorin lapsi Alexander, 28-vuotias, on perheen mustalammas. Käyttää liikaa alkoholia ja on tunnettu naisjutuistaan. On lämminsydäminen ja aina ollut hyvissä väleissä siskonsa kanssa.

Perheen lähipiiriin kuuluu myös  superrikas Åsa Bjelke, joka on lapsena menettänyt vanhempansa ja kasvanut De la Grippin perheessä. Åsa on  Natalian parhaimpia ystäviä ja työskentelee yritysjuristina Investumissa. Äsalla on terävät mielipiteet, joita hän ei salaa.
- "Sinun ei tarvitse olla töissä perheyrityksessä ollaksesi jonkun arvoinen", Åsa sanoi. "Heidän naiskuvansa on maailman surkein, ja sinä tiedät sen. Isäsi on toivoton, veljesi on idioootti ja loput yhtiön hallituksessa ovat sikamaisia miessikoja. Minä tiedän, sillä he ovat työtovereitani." 

David saa päähänsä, että hänen pitäisi saada kaappausyrityksessä puolelleen joku De la Gripin perheenjäsenistä. Niinpä David kutsuu Natalian lounaalle... ja tästä tarina alkaa.

Kirjassa on kaksi kertojaa: David ja Natalia ja pääosin eletään nykysyydessä. Kaikki elementit etenevät sulassa sovussa, oli sitten kyse rakkaudesta tai liike-elämästä. Teksti on sujuvaa ja helposti luettavaa. Alku oli turhan yksinkertainen tapahtumiltaan, mutta parani loppua kohden. Mutta, mutta...kaikkea oli niin liikaa, aivan liikaa: seksiä, superrikkaita ihmisiä, kauniita naisia ja komeita miehiä, kalliita vaatteita, käsinommeltuja vasikannahkalaukkuja, samppanjan juomista, ostereiden syömistä  hopealautaisilta jne. Lisäksi kyllästyin jatkuvaan naisten ja "alempiarvoisten" väheksymiseen. Kuinka ollakaan, oli myös ennalta-arvattava. Alun tiivistämisellä ja yllä mainittujen asioiden karsimisella tästä olisi saanut paremman rakkaustarinan. 

P.S.
Kellofriikkinä oli tietysti googlattava millainen kello Davidilla oli.
- Natalia huomasi teräksisen kellon. Patek Philippe, kallis muttei prameileva.
Patek Philippen kelloja on tosi erihintaisia ja pikavilkaisulla edullisin maksoi tarjouksessa 19.159 euroa ja kallein, joka oli myös tarjouksessa, maksoi 1.112.579 euroa.

P.P.S.
 Kirjailija kertoo kiitoksissaan mm. että oli helpottunut aloittaessaan kirjoittaa kirjaa nykysyydestä, sillä historialliset romaanit vaativat niin kovin paljon taustatyötä. Miten kävi?
- Päätin nimittäin sijoittaa Vain yhden yön päähenkilöt Ruotsin finanssieliittiin, ja voin rehellisesti sanoa, etten ole tehnyt yhtä paljon tutkimusta, yhtä paljon haastatteluita ja lukenut niin paljon ammattikirjallisuutta koko kirjailijanelämäni aikana.

***************************************************

Kolmen historiallisen rakkausromaanin jälkeen Ruotsin romantiikkakuningatar Simona Ahrnstedt päätti ruveta kirjoittamaan rakkausromaaneja. Syntyi trilogia, jonka ensimmäinen osa Vain yksi yö on.
Myöhemmin sarjaan on tulossa itsenäiset romaanit Vain yksi salaisuus (En enda hemlighet, 2015) ja Vain yksi mahdollisuus (En enda risk, 2016).

Kommentit