Seppo Jokinen: Lyödyn laki, 23. osa



407 s. ilmestynyt 2018
23. osa komisario Koskinen-sarjaan
- kansi: Lasse Rantanen
Crime Time

- kirjaston kirja

Seppo Jokinen, synt. 1949 / Tampere
rikoskirjailija, ent. tietotekniikkakeskuksen työntekijä







Lyö lyöjääsi! Oman elämäsi Herra on antanut siihen luvan. Lyö lyöjääsi niin kauan kunnes oma kipusi laantuu ja arpesi lakkaavat verestämästä. Lyö lyöjääsi! Se on oikeutesi!

Komisario Sakari Koskinen on taas työnsä äärellä  tiiminsä kanssa: Risto Pekki, Markku Kaatio, Anni Kanninen, Veli-Pekka Simo eli Veepee sekä Havia & Ulla, rikosylikonstaapeli Ulla Lundelin. Niin, hänhän on muutakin kuin tiimin jäsen. Hän on Koskisen avovaimo.
Poliisipäällikkönä on edelleen Eini Passi ja rikososaston johtajana aina vähän kinkkinen Rusinpää.
Lyödyn laissa on rikoksia tulipalosta puukotukseen ja vähän muutakin. Tiimi selvittelee tapahtumia ja pohtii mitkä rikokset mahtaisivat kuulua yhteen, ovatko erillisiä tapauksia vai eivätkö ole rikoksia ollenkaan.

Seppo Jokisen kirjat ovat leppoisia dekkareita, joissa ei ole liikaa väkivaltaa ja  joissa paneudutaan myös nainen pomona-asiaan sekä ihmissuhteisiin, muidenkin kuin työtovereiden keskinäisiin. Mukaan otetaan miehiä, vaimoja, lapsia ja lapsenlapsia.

Tällä kertaa mukaan on päässyt myös Facen Dekkariryhmämmekin:
- Dekkareita lukevat naiset ovat tavallista fiksumpia, Anni sanoi. - Siitä oli just viime viikon Me Naisissa juttu. Facebookin dekkariryhmäkin koostuu pääosin älyköistä.

Seppo Jokinen on kova konkari alallaan, ja on vuosien saatossa tykkääjänsä kerännyt. Pieniä laatueroja kirjoissa on vuosien saatossa ollut, mutta hyvin pieniä. Lyödyn laki kuuluu parhaimmistoon. Tarina kulkee, teksti on hyvää (kuten aina) ja juonenpäät suljetaan.

Pidän Jokisen dekkareista, enkä ainoastaan siksi, että ne sijoittuvat kotikaupunkiini, vaan pidän tyylistä ja pidän Sakari Koskisesta, jonka kanssa asuimme monta vuotta samalla Rautatienkadullakin.

Jokisen kirjojen suosiosta kertoo myös se, että kirjat ovat aina lainauslistojen kärkipaikoilla. Tällä hetkellä pelkästään Tampereen pääkirjastossa varauksia on 783. Voin vain kuvitella paljonko isommassa Helmetissä on.

P.S. Koska yksityiskohdat viehättävät minua, niin tässä yksi, jossa Koskinen sanelee nauhuriin näin:
...X. X:n  kuulustelu, lauantaina kahdeskymmenesensimmäinen neljättä kaksituhattakahdensantoista, kello yhdeksän kaksikymmentäkaksi.
Eli lauantai 21.4.2018 on tänään jolloin luin aamulla kirjan loppuun. Hassua!

++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Tietoa kirjailijasta:
Seikkailunhaluinen Jokinen keskeytti aikoinaan lukion ja lähti neljäksi vuodeksi Australiaan. Perillä oli kuitenkin juuretonta ja orpoa, ei ammattia, eikä oikein kielitaitoakaan. Jokinen oli töissä mm. patotyömaalla Tasmanian vuoristossa ja rautateillä New South Walesissa. Kirjailija oli suunnitellut jäävänsä Australiaan, mutta kirjeenvaihto suomalaisen tytön kanssa sai aatokset muuttumaan ja Jokinen muutti takaisin Suomeen. Kirjeenvaihtokaverista tuli Jokisen vaimo.
Kirjailija työskenteli 30 vuotta Tampereen kaupungin tietotekniikkakeskuksessa.

Koskinen ja Jokinen harrastavat molemmat pyöräilyä, kalastusta ja metsässä vaeltelua.
Alunperin poliisin piti olla vain kirjan sivuhenkilö, mutta komisario Koskinen lähti kirjoitusprosessin aikana kasvamaan.

       "Ei minusta ilman Australian kokemusta olisi tullut kirjailijaa. Sieltä ammentuu maailmankatsomukseni."
     (Ilta Sanomat 2016)

-Jokinen on Crime Timen perustajajäsen.

************************************
Aikaisemmat teokset:
Koskinen ja siimamies 1996 - Koskinen ja raadonsyöjä 1997 - Koskinen ja pudotuspeli 1998 - Koskinen ja taikashow 1999 - Koskinen ja kreikkalainen kolmio 2000 - Hukan enkelit 2001 - Piripolkka 2002 - Vilpittömässä mielessä 2003 - Suurta pahaa 2004 - Sana sanaa vastaan 2005 - Hiirileikki 2006 - Viha on paha vieras 2007 - Kuka sellaista tekisi 2008 - Lyöty mies 2009 - Räätälöity ratkaisu 2010 - Ajomies 2011 - Hervantalainen 2012 - Vihan sukua 2013 - Mustat sydämet 2014 - Kuolevaksi julistettu 2015 - Rahtari 2016 - Vakaasti harkiten 2017

Kommentit