Laura Manninen: Kaikki anteeksi



Laura Manninen: Kaikki anteeksi
321s, ilm. 2018, esikoisteos
- kansi: Satu Kontinen
WSOY
- kirjaston kirja

Laura Manninen, synt. 1976
kirjailija ja tekee työkseen viestintää







- Olen kokenut henkistä, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä nöyryyttämistä, vainoamista ja kontrollointia, kertoo Laura Manninen Me Naiset-lehden haastattelussa.
Näistä kirjailijan omista kokemuksista kirja on saanut alkunsa ja sen vuoksi arvostelu on hankalampaa kuin jos kyseessä olisi täysin fiktiivinen tarina.

Päähenkilöinä ovat nelikymppinen, lapseton Laura, joka asuu yksiössä Vallilassa ja Seinäjoella asuva eronnut Mikko, joka joka toinen viikko pitää luonaan kolmea alaikäistä lastaan.
Laura ei usko onneaan kun tapaa komean, kohteliaan ja ihanan miehen. Tai niin Laura ensin luuli.
- Olin tavannut Miehen. Aivan ihanan. Mikko oli kuvissa julkean hyvän näköinen. Pitkä, karismaattinen, huoliteltu. Harrasti samoja asioista kuin minä. Oli saman ikäinen kuin minä. Hauska ja empaattinen.

Alkuhumauksen jälkeen selviääkin, että Mikko onkin ihan jotain muuta.
Heti kirjan ensimmäisellä sivulla selviää, että on tulossa tarina parisuhdeväkivallasta. Tarinaa lähdetään kuitenkin kerimään Lauran ja Mikon tapaamisesta. Pikkuhiljaa Mikosta alkaa ilmetä uusia, eikä niin ihania piirteitä, jotka ajan mittaan muuttuvat pelottaviksi.
Laura kuitenkin kestää ja yrittää auttaa Mikkoa parhaansa mukaan, mutta loppuvatko Lauran omat voimat ja miten parisuhteen lopulta käy.

Tarinaa puretaan lähinnä Lauran kulmasta.
- Halusin olla yhdessä, mutta seistä omilla jaloillani. Sitoutua, mutta pysyä omana itsenäni.

 Väleissä on Mikonkin kertomaa.
- Laura oli osuva löytö siinäkin mielessä, että se  oli lapseton ja hyvin toimeentuleva. Sillä voisi olla omaisuuttakin, mutta sitä pitäisi vielä selvitellä.
- Mikä oli mennyt vikaan, perustavanlaatuisesti vikaan, miksei hän kelvannut kenellekään, miksi kaikki hänet hylkäsivät, ylenkatsoivat, kammosivat ja välttelivät, miksei hän riittänyt?

Kaipasin jotain lasten näkökulmaa. Luulisi Mikon kolmen lapsen reagoivan voimallisemmin. Etenkin jos isä on kaikkien naistensa kanssa käyttäytynyt samalla tavalla. Ilmesesti naisia on siis ollut, koska Mikon poika sanoo Lauralle, että iskä on kertonut heille, että hänellä on  taas uusi nainen.. Kuinka kauan tällaista risaista elämää olikaan ollut? Tuskin Laura oli se ensimmäinen kaltoin kohdeltu? Jopa koira värisee Mikon läheisyydessä.
Miksi Laura ei kysy Mikon entiseltä vaimolta mitään?

Aiheena parisuhdeväkivalta on tärkeä ja hyvä, että siitä kirjoitetaan. Kaikki jotka ovat itse kokeneet suhteessaan väkivaltaa tai joiden lähipiirissä on tai on ollut väkivallan uhreja, saattavat kokea kirjan osin ahdistavaksi. Silti suosittelen lukemaan, sillä saattaa vaikka huomata yhteneviä asioita. Ai, muillakin on tällaisia kokemuksia, en olekaan ainoa. Mitään valmiita vastauksia kirja ei kuitenkaan anna.

Lopussa on epilogi, jossa kirjailija avaa aihetta lisää.
...Suomessa poliiisin tietoon tulee vuosittain noin 3500 puolisoiden välistä väkivaltarikosta ja 1600 entisten puolisoiden välistä...
...Kaikkiaan Suomessa noin 30% naisista on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin tekemää fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa..
...Väkivaltaisuus ei näy ihmisestä...
....Räjähdystä seuraa häpeä, anteeksipyyntö ja lupaus, anteeksianto ja yhteinen usko parempaan.

"Sinä olet minun toiveeni ja haaveeni ja kaikki anteeksi" 
on kertosäe Zen Cafen kappaleessa Tuulensuoja.

P.S. Jotenkin odotin, että lopussa olisi ollut joitain puhelinnumeroita, esim. Nollalinjan, jonka puhelinnumero on 080 005 005. Nollalinja on valtakunnallinen maksuton auttava puhelin kaikille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa, auki 24 h, vastaajina ammattilaiset.

Kommentit