Clare Mackintosh: Minä näen sinut - 413 s. - isenäinen dekkari - suom. ilm. 2018 - I see you, 2016 - suomennos: Päivi Pouttu-Deliere - Gummerus ******* kirjaston kirja
Miltä sinusta tuntuisi jos istuisit junassa kaikessa rauhassa lukemassa päivän lehteä ja yhtäkkiä huomaisit, että seuranhakupalstan ilmoituksessa on sinun kuvasi?
Näin käy perheenäiti Zoe Walkerille, joka ei ensin usko silmiään: onko tuo todella minun kuvani.
Perhekin sanoo, että kuva vain muistuttaa Zoeta. Onko kuvassa Zoe vai ei?
Sitten tapahtuu rikos, jonka uhrin kuvan Zoe on nähnyt samaisessa lehdessä. Samaan aikaan Kellystä alkaa tuntua, että häntä katsellaan ja seurataan. Mistä on kysymys ja pitääkö alkaa pelätä?
Ovatko tuntemukset vain vainoharhaisuutta tai kuvittelua?
- Mutta nyt hän katselee minua...Ihmiset katselevat toisiaan metrossa - minäkin teen sitä - mutta kun heidät yllätetään siitä, he kääntävät yleensä katseensa nolostuneena pois...Toisen katsominen ei ole rikos...
...Onko jossain joku, joka tietää yhtä hyvin kuin sinä itse, mistä ja milloin tulet, minne ja milloin menet...
Zoe Walker on yhteydessä poliisiin ja päätyy puhumaan Kelly Swiftin kanssa. Kelly on älykäs ja omapäinen, mutta on joutunut aiemmin hankaluuksiin äkkipikaisuutensa vuoksi. Tämän takia Walker on joutunut kiertämään eri poliisiyksiköissä. Halu päästä takaisin vaativimpiin töihin on kova, pääsisipä edes lyhyelle komennukselle, vaikka murhatutkimusyksikköön. Kelly haluaisi päästä tutkimaan tapauksia, joihin Zoe mahdollisesti liittyy.
Kirjassa on kolme kertojaa: työssäkäyvä perheenäiti Zoe, Kelly, poliisi ja se kolmas.
- Sitä luulee tapaavansa jonkun sattumalta. Voit kuvitella, että joku nyt vain sattui pitelemään ovea auki juuri sinulle, että hän poimii huivisi maasta vahingossa tai ettei hänellä ollut mitään käsitystä, että kävelisit sita kautta.
Kirja alkaa viipyillen ja pohjustaen ja sitten kiihdytetään ja lopulta mennään täyttä vauhtia. Tällä tavalla hyvässä psykologisessa trillerissä tehdään, kasvatetaan jännitystä. Taito, jonka Mackintosh hallitsee. Eikä tässä kaikki, juuri kun olet muka arvaamassa kuka, missä, milloin, miksi, niin matto vedetään alta. Taitavasti kirjoitettu psykologinen trilleri, kuten oli esikoinenkin, joka muuten oli ilmestyessään Suomen myydyin dekkari sinä keväänä. Odotan jo syksyllä ilmestyvää dekkaria Anna minun olla (Let me lie).
En malta olla kertomatta muutamaa taustajuttua liittyen Mackintoshin esikoiskirjaan Annoin sinun mennä. Psykologinen trilleri kertoo vakavasta liikenneonnettomuudesta, jossa ajaja pakenee paikalta. Mackintoshin poliisiuran alkuaikoina pieni poika menehtyi yliajon uhrina eikä syyllistä koskaan tavoitettu. Tapaus jäi vaivaamaan Clarea.
Toinen asia, jonka kirjailija sanoo inspiroineen on ollut oman lapsen menetys. Clare synnytti v.2006 kaksoset, joista toinen menehtyi aivokalvontulehdukseen vain muutaman viikon ikäisenä.
Nämä tapahtumat ovat muuttaneet Clarea ihmisenä, eivätkä voi olla vaikuttamatta kirjojen teksteihin.
Miltä sinusta tuntuisi jos istuisit junassa kaikessa rauhassa lukemassa päivän lehteä ja yhtäkkiä huomaisit, että seuranhakupalstan ilmoituksessa on sinun kuvasi?
Näin käy perheenäiti Zoe Walkerille, joka ei ensin usko silmiään: onko tuo todella minun kuvani.
Perhekin sanoo, että kuva vain muistuttaa Zoeta. Onko kuvassa Zoe vai ei?
Sitten tapahtuu rikos, jonka uhrin kuvan Zoe on nähnyt samaisessa lehdessä. Samaan aikaan Kellystä alkaa tuntua, että häntä katsellaan ja seurataan. Mistä on kysymys ja pitääkö alkaa pelätä?
Ovatko tuntemukset vain vainoharhaisuutta tai kuvittelua?
- Mutta nyt hän katselee minua...Ihmiset katselevat toisiaan metrossa - minäkin teen sitä - mutta kun heidät yllätetään siitä, he kääntävät yleensä katseensa nolostuneena pois...Toisen katsominen ei ole rikos...
...Onko jossain joku, joka tietää yhtä hyvin kuin sinä itse, mistä ja milloin tulet, minne ja milloin menet...
Zoe Walker on yhteydessä poliisiin ja päätyy puhumaan Kelly Swiftin kanssa. Kelly on älykäs ja omapäinen, mutta on joutunut aiemmin hankaluuksiin äkkipikaisuutensa vuoksi. Tämän takia Walker on joutunut kiertämään eri poliisiyksiköissä. Halu päästä takaisin vaativimpiin töihin on kova, pääsisipä edes lyhyelle komennukselle, vaikka murhatutkimusyksikköön. Kelly haluaisi päästä tutkimaan tapauksia, joihin Zoe mahdollisesti liittyy.
Kirjassa on kolme kertojaa: työssäkäyvä perheenäiti Zoe, Kelly, poliisi ja se kolmas.
- Sitä luulee tapaavansa jonkun sattumalta. Voit kuvitella, että joku nyt vain sattui pitelemään ovea auki juuri sinulle, että hän poimii huivisi maasta vahingossa tai ettei hänellä ollut mitään käsitystä, että kävelisit sita kautta.
Kirja alkaa viipyillen ja pohjustaen ja sitten kiihdytetään ja lopulta mennään täyttä vauhtia. Tällä tavalla hyvässä psykologisessa trillerissä tehdään, kasvatetaan jännitystä. Taito, jonka Mackintosh hallitsee. Eikä tässä kaikki, juuri kun olet muka arvaamassa kuka, missä, milloin, miksi, niin matto vedetään alta. Taitavasti kirjoitettu psykologinen trilleri, kuten oli esikoinenkin, joka muuten oli ilmestyessään Suomen myydyin dekkari sinä keväänä. Odotan jo syksyllä ilmestyvää dekkaria Anna minun olla (Let me lie).
En malta olla kertomatta muutamaa taustajuttua liittyen Mackintoshin esikoiskirjaan Annoin sinun mennä. Psykologinen trilleri kertoo vakavasta liikenneonnettomuudesta, jossa ajaja pakenee paikalta. Mackintoshin poliisiuran alkuaikoina pieni poika menehtyi yliajon uhrina eikä syyllistä koskaan tavoitettu. Tapaus jäi vaivaamaan Clarea.
Toinen asia, jonka kirjailija sanoo inspiroineen on ollut oman lapsen menetys. Clare synnytti v.2006 kaksoset, joista toinen menehtyi aivokalvontulehdukseen vain muutaman viikon ikäisenä.
Nämä tapahtumat ovat muuttaneet Clarea ihmisenä, eivätkä voi olla vaikuttamatta kirjojen teksteihin.
++++++++
Kirjailija, ent. rikostutkija & järjestyspoliisi ja freelance-toimittaja
Clare Mackintosh, synt. 1976 Bristolissa
*******
Ilmestyneet teokset:
Annoin sinun mennä 2017 - Minä näen sinut 2018
P.S. Käydessään Suomessa markkinoimassa esikoiskirjaansa Mackintosh ihastui Suomeen ja sanoi muuttavansa tänne, koska sanoi syöneensä täällä maailman parasta kalaa. Tuliaiseksi kirjailija ajatteli ostavansa porontaljan.
- Hipelöin porontaaljaa lentokentällä. Se on pehmeintä, mitä olen koskaan koskettanut. En tiedä, minne laitan sen kotona, mutta aion ostaa sen.
Olisi kiva tietää lähtikö porontalja Claren mukaan.
P.S. Käydessään Suomessa markkinoimassa esikoiskirjaansa Mackintosh ihastui Suomeen ja sanoi muuttavansa tänne, koska sanoi syöneensä täällä maailman parasta kalaa. Tuliaiseksi kirjailija ajatteli ostavansa porontaljan.
- Hipelöin porontaaljaa lentokentällä. Se on pehmeintä, mitä olen koskaan koskettanut. En tiedä, minne laitan sen kotona, mutta aion ostaa sen.
Olisi kiva tietää lähtikö porontalja Claren mukaan.
Kommentit
Lähetä kommentti