Stephen King: Viimeinen vartio osa 3/3


Stephen King: 
Viimeinen vartio, osa 3/3
402 s. ilm.suom. 2018
End of watch, ilm. 2016
suomentanut:
Ilkka Rekiaro
Kustannusosakeyhtiö Tammi
- kirjaston kirja

Stephen King, synt. 1947
yhdysvaltalainen kauhu-
ja fantasiakirjailija
ent. englanninopettaja
Salanimi: Richard Bachman


Get me a gun
Go back into my room
I'm gonna get me a gun
One with a barrel or two
You know I'm better off dead than
Singing these suicide blues
       (Cross Canadian Ragweed)

Pimeintä on aina ennen aamunkoittoa.

Kirja on Mersumies-dekkaritrilogian kolmas osa.  Ensimmäinen osa (Mersumies, suom. 2016) ja toinen (Etsivä löytää, suom. 2017) olivat dekkareita, mutta tähän viimeiseen osaan on sotkettu kauhua, joka mielestäni vesitti kahta edellistä osaa. King oli jo osoittanut osaavansa kirjoittaa dekkareita, niin miksi lisätä kauhua.

En paljasta osien tapahtumia, jos 1-2-osat ovat vielä lukematta. Trilogia kertoo kuitenkin Mersumiehestä alias Brady Hartsfieldistä, joka ensimmäisessä osassa ajaa tahallaan ihmisjoukkoon ja toisessa osassa suunnitelmissa on jo paljon suurempi joukkotuho. Kolmososassakin osassa rikoksia tietysti tapahtuu.
Mukana on myös Etsivä löytää-toimisto, jonka omistavat eläkkeellä oleva n. 70-vuotias  poliisi Kermit William (Bill) Hodges sekä hieman omalaatuinen, mutta älykäs ja ahkera Holly Gibney.

Tämä osa alkaa Mersumies-kirjan tapahtumilla. Koko kirja kulkee sekaisin ja sekavasti eri aikajanoilla, enkä minä ainakaan heti tajunnut missä ollaan menossa.
Kauhu alkoi kyllä maltillisesti sälekaihdinten rämisyttämisellä, mutta eihän se siihen jäänyt. Sekavuuden ja juonen helppouden lisäksi tarina oli liian pitkä, esim. keskivaiheilla seliteltiin välillä liikaa peliominaisuuksia. Loppuratkaisukin tuntui jotenkin liian helpolta. Oliko Kingin tarinasuoni ehtynyt vai eikö vain uskaltanut/osannut rakentaa loppuratkaisuja dekkariksi.

Tunnustan odottaneeni päätösosalta enemmän, nyt jäi vain kohtuulliseksi kirjaksi.

P.S. Saatesanoissa kerrotaan, että vaikka tarina on fiktiota, niin kirjassa esiintyvä National Suicide Prevention Hotlinen numero on todellinen.
Suomen kustantaja on myös ihan viimeiseksi lisännyt huomautuksen:
Suomessa apua saa Mielenterveysseuran päivystävästä Kriisipuhelimesta, jonka numero on 010 195 202.

Kommentit