Kalle Lähde: Loppuluisu - kauno

Kalle Lähde: Loppuluisu
205 s. ilm. 2018
Jatkoa Happotesti-kirjaan
kansi: Tuuli Juusela
Kustannusosakeyhtiö Otava
- kirjaston kirja

Kalle Lähde, 48 v.
kirjailija, blogisti, raitistunut alkoholisti,
entinen kokki ja vanginvartija






Makaan sohvalla ja tuijotan kattoa. Ympärille katsominen vain masentaisi. Olo on kuitenkin jo parempi. Kiitos Koskenkorvan ja seitsemän oluen...
...Olin kieltäytynyt ottamasta osuuttani huonekaluista ja kerroin lähteväni luomaan uraa ulkomaille. Sohvan vaimo oli pakottanut ottamaan. Siinä oli kuulemma niin paljon krapulahikeä, ettei se sopinut enää ihmuskäyttöön.

Kirja on jatkoa Happotestille, joka loppuu siihen, että vaimo on ottanut eron ja asunto on myyty. Nyt Joonatanilla on varaa ostaa juotavaa, tarjota sitä ja kulkea taksilla viinanhaku- ja ravintolareissunsa.
Joonatan asuu vuokrakaksiossa, käytännössä haisevalla sohvalla, jonka päädyssä on pissipullo ja juotavat lattialla käden ulottuvilla. Olohuoneessa muuttolaatikot odottavat purkamista ja makuuhuoneeseen on hyvä kerätä kaljalaatikot.

Vakuutan itselleni olevani yrittäjänä yhteiskunnan selkäranka.

Naapureilleen  Joonatan esittää liikemiestä ja itsekin uskoo valheisiinsa. Talossa asuu myös toinen juoppo, Joppe, jonka kanssa voi tehdä vaihtokauppaa.  Juomia vastaan uni- ja rauhoittavia lääkkeitä.

Annoin Jopelle viimeisen viinapulloni. Se ei nyt haittaa. Joppe saattaa olla surkea juoppo, mutta sillä on selvästi näkemystä lääkehoidon tärkeydestä...Teen mukillisen kossua ilman sokeria.

Joonatan pitää itseään naistenmiehenä, joka luulee naisten olevan kovinkin hänen peräänsä. Totuus tietysti on ettei kukaan pidä viinalta ja eritteiltä lemuavasta alkoholistista. Joonatan tutustuu myös samassa talossa olevaan Satuun, jolla on omat syynsä ymmärtää naapurissa asuvaa alkoholistia.

Nyt on etsittävä viinaa, muuten olen mennyttä. Jalat eivät toimi, en ole varma onko vika jaloissa vai päässä. Hoen vasemmalle jalalle "vasen, vasen...", mutta se ei tottele. Kaadan yläruumiin takaisin sohvalle, perse valuu toimimattomien jalkojen viereen lattilalle.
"Onneksi äiti ei näe..." kuiskaan hiljaa.

Juominen yltyy, joten miten Joonatanin lopulta käy? Ei ole kuin kaksi tietä: ylös tai alas.

Kirjan teksti on hyvää ja humoristista., vaikkakin surullista omalla tavallaan. Näin karua alkoholistin elämä varmaan on, koska Lähde kirjoittaa fiktiota omien kokemustensa pohjalta. Mies on jo 17-vuotiaana ollut alkoholiongelmainen ja ryyppämistä jatkui lähes 30 vuotta.
Rankka aihe, mutta hyvä että joku avaa tätäkin maailmaa. Luin jostain, että Suomessa on tällä hetkellä 300 000 pelkästään työssä käyvää alkoholistia ja kun laskee muut päälle, niin ongelma on todellinen.
Odotan mielenkiinnolla Lähteen seuraavaa kirjaa, joka käsittääksi (ja toivoakseni) kertoo muusta kuin alkoholismista. Jään odottamaan.

P.S. Miksi kannessa kirjan nimi on kirjoitettu ilman tavuviivaa - Loppu luisu? Vai onko piirrosmiehen jalkaterän tarkoitus esittää myös tavuviivaa.
Tätä erikseen kirjoitettua tapaa ovat jotkut kirjamyyjät noudattaneet...
- Pedanttia puoltani asia jäi sen verran vaivaamaan, että minäpä kysyin kirjailijalta itseltään miten haluaa kirjansa nimen kirjoitettavan. Vastaus oli selkeä: "Itse kirjoitan sen yhteen." Miksi on kirjassa erikseen, sitä en kysynyt. Ehkä on kansitaiteilijan vapauksia.